tapahtuuko kuoleminen näin:

nukkuvanukku

eli kun olet silmät kiinni odottamassa nukahtamista ja kun nukahdat sitä et "tunne" siis heräät aamulla etkä muista miten nukahdit. siis vaikka kuinka yrität tietää milloin nukahdat niin sitä ei tiedä. sitä on vaan filmi poikki yhtäkkiä. ja kun kuollaan tapahtuuko se samanlain? eli esim. jäät junan alle
ja kuolet. käykö se samanlain kuin nukahtaminen?
että filmi poikki? että kaikki vaan katoaa? toivottavasti ymmärsitte kysymykseni.

282

76481

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ......=0)....

      Ei meistä yksikään voi varmasti sanoa miten se tapahtuu.

      On useita eri teorioita asiasta.

      Itse uskon että kuollessamme tiedämme että nyt olemme lähdössä,ja katselemme omaa ruumistamme kun poistumme siitä.
      Ja uskon että rakkaimmat tulevat meitä vastaan kun täältä lähdemme,siis ne jotka on meitä ennen poistuneet.

      Veljeni kuoli vasta,alle kaksikymppisenä..Hän unessa mulle kertoi miltä kuolema tuntuu,hän sanoi että siellä on tylsää kun ei voi tehdä samoja asioita kuin täällä meidän kanssamme.Ja tottahan se on hänkin oli kova touhuamaan ja aina innoissaan kaikessa mukana..='(

      Ainakin tuota veljeäni vastaan oli tullut vasta kuollut koiramme sekä hänen kaksi pappaansa ja mummo.

      Uni oli niin aito,että uskon siihen täysin.
      Enkä toivo että te nyt alatte nimittelemään tms.se on minun asiani jos tuohon uskon.

      • _minä_

        "Hän unessa mulle kertoi miltä kuolema tuntuu,hän sanoi että siellä on tylsää kun ei voi tehdä samoja asioita kuin täällä meidän kanssamme."

        Miksei voi tehdä samoja asioita kuin täällä? Millaista oli olla kuollut, millainen maailma se oli? Kertoiko hän tarkemmin?

      • alexndrea3
        _minä_ kirjoitti:

        "Hän unessa mulle kertoi miltä kuolema tuntuu,hän sanoi että siellä on tylsää kun ei voi tehdä samoja asioita kuin täällä meidän kanssamme."

        Miksei voi tehdä samoja asioita kuin täällä? Millaista oli olla kuollut, millainen maailma se oli? Kertoiko hän tarkemmin?

        no voi hyvät hyssykät ,tietysti se on jokaiselle ihan erilaista ,siitä johtuen mihin sairauteen ihminen kuolee .ja millainen on historia miten siihen suhtautuu .mutta kun näkee kuolevan ihmisen ,tulee sinuksi sen kanssa se ei enää pelota sillätavalla ,vaan osaa suhtautua siihen .sehän on lähes pyhä tapahtuma ,ja hetken on taivas avoinna ,kuten ihmisen syntymässäkin .

      • selvemmin
        alexndrea3 kirjoitti:

        no voi hyvät hyssykät ,tietysti se on jokaiselle ihan erilaista ,siitä johtuen mihin sairauteen ihminen kuolee .ja millainen on historia miten siihen suhtautuu .mutta kun näkee kuolevan ihmisen ,tulee sinuksi sen kanssa se ei enää pelota sillätavalla ,vaan osaa suhtautua siihen .sehän on lähes pyhä tapahtuma ,ja hetken on taivas avoinna ,kuten ihmisen syntymässäkin .

        sanoa, sillä juuri näin se on.

        On aivan totta, kun olet kuolevan vierellä ja näet itse kuinka kauniisti täältä lähdetään, kuollaan, ei kuolema enää tunnukkaan mysteeriltä, ei pelottavalta, vaan tulee osaksi elämää.

        Myös kuolleen läheisen näkeminen tekee asian selvemmäksi. Kuolema tulee todelliseksi, ei jää harhakuvitelmia.

      • ihmeessä
        alexndrea3 kirjoitti:

        no voi hyvät hyssykät ,tietysti se on jokaiselle ihan erilaista ,siitä johtuen mihin sairauteen ihminen kuolee .ja millainen on historia miten siihen suhtautuu .mutta kun näkee kuolevan ihmisen ,tulee sinuksi sen kanssa se ei enää pelota sillätavalla ,vaan osaa suhtautua siihen .sehän on lähes pyhä tapahtuma ,ja hetken on taivas avoinna ,kuten ihmisen syntymässäkin .

        kirjoitat väärin? Ei ennen välimerkkejä tule välilyöntiä. Häiritsevää, ruman näköistä ja väärin.

      • pe38

        - ensin menee voimat kehosta
        - nenä silmät jne. lopettavat toiminnan. ruumis alkaa haista
        - kylmeneminen alkaa, myös ajatukset sekoavat
        - hengitys katkeilee, tulee hallusinaatioita liittyen helvettiin tai rakkaisiin ihmisiin
        - sydän pysähtyy
        - kun sielu ymmärtää kehon kuolleen alkaa vähin erin jälleensyntymisprosessi

      • TODEKSIKO
        selvemmin kirjoitti:

        sanoa, sillä juuri näin se on.

        On aivan totta, kun olet kuolevan vierellä ja näet itse kuinka kauniisti täältä lähdetään, kuollaan, ei kuolema enää tunnukkaan mysteeriltä, ei pelottavalta, vaan tulee osaksi elämää.

        Myös kuolleen läheisen näkeminen tekee asian selvemmäksi. Kuolema tulee todelliseksi, ei jää harhakuvitelmia.

        KUOLEMASSA EI OLE MUUTA KAUNISTA KUIN SE ETTÄ PÄÄSEE LOPULLISESTI TUSKISTAAN JA VAIVOISTAAN
        EI KUOLEVAA NIIN KIVA KATSELLA OLE ITSE EN OLE USEINKAAN NÄHNYT ROMANTISOITUA KUVAA KUOLEMASTA ETTÄ JOKU NUKKUI RAUHALLISESTI POIS JOSKAAN EI SIINÄ MITÄÄN HIRVITTÄVÄÄKÄÄN OLE NIIN VAIN KÄY USEIN TÄÄLTÄ KAKAT HOUSUISSA LÄHDETÄÄN

      • nähnyt
        TODEKSIKO kirjoitti:

        KUOLEMASSA EI OLE MUUTA KAUNISTA KUIN SE ETTÄ PÄÄSEE LOPULLISESTI TUSKISTAAN JA VAIVOISTAAN
        EI KUOLEVAA NIIN KIVA KATSELLA OLE ITSE EN OLE USEINKAAN NÄHNYT ROMANTISOITUA KUVAA KUOLEMASTA ETTÄ JOKU NUKKUI RAUHALLISESTI POIS JOSKAAN EI SIINÄ MITÄÄN HIRVITTÄVÄÄKÄÄN OLE NIIN VAIN KÄY USEIN TÄÄLTÄ KAKAT HOUSUISSA LÄHDETÄÄN

        Kuolema tulee todeksi, kun näkee kuoleman tai kuolleen läheisensä. Ei jää epätietoisuutta josko hän olikaan kuollut.

        Kyllä kuolema on useimmiten juuri kaunis, rauhallinen. Harvemmin siinä mitää kummallista tapahtuu. Puhun sairaitten kuolemasta, en onnettomuuksista tai vakivaltakuolemista tms.

        Yllättävissä kuolemissa herkemmin onkin vaarana suolen ja rakon tyhjentyminen. Sairauteen kuolevalla se tapahtuu ennen kuolemaa.

        Muuten, kukaan ei nuku pois. Kun nukutaan siitä herätään kun ei enää unta riitä. Kun kuollaan, niin kuollaan, eikä siitä herätä. Kuoleminen ei ole sama kuin nukkuminen.

      • Isin_Tyttö_
        pe38 kirjoitti:

        - ensin menee voimat kehosta
        - nenä silmät jne. lopettavat toiminnan. ruumis alkaa haista
        - kylmeneminen alkaa, myös ajatukset sekoavat
        - hengitys katkeilee, tulee hallusinaatioita liittyen helvettiin tai rakkaisiin ihmisiin
        - sydän pysähtyy
        - kun sielu ymmärtää kehon kuolleen alkaa vähin erin jälleensyntymisprosessi

        Tuo prosessi vaikuttaa ihan järkevältä. Kyllä se ruumis kylmenee ja haisee. Minäkin uskon että on SE jokin paikka,taivas minne mennään kun kuolee. Ja näkee siellä edesmenneet läheiset. Sittenhän sen tietää kun itse menehtyy. Mutta sitä asiaa ei voi kenellekään kertoa,koska sieltä ei ole takaisin tulemista (ehkä) . :/
        Kuolema on surullinen asia,isäni menehtyi vuosi sitten :'( Se oli todella surullista,olin isälle niin tärkeä ja hän minulle.Tekisin mitä vaan jotta saisin isäni takaisin. Kunhan kaikki olisi taas hyvin ja oltaisiin taas tavallinen perhe.. :( Ikävää ei voi koskaan lopettaa,se on sydämessä ikuisesti. Ikävöin joka yö,ja tunnen aina joskus yksin kun olen,että isäni on siinä lähellä ja on ylpeä minusta. Se kannustaa minua jatkamaan elämää ja tekemään asioita hyvin. Isäni on kannustajani,vaikkei olekaan enää ihminen. Hänen sielunsa seuraa minua hautaan asti,minä uskon sen ja olen ylpeä itsestäni niin kuin isäkin. I LOVE MY DAD FOREVER.

      • kgf
      • kokeilkaa
        TODEKSIKO kirjoitti:

        KUOLEMASSA EI OLE MUUTA KAUNISTA KUIN SE ETTÄ PÄÄSEE LOPULLISESTI TUSKISTAAN JA VAIVOISTAAN
        EI KUOLEVAA NIIN KIVA KATSELLA OLE ITSE EN OLE USEINKAAN NÄHNYT ROMANTISOITUA KUVAA KUOLEMASTA ETTÄ JOKU NUKKUI RAUHALLISESTI POIS JOSKAAN EI SIINÄ MITÄÄN HIRVITTÄVÄÄKÄÄN OLE NIIN VAIN KÄY USEIN TÄÄLTÄ KAKAT HOUSUISSA LÄHDETÄÄN

        kuolema voi mielestäni olla kaunis.Olin vanhan äitini vierellä viimeisen yön.Alkuilta oli levoton ,eikä äitini jaksanut puhua.Otin häntä kädestä kiinni ja kysyin :laulaisinko Sinulle jotain.Äitini rauhoittui heti,ja minä aloin laulaa äitini minulle opettamaani laulua Levolle lasken Luojani.......Ja hämmästyin itseäni lauloin laulun useaan kertaan.Mua ei etes itkettänyt,ja äitini nukkui rauhalisesti pois.Se oli kauneinta mitä koin äitini kanssa.Paljon olisin elämältä pois jos en tuota yötä olisi valvonut äidin sängyn vieressä.

      • siihen ihan
        _minä_ kirjoitti:

        "Hän unessa mulle kertoi miltä kuolema tuntuu,hän sanoi että siellä on tylsää kun ei voi tehdä samoja asioita kuin täällä meidän kanssamme."

        Miksei voi tehdä samoja asioita kuin täällä? Millaista oli olla kuollut, millainen maailma se oli? Kertoiko hän tarkemmin?

        tosissaan?!

      • Jep, jep.

        Samaa mieltä.

      • ....ihmisen.
        kgf kirjoitti:

        http://www.kolumbus.fi/harry.hilden/teosofia.htm#KUOLEMAN JÄLKEINEN OLOTILA

        Kannattaaa lukea jos todella on kiinnostunut kuoleman jälkeisestä olotilasta eli siitä, mitä me todella olemme henkisessä olomuodossamme puhtaasti ei-fyysisellä tasolla.

        Rukoilen, että te kaikki voisitte löytää Hänet. Hän rakastaa teitä kaikkia ja on kuollut jokaisen ihmisen syntien tähden ja noussut kuolleista ensimmäisenä kuolleista herätettyjen joukosta, jotta myös kaikki Häneen uskovat voisivat elää todeksi Hänen sanansa:

        "Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?" (Joh. 11:25-26)

        Kunpa kaikki voisivat löytää tämän toivon! Jeesuksen Kristuksen nimessä ja sovintoveressä,

        Aamen.


        Hän rakastaa jokaista ihmistä maan pinnalla niin suurella rakkaudella, ettette voi sitä edes kuvitella.

        Hän rakastaa teitä enemmän kuin voitte ikinä ymmärtää.

        Hän rakastaa juuri Sinua, joka luet tätä kirjoitusta.


        Hän haluaisi tulla asumaan sinun sydämeesi ja sinun luoksesi ja antaa sinulle iankaikisen elämän toivon.


        Jeesus, auta tämänkin palstan kaikkia lukijoita ymmärtämään tämä rakkaus ja ottamaan vastaan Sinut ja osallisuutesi Sinun sovintovereesi, Jeesuksen Kristuksen nimessä ja sovintoveressä, Aamen.

      • ....
        kokeilkaa kirjoitti:

        kuolema voi mielestäni olla kaunis.Olin vanhan äitini vierellä viimeisen yön.Alkuilta oli levoton ,eikä äitini jaksanut puhua.Otin häntä kädestä kiinni ja kysyin :laulaisinko Sinulle jotain.Äitini rauhoittui heti,ja minä aloin laulaa äitini minulle opettamaani laulua Levolle lasken Luojani.......Ja hämmästyin itseäni lauloin laulun useaan kertaan.Mua ei etes itkettänyt,ja äitini nukkui rauhalisesti pois.Se oli kauneinta mitä koin äitini kanssa.Paljon olisin elämältä pois jos en tuota yötä olisi valvonut äidin sängyn vieressä.

        kaunista...

      • gggg
        kokeilkaa kirjoitti:

        kuolema voi mielestäni olla kaunis.Olin vanhan äitini vierellä viimeisen yön.Alkuilta oli levoton ,eikä äitini jaksanut puhua.Otin häntä kädestä kiinni ja kysyin :laulaisinko Sinulle jotain.Äitini rauhoittui heti,ja minä aloin laulaa äitini minulle opettamaani laulua Levolle lasken Luojani.......Ja hämmästyin itseäni lauloin laulun useaan kertaan.Mua ei etes itkettänyt,ja äitini nukkui rauhalisesti pois.Se oli kauneinta mitä koin äitini kanssa.Paljon olisin elämältä pois jos en tuota yötä olisi valvonut äidin sängyn vieressä.

        voi miten kaunista... osanottoni..

      • Me lapset

        No jos unista aletaan puhua niin isoäitini kuoli tässä pari kuukautta sitten ja sen jälkeen mä oon nähny outoja unia vähän kaikesta.
        esim: Yhdessä unessa mun mumma, paappa ja joku nainen on kerrostalo asunnossa. Mummalla on ruhjeita käsissä ja tämä tuntematon nainen suihkuttelee varmaan jotain desinfiointi ainetta niihin ruhjeisiin. Mä kysyn mummalta että "Mitä sä täällä teet?" kummastuneena ja mumma vaan vastaa että "Mä en halua että sä tiedät". Yhtäkkiä tämä tuntematon nainen suuttuu mummalle ruiskuttaa sitä desinfiointi ainetta mummaa päin ja sitten mumma katoaa/räjähtää ilmaan. Suutun naiselle ja nainen lähtee juoksemaan ovelle varmaan karkuun. Sitten mä herään siitä painajaisesta. Paappa ei tee koko unen aikana mitään muuta kun on vain keittiössä ja me kolme istutaan ruokapöydässä.

        Että siinä vähän lisää hulluutta. Itse en niinkään usko uneen jotenkin telepaattisin voimin, mutta on se silti vähän creepy asia, koska mumma kuoli keuhko veritulppaan ja paapan kotitalolle missä mumma sitten kuoli tuli lääkäri ja kaksi ambulanssi hoitajaa tai miksi niitä nyt kutsutaankaan.

        En siis silti vähättele mitenkään sinun näkemystäsi. Mielestäni kaikki saavat uskoa mihin haluavat. Ei se minua mitenkään häiritse.

      • Anonyymi
        TODEKSIKO kirjoitti:

        KUOLEMASSA EI OLE MUUTA KAUNISTA KUIN SE ETTÄ PÄÄSEE LOPULLISESTI TUSKISTAAN JA VAIVOISTAAN
        EI KUOLEVAA NIIN KIVA KATSELLA OLE ITSE EN OLE USEINKAAN NÄHNYT ROMANTISOITUA KUVAA KUOLEMASTA ETTÄ JOKU NUKKUI RAUHALLISESTI POIS JOSKAAN EI SIINÄ MITÄÄN HIRVITTÄVÄÄKÄÄN OLE NIIN VAIN KÄY USEIN TÄÄLTÄ KAKAT HOUSUISSA LÄHDETÄÄN

        Kuolema on yhtä kovaa hommaa kuin vanhuksen näin ti enn, välillä tuntuu että irtoaa sitten taas huomaa ettei irronnutkaan. Tuskin irtosi tää kirjoituskaan

      • Anonyymi
        kokeilkaa kirjoitti:

        kuolema voi mielestäni olla kaunis.Olin vanhan äitini vierellä viimeisen yön.Alkuilta oli levoton ,eikä äitini jaksanut puhua.Otin häntä kädestä kiinni ja kysyin :laulaisinko Sinulle jotain.Äitini rauhoittui heti,ja minä aloin laulaa äitini minulle opettamaani laulua Levolle lasken Luojani.......Ja hämmästyin itseäni lauloin laulun useaan kertaan.Mua ei etes itkettänyt,ja äitini nukkui rauhalisesti pois.Se oli kauneinta mitä koin äitini kanssa.Paljon olisin elämältä pois jos en tuota yötä olisi valvonut äidin sängyn vieressä.

        Ainakin kuolema on ehdoton, voihan sen tuloa a i e n T a A tai pitkittää. Mutta kohdalle osuu joka tapauksessa. Sen kauneus tai rumuus on.. Sivuseikkoja, tilaa tulee uudelle

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolema on yhtä kovaa hommaa kuin vanhuksen näin ti enn, välillä tuntuu että irtoaa sitten taas huomaa ettei irronnutkaan. Tuskin irtosi tää kirjoituskaan

        Vanhahko vaarini meni hirteen ja jätti jälkeensä lappusen että olis pitänyt olla rohkea jo aikaisemmin

      • Anonyymi
        selvemmin kirjoitti:

        sanoa, sillä juuri näin se on.

        On aivan totta, kun olet kuolevan vierellä ja näet itse kuinka kauniisti täältä lähdetään, kuollaan, ei kuolema enää tunnukkaan mysteeriltä, ei pelottavalta, vaan tulee osaksi elämää.

        Myös kuolleen läheisen näkeminen tekee asian selvemmäksi. Kuolema tulee todelliseksi, ei jää harhakuvitelmia.

        Kannattaa varmistaa että vainaja on kuollut käymällä kylmällä tiskillä ja asettamalla peili vainajan suun eteen,

      • Anonyymi
        nähnyt kirjoitti:

        Kuolema tulee todeksi, kun näkee kuoleman tai kuolleen läheisensä. Ei jää epätietoisuutta josko hän olikaan kuollut.

        Kyllä kuolema on useimmiten juuri kaunis, rauhallinen. Harvemmin siinä mitää kummallista tapahtuu. Puhun sairaitten kuolemasta, en onnettomuuksista tai vakivaltakuolemista tms.

        Yllättävissä kuolemissa herkemmin onkin vaarana suolen ja rakon tyhjentyminen. Sairauteen kuolevalla se tapahtuu ennen kuolemaa.

        Muuten, kukaan ei nuku pois. Kun nukutaan siitä herätään kun ei enää unta riitä. Kun kuollaan, niin kuollaan, eikä siitä herätä. Kuoleminen ei ole sama kuin nukkuminen.

        Kun makaa sairaalassa ja on vähän yli 90vuotta, potilas kuivatetaan hengiltä, ei anneta tipalla vettä eikä ravintoa, suuta kastellaan ja morfiinia /unilääkettä annetaan, ettei örise turhia. Noin 2-3 päivää ja henki lähtee. Kuolinaika ilmoitetaan lähiomaisille ja mitä sitä turhaan makoilee vuositolkulla suu auki

      • Anonyymi
        alexndrea3 kirjoitti:

        no voi hyvät hyssykät ,tietysti se on jokaiselle ihan erilaista ,siitä johtuen mihin sairauteen ihminen kuolee .ja millainen on historia miten siihen suhtautuu .mutta kun näkee kuolevan ihmisen ,tulee sinuksi sen kanssa se ei enää pelota sillätavalla ,vaan osaa suhtautua siihen .sehän on lähes pyhä tapahtuma ,ja hetken on taivas avoinna ,kuten ihmisen syntymässäkin .

        Näin on. Ihan tosi asia...

    • samalla tavalla

      Kuoleva ylensä tiedostaa tavalla tai toisella kuoleman olevan lähellä, mutta varsinaista kuolemistaan ei tunne.

      Ennen kuolemaa yleensä tajunnantaso laskee ja lopulta on tajuton. Eli ei tunne eikä tiedä kuolemastaan mitään. Varmaan myös junan alle jäädessä taju menee jo törmäyksessä.

      Joskus kuolemista katsellessa tulee tunne, että kuolevaa on joku vastassa. Tiedä sitten mikä on kuvittelua ja mikä totta.

    • kuolin

      Melkein kuolin sairauteen.Yhtäkkiä olinkin taivaassa,mitään kuolemista tai sen tunnetta ei ollut,eikä tunnetta siirtymisestä.Pyysin lupaa Jumalalta päästä vielä takaisin ja hän päästi ja paranin.Kuolemaa ei ole olemassakaan enää minulle.Ihminen on koko ajan elävä mutta tästä elämästä poistumista ei edes tajua ennenkuin onkin jo siellä.SE taas on niin mahtava paikka, että ei sieltä monikaan halua edes palata, itsekin melkein jäin sinne,oli kovaa taistella sitä halua vastaan mutta minulla oli pieniä lapsia ja ajattelin heitä.
      Sitä tietysti voi edeltää kovat fyysiset tuskatkin yms.mutta itse hetkessä ei ole yhtään mitään pelättävää, koska ei tosiaankaan kuole lainkaan.

      • edelliseen

        Jostakin syystä minua vastaanottamaan tuli 500 henkilöä.

      • tiedä varmasti

        Jos tuosta olis vielä mennyt eteenpäin,ei paluuta olisi ja todettaisiin kuolleeksi.Todennäköisesti ihmisellä on senkin jälkeen joitakin tuntemuksia,joista liukuu pikkuhiljaa pois.Aivot ovat veitikka kapine,mutta viimeistään siinä vaiheessa kun hajoaminen alkaa,on kaikki kadonnut.

      • sattunut
        edelliseen kirjoitti:

        Jostakin syystä minua vastaanottamaan tuli 500 henkilöä.

        olemaan heille velkaa. Siinä tilantessa tulee nopeasti kiire takaisin.

      • osanamme
        tiedä varmasti kirjoitti:

        Jos tuosta olis vielä mennyt eteenpäin,ei paluuta olisi ja todettaisiin kuolleeksi.Todennäköisesti ihmisellä on senkin jälkeen joitakin tuntemuksia,joista liukuu pikkuhiljaa pois.Aivot ovat veitikka kapine,mutta viimeistään siinä vaiheessa kun hajoaminen alkaa,on kaikki kadonnut.

        Älkää puhuko p:tä . Ensi lauantaina lähden hautaamaan ihmistä jolla alkoi olla elämässä kaikki kohdallaa , just menny naimisiin , lapsi tulossa , talo rakennettu . Mutta luonto päätti toisin. Että siinä halusta tulla takaisin tai muuta jauhamista . Olen miettinyt enkä ole keksinyt mitään hyvää syytä , että niin sanottu suurempi voima vaan halusi hänet pois .

      • vaatteet päällä
        edelliseen kirjoitti:

        Jostakin syystä minua vastaanottamaan tuli 500 henkilöä.

        Kiinostaisi tietää, nousevatko ihmisen vaatteetkin mukana taivaaseen, vai ollaanko siellä alasti?

      • koska
        vaatteet päällä kirjoitti:

        Kiinostaisi tietää, nousevatko ihmisen vaatteetkin mukana taivaaseen, vai ollaanko siellä alasti?

        elämä loppuu kuolemaan.
        Kuolemanjälkeinen elämä on ihmisen keksintö, jolla helpotetaan elävien ikävää poisnukkuneita kohtaan. On helpompi elää kun "tietää" että kuoleman jälkeen kohtaa jälleen rakkaimpansa "siellä jossain".

      • minnine
        koska kirjoitti:

        elämä loppuu kuolemaan.
        Kuolemanjälkeinen elämä on ihmisen keksintö, jolla helpotetaan elävien ikävää poisnukkuneita kohtaan. On helpompi elää kun "tietää" että kuoleman jälkeen kohtaa jälleen rakkaimpansa "siellä jossain".

        hei sinulle lue Matteuksen evankeliumin 17 luvun alusta, kuinka Jeesukselle ilmestyi Mooses ja Elias paikalla oli myös Pietari ja Jaakob ja Johannes!!! jos ei olisi elämää kuoleman jälkeen silloin Jeesus olisi kuollut turhaan mutta hänkin on ylösnoussut ja Elää!!!Ei ole ihmisen keksintö!

      • muiku
        minnine kirjoitti:

        hei sinulle lue Matteuksen evankeliumin 17 luvun alusta, kuinka Jeesukselle ilmestyi Mooses ja Elias paikalla oli myös Pietari ja Jaakob ja Johannes!!! jos ei olisi elämää kuoleman jälkeen silloin Jeesus olisi kuollut turhaan mutta hänkin on ylösnoussut ja Elää!!!Ei ole ihmisen keksintö!

        jos se ei ole ihmisen keksintö niin milläs perusteella sitten tämä Matteuksen evankeliumin 17 luku on kirjoitettu ja koska? Jos se ei kerran ole ihmisen keksimää niin onko siis joku silloin kokenut tämän kyseisen tapahtuman ja tietää tarkalleen mitä Jeesukselle tapahtui? Kai kirjoittajan on myös sillin pitänyt nähdä tämä tapahtuma? Ei kai sitä muuten voisi kirjoittaa...

      • Satsuma112
        minnine kirjoitti:

        hei sinulle lue Matteuksen evankeliumin 17 luvun alusta, kuinka Jeesukselle ilmestyi Mooses ja Elias paikalla oli myös Pietari ja Jaakob ja Johannes!!! jos ei olisi elämää kuoleman jälkeen silloin Jeesus olisi kuollut turhaan mutta hänkin on ylösnoussut ja Elää!!!Ei ole ihmisen keksintö!

        Aivan olet oikeassa jeesuuuuus elääääääää aina ja ikuisesti tulin vuosi sitten uskoon olen 12 vuotias ja huomaan että olen tehnyt oikean ratkaisun siunausta sinullekin!!!

      • kero
        minnine kirjoitti:

        hei sinulle lue Matteuksen evankeliumin 17 luvun alusta, kuinka Jeesukselle ilmestyi Mooses ja Elias paikalla oli myös Pietari ja Jaakob ja Johannes!!! jos ei olisi elämää kuoleman jälkeen silloin Jeesus olisi kuollut turhaan mutta hänkin on ylösnoussut ja Elää!!!Ei ole ihmisen keksintö!

        Mikäs hinuri se jeesus oli ku kaikki ukot tuli sitä vastaan. :D

      • taivaassa?

        ehkä et ollutkaan taivaassa, luulet niin, ehkä olit avaruusaluksessa

      • älyhoi!!!!!!!!!!!
        minnine kirjoitti:

        hei sinulle lue Matteuksen evankeliumin 17 luvun alusta, kuinka Jeesukselle ilmestyi Mooses ja Elias paikalla oli myös Pietari ja Jaakob ja Johannes!!! jos ei olisi elämää kuoleman jälkeen silloin Jeesus olisi kuollut turhaan mutta hänkin on ylösnoussut ja Elää!!!Ei ole ihmisen keksintö!

        jos raamatussa sanotaan että taivas on. kuinka väität ettei raamattu ole ihmisen tarinointia ja sen sisältö myöskin.

        taivas on helsingissä se lukee niiten ovessakkin
        http://www.pienitaivas.fi/

        sinä olet varsinainen harhaopin levittäjä ja pahin sielun vihollinen

        siunausta. toivon että parannut.

      • jo 1200 vuotta sitten
        Satsuma112 kirjoitti:

        Aivan olet oikeassa jeesuuuuus elääääääää aina ja ikuisesti tulin vuosi sitten uskoon olen 12 vuotias ja huomaan että olen tehnyt oikean ratkaisun siunausta sinullekin!!!

        mutta lakkasin uskomasta 800 vuotta sitten koska sinä olet ihan väääääääärässääääääääää

      • Pete34
        taivaassa? kirjoitti:

        ehkä et ollutkaan taivaassa, luulet niin, ehkä olit avaruusaluksessa

        Mooseksen kirjassa 14:3 sanotaan, että he tulivat taivaalta alas valtavine loisteineen (ufot), mutta eivät antaneet ihmisten nähdä heitä. Tässä kohtaa UFOt ovat alkaneet pikkuhiljaa lipsua ja mokia on tapahtunut kuten Englannissa viime aikoina.

      • mini
        edelliseen kirjoitti:

        Jostakin syystä minua vastaanottamaan tuli 500 henkilöä.

        olix ne kaikki , siis koko sairaalan henkilökunta vai koko suku katsomas sua?

      • mini
        tiedä varmasti kirjoitti:

        Jos tuosta olis vielä mennyt eteenpäin,ei paluuta olisi ja todettaisiin kuolleeksi.Todennäköisesti ihmisellä on senkin jälkeen joitakin tuntemuksia,joista liukuu pikkuhiljaa pois.Aivot ovat veitikka kapine,mutta viimeistään siinä vaiheessa kun hajoaminen alkaa,on kaikki kadonnut.

        näinhän se menee, hermojärjestelmä kun kuolee, mätänee ja koko aivot, ei voi edes tuntea mitään kipuakaan, saatikka ajatella niillä mädillä aivoilla mitään. Haloo kaikki muut, teit on petetty.

      • mini
        osanamme kirjoitti:

        Älkää puhuko p:tä . Ensi lauantaina lähden hautaamaan ihmistä jolla alkoi olla elämässä kaikki kohdallaa , just menny naimisiin , lapsi tulossa , talo rakennettu . Mutta luonto päätti toisin. Että siinä halusta tulla takaisin tai muuta jauhamista . Olen miettinyt enkä ole keksinyt mitään hyvää syytä , että niin sanottu suurempi voima vaan halusi hänet pois .

        mikä suurempi voima. ja että halusi. miten sä kestät elämää kun ajattelet sen olevan noin kovaa. mitäs mietit kohtalosta. jos se vaik ohjaa sun elämääs. sähän voit siinä tapauksessa ajaa autollakin silmät ummessa. kato kyl sä perile pääset ilman omaa ohjausta, kohtalo ohjaa onnellisesti perille, jos se kerran niin on et ennalta määrätään ja sit suuremmat voimat haluu tiettynä ajankohtana pois. haloo sulle.

      • mini
        Pete34 kirjoitti:

        Mooseksen kirjassa 14:3 sanotaan, että he tulivat taivaalta alas valtavine loisteineen (ufot), mutta eivät antaneet ihmisten nähdä heitä. Tässä kohtaa UFOt ovat alkaneet pikkuhiljaa lipsua ja mokia on tapahtunut kuten Englannissa viime aikoina.

        mitämitämitä, entäs jos ne onki lentokoneita, meteoriitteja :)

      • mini
        älyhoi!!!!!!!!!!! kirjoitti:

        jos raamatussa sanotaan että taivas on. kuinka väität ettei raamattu ole ihmisen tarinointia ja sen sisältö myöskin.

        taivas on helsingissä se lukee niiten ovessakkin
        http://www.pienitaivas.fi/

        sinä olet varsinainen harhaopin levittäjä ja pahin sielun vihollinen

        siunausta. toivon että parannut.

        vaivas on helsingissä

      • petsaMO KUTSUU
        mini kirjoitti:

        mitämitämitä, entäs jos ne onki lentokoneita, meteoriitteja :)

        en kyl voi tietää. Ei mopolla kuuhun ;)

      • samoin

        Monta vuotta sitten koin aivan vastaavan kokemuksen. Eli irtaannuin kehostani kiihtyvällä nopeudella ja kuulin aivan todella taivaallista laulua samalla. Saavuin kirkaan valon luokse josta en olisi ikinä halunnut enää palata takaisin. Valo oli selkeästi persoona mutta se ei puhunut mitään. Tuli vain mieleen että täältä olen kotoisin ja oli hyvä että löysin takaisin. Joku kuitenkin pakotti minut palaamaan takaisin hitaasti ja sulavasti. Olin keholtani täysin tunnoton ja en voinut liikuttaa mitään jäsentän ennen kuin olin prikulleen "paikoillani" takaisin. Uskon ehdottamasti taivaan olemassa oloon.

      • minnine
        älyhoi!!!!!!!!!!! kirjoitti:

        jos raamatussa sanotaan että taivas on. kuinka väität ettei raamattu ole ihmisen tarinointia ja sen sisältö myöskin.

        taivas on helsingissä se lukee niiten ovessakkin
        http://www.pienitaivas.fi/

        sinä olet varsinainen harhaopin levittäjä ja pahin sielun vihollinen

        siunausta. toivon että parannut.

        Ihminen on kirjoittanut raamatun Pyhän hengen innoittamana.2 Piet.1:20-21.Siksi toisekseen vanhan testamentin puolella on kerrottu moni asia jo monta sataa vuotta ennen kuin se on tapahtunut.Tiedätkö kuinka iloitsen kun voin sanoa sinulle että minä tunnen Jeesuksen ja keskustelen hänen kanssaan joka päivä.Puhun sen minkä olen nähnyt ja kuullut, siksi tiedän että Raamattu on totta.Hän on ylös noussut!!

      • minnine
        Satsuma112 kirjoitti:

        Aivan olet oikeassa jeesuuuuus elääääääää aina ja ikuisesti tulin vuosi sitten uskoon olen 12 vuotias ja huomaan että olen tehnyt oikean ratkaisun siunausta sinullekin!!!

        Kanssasi että olet löytänyt Jeesuksen turvaksesi noin nuorella ikää, olet tehnyt viisaan päätöksen!!!Kiitän sinusta!!!Jeesuksen rakkaus ympäröiköön sinut!

      • koska en tunne sinua
        minnine kirjoitti:

        Ihminen on kirjoittanut raamatun Pyhän hengen innoittamana.2 Piet.1:20-21.Siksi toisekseen vanhan testamentin puolella on kerrottu moni asia jo monta sataa vuotta ennen kuin se on tapahtunut.Tiedätkö kuinka iloitsen kun voin sanoa sinulle että minä tunnen Jeesuksen ja keskustelen hänen kanssaan joka päivä.Puhun sen minkä olen nähnyt ja kuullut, siksi tiedän että Raamattu on totta.Hän on ylös noussut!!

        sanoo Jeesus, hävetkää fariseukset!

      • herraa
        mini kirjoitti:

        vaivas on helsingissä

        sinun herraasi

      • Nimetön
        minnine kirjoitti:

        Kanssasi että olet löytänyt Jeesuksen turvaksesi noin nuorella ikää, olet tehnyt viisaan päätöksen!!!Kiitän sinusta!!!Jeesuksen rakkaus ympäröiköön sinut!

        voi kiitos jeesus siunatkoon myös sinua ja muista että jeesus elää aameen

      • ole reilu
        koska kirjoitti:

        elämä loppuu kuolemaan.
        Kuolemanjälkeinen elämä on ihmisen keksintö, jolla helpotetaan elävien ikävää poisnukkuneita kohtaan. On helpompi elää kun "tietää" että kuoleman jälkeen kohtaa jälleen rakkaimpansa "siellä jossain".

        miksi sun on pakko ottaa viimeiset toiven rippeet pois jengiltä? mitä helvettiä se sua liikuttaa jos joku tuntee turvaa ajatellessaan taivasta? aika paha ihminen olet kun teet mitä tahansa saadaksesi "asiat oikeeseen järjestyksee" jopa otat ihmisten viimeiset toivon rippeet ja saatat heidät epätoivoon ja epätietoisuuteen!
        Joskus joku tekee sulle vielä saman, ja sä tunnet miltä se tuntuu..

      • ölled
        minnine kirjoitti:

        hei sinulle lue Matteuksen evankeliumin 17 luvun alusta, kuinka Jeesukselle ilmestyi Mooses ja Elias paikalla oli myös Pietari ja Jaakob ja Johannes!!! jos ei olisi elämää kuoleman jälkeen silloin Jeesus olisi kuollut turhaan mutta hänkin on ylösnoussut ja Elää!!!Ei ole ihmisen keksintö!

        No lol mikää faki jeesus oo olemas :''D vaa ne kivikautiset ihmiset vähä kännis ja aineis kirjotellu jottai runokirjaa.

      • I_believe
        samoin kirjoitti:

        Monta vuotta sitten koin aivan vastaavan kokemuksen. Eli irtaannuin kehostani kiihtyvällä nopeudella ja kuulin aivan todella taivaallista laulua samalla. Saavuin kirkaan valon luokse josta en olisi ikinä halunnut enää palata takaisin. Valo oli selkeästi persoona mutta se ei puhunut mitään. Tuli vain mieleen että täältä olen kotoisin ja oli hyvä että löysin takaisin. Joku kuitenkin pakotti minut palaamaan takaisin hitaasti ja sulavasti. Olin keholtani täysin tunnoton ja en voinut liikuttaa mitään jäsentän ennen kuin olin prikulleen "paikoillani" takaisin. Uskon ehdottamasti taivaan olemassa oloon.

        Uskon tuota että olet nähnyt taivaan valon. Se on varmasti ollut hieno juttu. Onnekas,tiedät millaista kuolema on. :) Sinun ei tarvitse enää pelätä,mitä on vastassa kuoleman jälkeen. :))

      • tota ei
        petsaMO KUTSUU kirjoitti:

        en kyl voi tietää. Ei mopolla kuuhun ;)

        kyl snaijaa?

      • takaisin voi
        sattunut kirjoitti:

        olemaan heille velkaa. Siinä tilantessa tulee nopeasti kiire takaisin.

        päästä tai jos Luoja suo.

      • hyvin kirjotit
        ole reilu kirjoitti:

        miksi sun on pakko ottaa viimeiset toiven rippeet pois jengiltä? mitä helvettiä se sua liikuttaa jos joku tuntee turvaa ajatellessaan taivasta? aika paha ihminen olet kun teet mitä tahansa saadaksesi "asiat oikeeseen järjestyksee" jopa otat ihmisten viimeiset toivon rippeet ja saatat heidät epätoivoon ja epätietoisuuteen!
        Joskus joku tekee sulle vielä saman, ja sä tunnet miltä se tuntuu..

        täyttä asiaa,minä myös ihmettelin sen juttuja!

      • ...kokemus.
        samoin kirjoitti:

        Monta vuotta sitten koin aivan vastaavan kokemuksen. Eli irtaannuin kehostani kiihtyvällä nopeudella ja kuulin aivan todella taivaallista laulua samalla. Saavuin kirkaan valon luokse josta en olisi ikinä halunnut enää palata takaisin. Valo oli selkeästi persoona mutta se ei puhunut mitään. Tuli vain mieleen että täältä olen kotoisin ja oli hyvä että löysin takaisin. Joku kuitenkin pakotti minut palaamaan takaisin hitaasti ja sulavasti. Olin keholtani täysin tunnoton ja en voinut liikuttaa mitään jäsentän ennen kuin olin prikulleen "paikoillani" takaisin. Uskon ehdottamasti taivaan olemassa oloon.

        Oletkohan uskossa nykyään?

      • hjikklo
        vaatteet päällä kirjoitti:

        Kiinostaisi tietää, nousevatko ihmisen vaatteetkin mukana taivaaseen, vai ollaanko siellä alasti?

        "Kiinostaisi tietää, nousevatko ihmisen vaatteetkin mukana taivaaseen, vai ollaanko siellä alasti? "

        Kyllä kai siellä ihan mulukkusillaan pimpsan lerpakkeet esillä ollaan.

      • Anonyymi
        herraa kirjoitti:

        sinun herraasi

        Visvat vittuun ja tulokasta vuotteleen, tulooko normaali vai ab-

      • Anonyymi
        koska kirjoitti:

        elämä loppuu kuolemaan.
        Kuolemanjälkeinen elämä on ihmisen keksintö, jolla helpotetaan elävien ikävää poisnukkuneita kohtaan. On helpompi elää kun "tietää" että kuoleman jälkeen kohtaa jälleen rakkaimpansa "siellä jossain".

        Et voisi olla enempää väärässä. Mutta uskonsa kullakin.

    • harakiri seppuku

      Tehdään testi ja katsotaan meneekö se tuollai filmipoikki tyylillä. Samalla tiedetään onko siellä toisella puolella mitään jos siellä tavataan ja verrataan kokemuksiamme.
      Junan alle jäädessä tosin menee niin paljon poikki että filmi menee myös varmasti heti poikki. Sama on myös rekan kanssa törmäyksessä. Liian tiukassa "kravatissa" voi joutua kelailemaan vähän liiankin kauan "kuinka siinä näin kävi".

      • kysyvästi

        Jo on outo huumorintaju.

      • tuli koitettua

        joskus kauan sitten kokeilin ripustautumista kattohirrestä. muistin kans hienot puheet odottavista rakkaista, mut mun tajuntaani tuli oma hmm rakas mies tivaamaan, tuletko vai menetkö..
        ja ruumiillinen kipu oli sietämätön, kun jotenkin ponkaisin ylös hengittämään.

        ei tosiaan kannata yrittää kuolla ennen aikojaan:)

      • kimppe
        tuli koitettua kirjoitti:

        joskus kauan sitten kokeilin ripustautumista kattohirrestä. muistin kans hienot puheet odottavista rakkaista, mut mun tajuntaani tuli oma hmm rakas mies tivaamaan, tuletko vai menetkö..
        ja ruumiillinen kipu oli sietämätön, kun jotenkin ponkaisin ylös hengittämään.

        ei tosiaan kannata yrittää kuolla ennen aikojaan:)

        joo määkin koittanut monta kertaa lopettaa tään taivallukseni mut ei ole onnistunut nyt samat ajatukset TAAS en tiedä mikä mulla on kaikki pitäs olla OK mut ei taida olla?

    • 3 kertaa kuolemaisillani

      Elämäni aikana olen ollut kuolla leikkaukseen kerran.Silloin sukulaisiani oli sänkyni ympärillä kun heräsin.Luulin olevani kuollut.He nyökkäilivät ja telepaattisesti koin heidän kehoittavan minua palaamaan tänne.Näin tein.
      Ensimmäisen kerran oli kuolla myrkytykseen ja rukoilin henkeni hädässä.Valkoinen valo peitti minut kokonaan ja minuutin sisällä aloin virota ja minut hoidettiin.
      Kolmannen kerran olin kuolla verensyöksyyn keskenmenossa.Minua rauhoiteltiin ja käskettiin palata.Lapseni näytettiin ja hän oli kunnossa ja jäi hengeksi toiselle puolelle.Tunne oli niin hieno,että sain voimaa palata ja täällä olen.

      • Fedezzie

        on ilmiö nimeltä hallusinaatiot. Niitä tulee kyl lähellä kuolemaa tapauksessa ja aivojen aineenvaihdunta häiriintyy ja aiheuttaa samanlaisia oireita kuin esim. skitsofreenikoilla.

      • .khicl.aj
        Fedezzie kirjoitti:

        on ilmiö nimeltä hallusinaatiot. Niitä tulee kyl lähellä kuolemaa tapauksessa ja aivojen aineenvaihdunta häiriintyy ja aiheuttaa samanlaisia oireita kuin esim. skitsofreenikoilla.

        Fedezzielle, on täysin yhden tekevää, miksikä nyky"tiede" kutsuu näitä ilmiöitä joita ns rajan takana tapahtuu. Aivojen kanssa voi olla tekemistä myös jotkut uylkoiset ilmiöt mutta vakuutan sinulle että aivojen kemiatkaan eivät riitä kaikkea selittämään mitä ihminen elämässä voi kokea ja aistia tällä alueella.

        On ameebamaisen alkeellista väittää niiden oireiden kaikkineen johtuvan pelkistä orgaanisista elimistä ja niiden toimintahäiriöistä. Etkö nyt helvata käsitä ettet sinä kävelisi metriäkään ellei sielu olisi sinun ruumiissasi, sinun elämänliekkisi joka pitää kehosi ja ajatuksesi sinussa olisi olemassa ja antaisi sinulle tahdon ja kehoon elämänvoiman.
        Kun kuolet, sielu jättää ruumiin, sielun tietoisuudet jäävät olemaan hyvin yksilöllisissä tiloissa mutta niissäkin on yhteisiä variaatioita joita teosofia esimerkiksi selvittää.

        Sielu on energiaa eikä koskaan häviä. Vai väitätkö että esim Einstein oli myös väärässä? Jos vastaat kyllä, niin olet normaali idiootti joka odottaa henkistä sielun kypsymistään vielä kauan aikaa ja tulee näkemään paljon kasvukipuja maan päällä tulevissa elämissään ennen kuin alkaa vihdoin tajuta ja oivaltaa elämän herkän liekin tarkoituksen. Harmi että maapallo pursuilee tätä kasvikansaa jonka ainoa tehtävä lie lisääntyä, päteä ja Kuolla. Ja tulla taas takaisin muistamatta opetuksia joita ovat saaneet aiemmin elämiensä matkoilla.

    • Iso-Jorkki

      Lopeta tuollaisten asioiden miettiminen ja keskity elämiseen. Noutaja tulee jokaiselle ajallaan ja sitä on turha miettiä milla tavalla sitä lähdetään.

    • S 97

      Odotapa vain kun tiedostat asiaa enemmän ja enemmän ja käytät itseäsi koekaniinina.

      Tuon polun valinneena tulet huomaamaan, että säpsähdät hereille heti kun nukahdat. Aina ajoittain. Säikähdät nollatilaa kun huomaat sen.

      Tavallaan kuolema, tavallaan ei.

      • Anonyymi

        Kun on noutajaa nopeampi voi ampua päänsä helvettiin kiväärillä, jos on siisteyteen taipuvainen, niin ulkona

    • Deba

      Näinhän siinä käy, puhdasta logiikkaa. Aivojen toiminta loppuu (aivot=sinä) ja alkaa totaalinen pimeys josta et mitään tiedä/tunnista.
      Elämä oli sitten siinä...nauttikaa elämästä kun vielä voitte.

    • Pastori

      En halua pahoittaa kenenkään mieltä, mutta ateistina uskon kuoleman olevan melko pikainen toimitus. Ei mitään erikoista, eli taju lähtee ja valot sammuu. Kuolleena olo on samanlaista kuin ennen syntymää.

      Kristinuskokin opettaa, että taivaaseen pääsee vasta maailmanlopun jälkeen. Raamatun sivua en osaa kertoa, kun en kirjaa tunne, mutta näin se sanoo.

      Olen sinut kuoleman kanssa enkä pelkää sitä. Ei siellä ketään minua vastassa ainakaan ole. Toisia vastaan voi tulla vaikka kaikki Suomen vanhat presidentit minun puolestani, jos ajatus helpottaa heidän oloaan. Jokainen käsittelee kuoleman eri lailla...

      • ituux

        Itse olen ollut paikalla kun iso-äitini kuoli ( ei siis näitä "melkein kuolin tapauksia :) Hän oli tunnustava kristitty ,uskossa Jeesukseen ja täysis järjis loppuun saakka. sairaus kulutti voimia ja hänen kuolin hetkellä olemus jotenkin piristyi ( tiedän et kuulostaa hullulta ) ja hän tuntui katsovan johonki kauemmaksi tai toiseen todellisuuteen ku viimeiset henkäykset veti. näki jotai hienoa koska hymyili ja katse kirkastui. Enkeli / Jeesus vastassa ?

        Sitten on ollut toisenlaisia lähtöjä kun ei uskossa.Kuullut niiltä jotka lähtöjä enemmän nähnyt- todella karmeaa kattottavaa, kun jumalattoman kuolinhetki tulee. näkeekö hänkin hakijansa / Herransa jota palvellu koko kauheudessaan ? tuskin saatana ,sielunvihollinen enää silloin pimeää puolta peittelee, Kunpa nämä ihmiset taipuisivat Jeesuksen sovitustyön vastaanottoon ja parannukseen synneistään. Onneksi on niitäki jotka viä on huutanu Jumalan puoleen ja kokenut pelastuksen viime hetkis. siihen viime tippaan ei kannata jättää.

      • kuolevatkin

        Niin, juuri noin käykin ateisteille.Lopullinen kuolema.Sikäli olet oikeassa.

      • ymmärrä
        kuolevatkin kirjoitti:

        Niin, juuri noin käykin ateisteille.Lopullinen kuolema.Sikäli olet oikeassa.

        En edes ymmärrä miten joku voi olla ateisti,kun kiistattomat todisteet ovat olemassa ja useat tuhannet henkilöt omin silmin ovat aikanaan nähneet mitä tapahtui.Kaikki löytyy Raamatustakin mutta monista muistakin lähteistä.
        Itse tunnustan uskoni Jumalaan ja Jeesukseen ja elän varmasti iäti.

      • samanarvoisia
        ituux kirjoitti:

        Itse olen ollut paikalla kun iso-äitini kuoli ( ei siis näitä "melkein kuolin tapauksia :) Hän oli tunnustava kristitty ,uskossa Jeesukseen ja täysis järjis loppuun saakka. sairaus kulutti voimia ja hänen kuolin hetkellä olemus jotenkin piristyi ( tiedän et kuulostaa hullulta ) ja hän tuntui katsovan johonki kauemmaksi tai toiseen todellisuuteen ku viimeiset henkäykset veti. näki jotai hienoa koska hymyili ja katse kirkastui. Enkeli / Jeesus vastassa ?

        Sitten on ollut toisenlaisia lähtöjä kun ei uskossa.Kuullut niiltä jotka lähtöjä enemmän nähnyt- todella karmeaa kattottavaa, kun jumalattoman kuolinhetki tulee. näkeekö hänkin hakijansa / Herransa jota palvellu koko kauheudessaan ? tuskin saatana ,sielunvihollinen enää silloin pimeää puolta peittelee, Kunpa nämä ihmiset taipuisivat Jeesuksen sovitustyön vastaanottoon ja parannukseen synneistään. Onneksi on niitäki jotka viä on huutanu Jumalan puoleen ja kokenut pelastuksen viime hetkis. siihen viime tippaan ei kannata jättää.

        Täytyy kai minunkin pistää lusikkani tähän soppaan.

        Olen ollut hyvin, hyvin monen kuolinvuoteen vierellä, niin uskovaisten kuin ateistienkin, eri uskontokuntiin kuuluvien aina muslimista ortodokseihin.

        En voi mitenkään sanoa, että kristityn kuolema olisi jotenkin erilainen kuin ateistin. Hyvin samaa kuviota kuolemat toistavat. Toiset antaa vaikutelman, että jotain kaunista näkisivät, toiset haroo ilmaa, toiset tuijottavat kattoon, toiset vaan sulkevat silmansä ja henkäisevät viimeisen kerran. Riippumatta mikä on elämänkasomus.

        Sen voin sanoa, että ennen kuolemaa, siis kuolemaa odotelessa jopa viikkoja ennen, kristitty on tuskaisempi ja pelokkaampi kuin vähemmän uskovainen tai ateisti. Toisilla on asiat järjestyksessä ja toisilla ei.

        Myös vanhoille ihmisille useimmiten kuolema on vaikeampi asia hyväksyä kuin nuorelle. Vanhan ihmisen elämä on aina kesken vaikka ikää olisi 90v. Poikkeuksiakin on. Joskus vanha ihminen toteaa "Olen elänyt hyvän pitkän elämän mikäs tässä on kuolla."

        En ole nähnyt yhtäkään "Todella karmeaa" kuolemaa. Ehkä lievästi vaikeampia kuin tavallinen kuolema. Eikä silloinkaan ole ollut kysymys siitä miten uskovainen on.

        Kuoleva ihminen huutaa milloin mitäkin, yleensä äitiä. Toiset eivät puhu mitään.

        Monille kuoleville tuo lohtua ja turvallisuutta kun kokevat Jumalan olevan lähellä ja pappi on
        antanut ehtoollisen, ehkä on vielä liittynyt kirkkoonkin. Onhan kuolema kuitenkin ainut kertainen tapahtuma mitä ei voi uusia vaan on elettävä suorassa lähetyksessä. Lohdun saa ottaa sieltä mistä sitä saa.

      • erilaisia
        ymmärrä kirjoitti:

        En edes ymmärrä miten joku voi olla ateisti,kun kiistattomat todisteet ovat olemassa ja useat tuhannet henkilöt omin silmin ovat aikanaan nähneet mitä tapahtui.Kaikki löytyy Raamatustakin mutta monista muistakin lähteistä.
        Itse tunnustan uskoni Jumalaan ja Jeesukseen ja elän varmasti iäti.

        Meitä ihmisiä on todella paljon ja kaikki ajattelevat asoista omalla tavallaan. Toiset kyseenalaistavat kaiken, toiset uskovat kirjatietoon, kuka mihinkäkin.

        Hyväksytään vaan erilaisuus, kyllä me olemme kaikki saman arvoisia ajatuksinemme, uskomuksinemme kaikkinemme.

      • Ateisti XXX
        ymmärrä kirjoitti:

        En edes ymmärrä miten joku voi olla ateisti,kun kiistattomat todisteet ovat olemassa ja useat tuhannet henkilöt omin silmin ovat aikanaan nähneet mitä tapahtui.Kaikki löytyy Raamatustakin mutta monista muistakin lähteistä.
        Itse tunnustan uskoni Jumalaan ja Jeesukseen ja elän varmasti iäti.

        Ajoittain uskovaisiksi itsensä tituleeraavat saavat aikaan pientä ihmetystä.
        Yksilöllä on luonnollisesti täysi oikeus sekoittaa päänsä millä haluaa, jotkut viinalla tai muilla kemiallisilla aineilla.
        Nähtävästi myös samaa virkaa toimittaa mielikuvitusolento "Jeesus", syiden ollessa samat.

        Mikäli yksilö on päättänyt hylätä itsensä ja kaupannut minuutensa "Jeesukselle", on heillä täysi oikeus tähän.
        Olennainen kysymys on kuinka yksilö tilanteeseen on joutunut, missä vaiheessa pää ei kestä elämää ja ollaan valmiita tekemään Jeesus-trippi.

        Kysymykseen luonnollisesti osaavat vastata vain oman päänsä haltuunsa takaisin ottaneet "Jeesus-trippiläiset".
        Onko "Jeesus" joillekkin viimeinen vaihtoehto pysyä hengissä kun elämä on karannut käsistä ?

        Kirjoituksella ei ole tarkoitus loukata ketään, ateistina yksilön vapaus on arvossa arvaamattomassa ja minuutensa luovuttaminen mielikuvitusolennolle on outo ajatus.

        PS. Niille jotka jankkaavat Jeesuksen mahdollisesta olemassaolosta fyysisenä henkilönä, niitä Jeesuksia on tälläkin hetkellä miljoona Meksikossa :)

      • Pörhö
        ymmärrä kirjoitti:

        En edes ymmärrä miten joku voi olla ateisti,kun kiistattomat todisteet ovat olemassa ja useat tuhannet henkilöt omin silmin ovat aikanaan nähneet mitä tapahtui.Kaikki löytyy Raamatustakin mutta monista muistakin lähteistä.
        Itse tunnustan uskoni Jumalaan ja Jeesukseen ja elän varmasti iäti.

        Minua ainakin helpottaa tietämys siitä, että kuoleman jälkeen ei vitutus ja ahdistus enää paina. Ei ole taivasta, mutta ei ole helvettiäkään...Pitäisihän tuo täysjärkisten aikuisten ihmisten tajuta. Ei ole sielua eikä henkistä ruumista on vaan tajunta, joka on kemiallista ja sähköistä toimintaa aivoissamme. Kaikki muu on höpöjuttuja joilla tehdään mm:ssa paljon rahaa herkkäuskoiten kustannuksella. Elämän vastoinkäymisiä, jos pitäisi iänkaikkisesti kärsiä niin voi jumalaut sentään:)

      • niin kuollaan
        ymmärrä kirjoitti:

        En edes ymmärrä miten joku voi olla ateisti,kun kiistattomat todisteet ovat olemassa ja useat tuhannet henkilöt omin silmin ovat aikanaan nähneet mitä tapahtui.Kaikki löytyy Raamatustakin mutta monista muistakin lähteistä.
        Itse tunnustan uskoni Jumalaan ja Jeesukseen ja elän varmasti iäti.

        ja se on sitten siinä. Ihmiset ei uskalla elää tätä päivää, odottelevat vaan jotain taivaanjuhlia, jossa kaikki olisi paremmin. Elämästä pitää tehdä kelvollinen nyt, eikä kärsien odotella "tuonpuoleista". Jos tajuaa kuolevansa, niin uskoisin sen aiheuttavan tuskatiloja ja huutoa, kuka täältä nyt vapaaehtoisesti pois haluaa. Itsemurhantekijät erikseen ja hekin moni todennäköisesti katuu viimehetkellä tekoaan, kun tajuaa teon lopullisuuden. Kuoleman jälkeen ei ole mitään.

      • ppuuh nalle
        Pörhö kirjoitti:

        Minua ainakin helpottaa tietämys siitä, että kuoleman jälkeen ei vitutus ja ahdistus enää paina. Ei ole taivasta, mutta ei ole helvettiäkään...Pitäisihän tuo täysjärkisten aikuisten ihmisten tajuta. Ei ole sielua eikä henkistä ruumista on vaan tajunta, joka on kemiallista ja sähköistä toimintaa aivoissamme. Kaikki muu on höpöjuttuja joilla tehdään mm:ssa paljon rahaa herkkäuskoiten kustannuksella. Elämän vastoinkäymisiä, jos pitäisi iänkaikkisesti kärsiä niin voi jumalaut sentään:)

        "Ei ole sielua eikä henkistä ruumista on vaan tajunta, joka on kemiallista ja sähköistä toimintaa aivoissamme."

        Jos tajunta on kemiallista/sähköistä toimintaa aivoissa, niin miten sillä aivoihin rajoittuvalla kemiallisella/sähköisellä kokonaisuudella on kyky tahtoa, käyttää mielikuvitusta, luovuus (keksiä uusia ajatuksia ja tehdä keksintöjä ja rakentaa niistä laitteita)? Miten tämä kemiallinen/sähköinen mössö tajuaa itsensä muista erilliseksi yksilöksi? Miksei se toimi deterministisesti, toisin sanoen miksi meillä on (ainakin jossakin määrin) vapaa tahto, voimme päättää tehdä jotakin ja tehdä sitten niin, vaikkapa päättää liikuttaa kättä ja sitten liikuttaa sitä? Minusta koko asian kuittaaminen viittaamalla pelkkiin kemiallisiin/sähköisiin reaktioihin aivoissa ei ole mikään kunnon vastaus.

        Itse en usko mihinkään jumaliin enkä uskontoihin, jotka ovat loppujen lopuksi vain ihmistä kahlitsevia dogmaattisia ajatusrakennelmia eivätkä tavoita totuutta (mitä ikinä se sitten onkaan), mutta en myöskään usko, että tajunnan/tietoisuuden olemassaolo päättyy fyysiseen kuolemaan. Tosin en väitä tätä myöskään lopulliseksi mielipiteekseni tästä aiheesta, sillä tutkimus varmaankin tuo joskus lisävaloa tietoisuuden toimintaan.

      • tekstissäsi
        samanarvoisia kirjoitti:

        Täytyy kai minunkin pistää lusikkani tähän soppaan.

        Olen ollut hyvin, hyvin monen kuolinvuoteen vierellä, niin uskovaisten kuin ateistienkin, eri uskontokuntiin kuuluvien aina muslimista ortodokseihin.

        En voi mitenkään sanoa, että kristityn kuolema olisi jotenkin erilainen kuin ateistin. Hyvin samaa kuviota kuolemat toistavat. Toiset antaa vaikutelman, että jotain kaunista näkisivät, toiset haroo ilmaa, toiset tuijottavat kattoon, toiset vaan sulkevat silmansä ja henkäisevät viimeisen kerran. Riippumatta mikä on elämänkasomus.

        Sen voin sanoa, että ennen kuolemaa, siis kuolemaa odotelessa jopa viikkoja ennen, kristitty on tuskaisempi ja pelokkaampi kuin vähemmän uskovainen tai ateisti. Toisilla on asiat järjestyksessä ja toisilla ei.

        Myös vanhoille ihmisille useimmiten kuolema on vaikeampi asia hyväksyä kuin nuorelle. Vanhan ihmisen elämä on aina kesken vaikka ikää olisi 90v. Poikkeuksiakin on. Joskus vanha ihminen toteaa "Olen elänyt hyvän pitkän elämän mikäs tässä on kuolla."

        En ole nähnyt yhtäkään "Todella karmeaa" kuolemaa. Ehkä lievästi vaikeampia kuin tavallinen kuolema. Eikä silloinkaan ole ollut kysymys siitä miten uskovainen on.

        Kuoleva ihminen huutaa milloin mitäkin, yleensä äitiä. Toiset eivät puhu mitään.

        Monille kuoleville tuo lohtua ja turvallisuutta kun kokevat Jumalan olevan lähellä ja pappi on
        antanut ehtoollisen, ehkä on vielä liittynyt kirkkoonkin. Onhan kuolema kuitenkin ainut kertainen tapahtuma mitä ei voi uusia vaan on elettävä suorassa lähetyksessä. Lohdun saa ottaa sieltä mistä sitä saa.

        Yleensä ne,joiden luulisi iloitsevan eniten maallisen vaelluksen päättymisestä ja pääsemisestä "taivasten valtakuntaan",pelkäävät tapahtumaa eniten.Ettei vain viime tipassa iskisi epäilys siitä,tuliko sittenkään elettyä "jumalalle" kelpaava elämä,vai onko edessä aurinkokannen sijaan luvassa hiilien lapiointia iänkaikkisella risteilyaluksella...eniten huvittaa entinen appiukko,joka ns hartaana uskovaisena yritti käännyttää minua pois saatanalliselta tieltä (lue:normaalista elämästä)ja vakuutti olevansa valmis tuli lähtö milloin tahansa,ei todellisuudessa nykyään uskalla olla yötäkään yksin,koska pelkää sairaskohtausta ja kuolemaa kuin Gates Linuxia...no,anoppiparka on sitten jumissa kotona 7/24,ei pääse tapaamaan muualla asuvia lapsiaan,koska kotona on lähes 70 wee kersa...molemmat kuuluu seurakuntaan,jonka nimikkolähetyssaarnaaja saarnasi itselleen AIDSin,joten kuolemaan liittyvän jeesustelun voi lopettaa mielestäni täysin.Elintoimintojen hiipuminen aiheuttaa joskus mitä ihmeellisempiä hallusinaatioita,joita ei voi sen ihmeellisempinä pitää kuin kuivatun kärpässienen syöntiä tai LSD:n vetämistä.Kun aivosähkökäyrä on pelkkä viiva,se on siinä ja peli on pelattu.

      • tarvittaisi ja äkkiä
        ymmärrä kirjoitti:

        En edes ymmärrä miten joku voi olla ateisti,kun kiistattomat todisteet ovat olemassa ja useat tuhannet henkilöt omin silmin ovat aikanaan nähneet mitä tapahtui.Kaikki löytyy Raamatustakin mutta monista muistakin lähteistä.
        Itse tunnustan uskoni Jumalaan ja Jeesukseen ja elän varmasti iäti.

        Ensinnäkään,en ymmärrä,kuinka kaikkivaltias ja kaikkitietävä,"rakastava isä" olisi niin tollo,että menisi luomaan näin säälittävän tekeleen kuin ihminen omaksi kuvakseen...toisekseen,kuka rakastava isä olisi niin sadistinen,että pistäisi ihmiskunnan käymään läpi sitä kurjuutta,jota tapahtuu ympäri maailman joka ns jeesuksen päivä?Ok,tiedän vastauksen,kaikki paha on perkeleestä,mutta kuten kaikkitietävän olisi pitänyt tietää kuinka käy,miksi edes vaivautua tuottamaan tuskaa miljardeille viattomille,joilla ei ole edes mahdollisuutta syntyessään valita haluaako osallistua tähän elämäksi kutsuttuun jumaliseen kokeiluun...ja me vouhkataan koekaniinien ja turkiseläinten oikeuksien puolesta...:-)Se jumalan käsi vois puuttua peliin muuallakin kuin jalkapallossa ja huonoissa keskiaikaisissa vastineissa nykypäivän kauniille ja ylen pöljille...

      • kuvia.
        tarvittaisi ja äkkiä kirjoitti:

        Ensinnäkään,en ymmärrä,kuinka kaikkivaltias ja kaikkitietävä,"rakastava isä" olisi niin tollo,että menisi luomaan näin säälittävän tekeleen kuin ihminen omaksi kuvakseen...toisekseen,kuka rakastava isä olisi niin sadistinen,että pistäisi ihmiskunnan käymään läpi sitä kurjuutta,jota tapahtuu ympäri maailman joka ns jeesuksen päivä?Ok,tiedän vastauksen,kaikki paha on perkeleestä,mutta kuten kaikkitietävän olisi pitänyt tietää kuinka käy,miksi edes vaivautua tuottamaan tuskaa miljardeille viattomille,joilla ei ole edes mahdollisuutta syntyessään valita haluaako osallistua tähän elämäksi kutsuttuun jumaliseen kokeiluun...ja me vouhkataan koekaniinien ja turkiseläinten oikeuksien puolesta...:-)Se jumalan käsi vois puuttua peliin muuallakin kuin jalkapallossa ja huonoissa keskiaikaisissa vastineissa nykypäivän kauniille ja ylen pöljille...

        Olemme kuvia.Miettikääpäs sitten sitä ateistit, että mistä me olemme tänne maapallolle tulleet? Raamatussahan se kerrotaan sukupolvi sukupolvelta aina Aatamiin asti.Sukujuuret voidaan jäljittää nykypolvistakin ihminen ihmiseltä.Hämmästyin omista sukujuuristanikin aika tavalla, koska olen hyvin vanhaa sotilassukua,niin ovat tiedot säilyneet.Kielet vain muuttuvat taaksepäin mentäessä.Jumalahan ne aivojen sähköjärjestelmän ja kemialliset reaktiotkin loi.

      • niin...
        kuvia. kirjoitti:

        Olemme kuvia.Miettikääpäs sitten sitä ateistit, että mistä me olemme tänne maapallolle tulleet? Raamatussahan se kerrotaan sukupolvi sukupolvelta aina Aatamiin asti.Sukujuuret voidaan jäljittää nykypolvistakin ihminen ihmiseltä.Hämmästyin omista sukujuuristanikin aika tavalla, koska olen hyvin vanhaa sotilassukua,niin ovat tiedot säilyneet.Kielet vain muuttuvat taaksepäin mentäessä.Jumalahan ne aivojen sähköjärjestelmän ja kemialliset reaktiotkin loi.

        Joku meistä ei ilmeisesti ole koskaan kuullut tapahtumasta nimeltä evoluutio. Taitaa se sotilassukukin polveutua loppujen lopuksi apinoista.

      • rengas
        niin... kirjoitti:

        Joku meistä ei ilmeisesti ole koskaan kuullut tapahtumasta nimeltä evoluutio. Taitaa se sotilassukukin polveutua loppujen lopuksi apinoista.

        Satuitko muistamaan, että evoluutiota ei ole pystytty koskaan todistamaan puuttuvan renkaan takia...eihän evoluutio ja Jumala ole vastakkaiset vaihtoehdot,mikä Jumalaa esti käyttämästä evoluutiota, ei mikään.Mutta nykyajan ihminen oli kyllä alunperinkin tämä sama laji, muut ihmislajit kuolivat sukupuuttoon.Kai me tapoimme ne.Mikään kun ei vieläkään liitä meitä niihin alkuihmisiin, todistetta kun ei ole.

      • ei voi pelastaa
        rengas kirjoitti:

        Satuitko muistamaan, että evoluutiota ei ole pystytty koskaan todistamaan puuttuvan renkaan takia...eihän evoluutio ja Jumala ole vastakkaiset vaihtoehdot,mikä Jumalaa esti käyttämästä evoluutiota, ei mikään.Mutta nykyajan ihminen oli kyllä alunperinkin tämä sama laji, muut ihmislajit kuolivat sukupuuttoon.Kai me tapoimme ne.Mikään kun ei vieläkään liitä meitä niihin alkuihmisiin, todistetta kun ei ole.

        Kukaan ei voi pelastaa kuin itsensä, sen olen oppinut.

      • Kake52
        ppuuh nalle kirjoitti:

        "Ei ole sielua eikä henkistä ruumista on vaan tajunta, joka on kemiallista ja sähköistä toimintaa aivoissamme."

        Jos tajunta on kemiallista/sähköistä toimintaa aivoissa, niin miten sillä aivoihin rajoittuvalla kemiallisella/sähköisellä kokonaisuudella on kyky tahtoa, käyttää mielikuvitusta, luovuus (keksiä uusia ajatuksia ja tehdä keksintöjä ja rakentaa niistä laitteita)? Miten tämä kemiallinen/sähköinen mössö tajuaa itsensä muista erilliseksi yksilöksi? Miksei se toimi deterministisesti, toisin sanoen miksi meillä on (ainakin jossakin määrin) vapaa tahto, voimme päättää tehdä jotakin ja tehdä sitten niin, vaikkapa päättää liikuttaa kättä ja sitten liikuttaa sitä? Minusta koko asian kuittaaminen viittaamalla pelkkiin kemiallisiin/sähköisiin reaktioihin aivoissa ei ole mikään kunnon vastaus.

        Itse en usko mihinkään jumaliin enkä uskontoihin, jotka ovat loppujen lopuksi vain ihmistä kahlitsevia dogmaattisia ajatusrakennelmia eivätkä tavoita totuutta (mitä ikinä se sitten onkaan), mutta en myöskään usko, että tajunnan/tietoisuuden olemassaolo päättyy fyysiseen kuolemaan. Tosin en väitä tätä myöskään lopulliseksi mielipiteekseni tästä aiheesta, sillä tutkimus varmaankin tuo joskus lisävaloa tietoisuuden toimintaan.

        "miten tämä sähköinen/kemiallinen mössö tajuaa itsensä muista erilliseksi olennoksi". Ei ihminen ole muista erillinen, vaan on tiukasti sidottu/riippuvainen ympäristöönsä!

      • Rukoilija
        niin kuollaan kirjoitti:

        ja se on sitten siinä. Ihmiset ei uskalla elää tätä päivää, odottelevat vaan jotain taivaanjuhlia, jossa kaikki olisi paremmin. Elämästä pitää tehdä kelvollinen nyt, eikä kärsien odotella "tuonpuoleista". Jos tajuaa kuolevansa, niin uskoisin sen aiheuttavan tuskatiloja ja huutoa, kuka täältä nyt vapaaehtoisesti pois haluaa. Itsemurhantekijät erikseen ja hekin moni todennäköisesti katuu viimehetkellä tekoaan, kun tajuaa teon lopullisuuden. Kuoleman jälkeen ei ole mitään.

        En tiedä miten taivaan juhlien odottaminen haittaisi nykyistä elämää...odotan taivaan juhlia..mutta käyn normaalisti töissä,syön, käyn kaupassa, tapaan ystäviä ja sukulaisia,harrastan liikuntaa,katson TV,luen.Ero on vaan siinä ettei tarvitse rypeä anteeksiantamattomuudessa.Kenestäkään,uskovaisesta ei tule pyhimystä täällä maan päällä,mutta ainakin voi yrittää olla vähän kiltimpi ja välittää toisista,kunnioittaa toisia.Koska olen ainakin huomannut,että ne pahat asiat tulevat MEIDÄN kaikkien sydämestä....on helppo haukkua toisia,mollata,kiusata,panetella,alistaa,käyttää hyväksi,olla ilkeä ja kiukkuinen.Ei Jumala sitä tahdo meille,mutta synnin takia sydämmemme on kylmä ja kova ,useimmiten emme osaa rakastaa,emmekä kunnioittaa toisiamme niin kuin pitäisi.Siksi myös avioliitot hajoavat yhä useimmin,mustasukkaisuudesta tapetaan joku tai viinahuuruissa tai huumehöyryissä.Useimmiten me teemme kaikkein eniten hallaa itsellemme aliarvioimalla itseämme,käytämme ruumistamme kauppatavarana,tuhoamme itseämme,emme anna anteeksi itsellemme jne.Jokainen tekee virheitä täällä...pienempiä tai suurempia...siihen me tarvitaan armoa.Jumala haluaa vain suojella meitä pahalta siksi hän toivoisi,että luottaisimme häneen kaikessa.Omasta kokemuksesta voin sanoa,että vain hyvät asiat tulevat Jumalalta ja kaikki muut meidän syntiemme takia.

      • johhannes
        niin... kirjoitti:

        Joku meistä ei ilmeisesti ole koskaan kuullut tapahtumasta nimeltä evoluutio. Taitaa se sotilassukukin polveutua loppujen lopuksi apinoista.

        mistä tuli ensimmäinen elävä olento, tai se energispakkaus, jonka räjähdyksen seurauksena sanotaan maailmankaikkeuden syntyneen?

      • Kas näin
        ituux kirjoitti:

        Itse olen ollut paikalla kun iso-äitini kuoli ( ei siis näitä "melkein kuolin tapauksia :) Hän oli tunnustava kristitty ,uskossa Jeesukseen ja täysis järjis loppuun saakka. sairaus kulutti voimia ja hänen kuolin hetkellä olemus jotenkin piristyi ( tiedän et kuulostaa hullulta ) ja hän tuntui katsovan johonki kauemmaksi tai toiseen todellisuuteen ku viimeiset henkäykset veti. näki jotai hienoa koska hymyili ja katse kirkastui. Enkeli / Jeesus vastassa ?

        Sitten on ollut toisenlaisia lähtöjä kun ei uskossa.Kuullut niiltä jotka lähtöjä enemmän nähnyt- todella karmeaa kattottavaa, kun jumalattoman kuolinhetki tulee. näkeekö hänkin hakijansa / Herransa jota palvellu koko kauheudessaan ? tuskin saatana ,sielunvihollinen enää silloin pimeää puolta peittelee, Kunpa nämä ihmiset taipuisivat Jeesuksen sovitustyön vastaanottoon ja parannukseen synneistään. Onneksi on niitäki jotka viä on huutanu Jumalan puoleen ja kokenut pelastuksen viime hetkis. siihen viime tippaan ei kannata jättää.

        tämä kristittyjen lähimmäisenrakkaus...

      • sanottuna
        ituux kirjoitti:

        Itse olen ollut paikalla kun iso-äitini kuoli ( ei siis näitä "melkein kuolin tapauksia :) Hän oli tunnustava kristitty ,uskossa Jeesukseen ja täysis järjis loppuun saakka. sairaus kulutti voimia ja hänen kuolin hetkellä olemus jotenkin piristyi ( tiedän et kuulostaa hullulta ) ja hän tuntui katsovan johonki kauemmaksi tai toiseen todellisuuteen ku viimeiset henkäykset veti. näki jotai hienoa koska hymyili ja katse kirkastui. Enkeli / Jeesus vastassa ?

        Sitten on ollut toisenlaisia lähtöjä kun ei uskossa.Kuullut niiltä jotka lähtöjä enemmän nähnyt- todella karmeaa kattottavaa, kun jumalattoman kuolinhetki tulee. näkeekö hänkin hakijansa / Herransa jota palvellu koko kauheudessaan ? tuskin saatana ,sielunvihollinen enää silloin pimeää puolta peittelee, Kunpa nämä ihmiset taipuisivat Jeesuksen sovitustyön vastaanottoon ja parannukseen synneistään. Onneksi on niitäki jotka viä on huutanu Jumalan puoleen ja kokenut pelastuksen viime hetkis. siihen viime tippaan ei kannata jättää.

        Sellainen kuolema kuin on ollut elämä.

        Jos elämässäsi on asiat sekaisin ei ne kuolinhetkessäkään ole selviä. Kun taas järjestyksessä oleva elämä on kuolinhetkessäkin järjestyksessä.

        En tarkoita ihan sitä "H" hetkeä, vaan sitä edeltävää aikaa. Kuolinhetkessään harva on
        skarppina läsnä.

        Jos olet elämässäsi ahdistunut uskontosi kanssa, ahdistuksesi ei helpota kuoleman odotuksessakaan.

        En ole yhdenkään uskoatunnustavan nähnyt kuolevan levollisena ja luottavaisena. En edes papin, sitä henkistä tuskaa oli paha katsella, kun auttaa ei voinut.

      • Se vahva
        Pörhö kirjoitti:

        Minua ainakin helpottaa tietämys siitä, että kuoleman jälkeen ei vitutus ja ahdistus enää paina. Ei ole taivasta, mutta ei ole helvettiäkään...Pitäisihän tuo täysjärkisten aikuisten ihmisten tajuta. Ei ole sielua eikä henkistä ruumista on vaan tajunta, joka on kemiallista ja sähköistä toimintaa aivoissamme. Kaikki muu on höpöjuttuja joilla tehdään mm:ssa paljon rahaa herkkäuskoiten kustannuksella. Elämän vastoinkäymisiä, jos pitäisi iänkaikkisesti kärsiä niin voi jumalaut sentään:)

        Usko taitaa ollakin! "Kaikki on vain kemiallista ja sähköistä toimintaa", joka syntyi jonkin "big bangin" seurauksena...!!! Siis: alussa ei ollut mitään, sitten tuli joku ja räjähti tyhjässä ja synnytti kaiken tämän "kemiallisen ja sähköisen" järjestelmän, niinkö? Se vasta uskoa vaatii! Vai onko tämä kaikki vain aina ollut, eikä koskaan lakkaa?

        Kokeilepa seuraavaa: ammenna mäntä, männänrenkaat, muutama jousi, pultti ja mutteri ynnä sylinterikansi, sylinteriryhmä ja venttiilikoppa koneistoineen ja öljypohja laatikkoon. Sen jälkeen ravistelet sitä (voit kokeeksi vaikka räjäyttääkin), muista mitata aika ja suorituskerrat, joiden jälkeen tuo moottori lähtee käyntiin. Niin, ja katso, mistä sinne laatikkoon ilmestyy öljyt ja polttoaineet, eihän moottori itsestään voi käydä. Jokin kemiallinen reaktio siinä varmaan tapahtuu...

        HEI HALOO, jos asioita ihan ITSELLEEN REHELLISENÄ pohtii, on PAKKO huomata, että tämä kaikki EI VOI pyöriä itsestään, jokuhan tämän on käynnistänyt ja tätä ohjaa! Sen kaiken voi todeta kirjasta nimeltä RAAMATTU, joka muuten on maailman luetuin kirja. Ja lisäksi ainoa, jonka juoni (ennustukset, jotka toteutuvat lähes 1000 vuotta myöhemmin) on kiistaton.

        Summa summarum: kerran tulee hetki, jolloin KAIKKI voimme todeta, mikä oli totuus. Jos toteat olevasi virran väärällä puolella, on liian myöhäistä asiaan vaikuttaa. NYT on sen aika.

      • just niinpä tietysti
        niin... kirjoitti:

        Joku meistä ei ilmeisesti ole koskaan kuullut tapahtumasta nimeltä evoluutio. Taitaa se sotilassukukin polveutua loppujen lopuksi apinoista.

        Mutta jos kerran kaikki on evoluution aikaan saannosta niin miksi ei niin tapahdu enää????
        Ihmisten tulisi muuttua sukupolvi sukupolvelta "paremmiksi" mutta niin ei tapahdu..... Missä vika??
        Niin eläimetkään eivät enää kehity, tajusivatko lopettaa ajoissa vai mistä johtuu?????
        Ainoat vähääkään muuntautuvat eliöt tällä planeetalla ovat viirukset ja bakteerit ja nekin vain koska jossain joku hullu tiedemies sai päähänsä
        että olispa kiva tuottaa tuskaa ja kuolemaa muutamalle miljoonalle ihmiselle.......

      • Mutta hyvä.
        samanarvoisia kirjoitti:

        Täytyy kai minunkin pistää lusikkani tähän soppaan.

        Olen ollut hyvin, hyvin monen kuolinvuoteen vierellä, niin uskovaisten kuin ateistienkin, eri uskontokuntiin kuuluvien aina muslimista ortodokseihin.

        En voi mitenkään sanoa, että kristityn kuolema olisi jotenkin erilainen kuin ateistin. Hyvin samaa kuviota kuolemat toistavat. Toiset antaa vaikutelman, että jotain kaunista näkisivät, toiset haroo ilmaa, toiset tuijottavat kattoon, toiset vaan sulkevat silmansä ja henkäisevät viimeisen kerran. Riippumatta mikä on elämänkasomus.

        Sen voin sanoa, että ennen kuolemaa, siis kuolemaa odotelessa jopa viikkoja ennen, kristitty on tuskaisempi ja pelokkaampi kuin vähemmän uskovainen tai ateisti. Toisilla on asiat järjestyksessä ja toisilla ei.

        Myös vanhoille ihmisille useimmiten kuolema on vaikeampi asia hyväksyä kuin nuorelle. Vanhan ihmisen elämä on aina kesken vaikka ikää olisi 90v. Poikkeuksiakin on. Joskus vanha ihminen toteaa "Olen elänyt hyvän pitkän elämän mikäs tässä on kuolla."

        En ole nähnyt yhtäkään "Todella karmeaa" kuolemaa. Ehkä lievästi vaikeampia kuin tavallinen kuolema. Eikä silloinkaan ole ollut kysymys siitä miten uskovainen on.

        Kuoleva ihminen huutaa milloin mitäkin, yleensä äitiä. Toiset eivät puhu mitään.

        Monille kuoleville tuo lohtua ja turvallisuutta kun kokevat Jumalan olevan lähellä ja pappi on
        antanut ehtoollisen, ehkä on vielä liittynyt kirkkoonkin. Onhan kuolema kuitenkin ainut kertainen tapahtuma mitä ei voi uusia vaan on elettävä suorassa lähetyksessä. Lohdun saa ottaa sieltä mistä sitä saa.

        "Onhan kuolema kuitenkin ainut kertainen tapahtuma mitä ei voi uusia vaan on elettävä suorassa lähetyksessä."

        Kuolemakin on siis elettävä?

      • olentoolet
        Se vahva kirjoitti:

        Usko taitaa ollakin! "Kaikki on vain kemiallista ja sähköistä toimintaa", joka syntyi jonkin "big bangin" seurauksena...!!! Siis: alussa ei ollut mitään, sitten tuli joku ja räjähti tyhjässä ja synnytti kaiken tämän "kemiallisen ja sähköisen" järjestelmän, niinkö? Se vasta uskoa vaatii! Vai onko tämä kaikki vain aina ollut, eikä koskaan lakkaa?

        Kokeilepa seuraavaa: ammenna mäntä, männänrenkaat, muutama jousi, pultti ja mutteri ynnä sylinterikansi, sylinteriryhmä ja venttiilikoppa koneistoineen ja öljypohja laatikkoon. Sen jälkeen ravistelet sitä (voit kokeeksi vaikka räjäyttääkin), muista mitata aika ja suorituskerrat, joiden jälkeen tuo moottori lähtee käyntiin. Niin, ja katso, mistä sinne laatikkoon ilmestyy öljyt ja polttoaineet, eihän moottori itsestään voi käydä. Jokin kemiallinen reaktio siinä varmaan tapahtuu...

        HEI HALOO, jos asioita ihan ITSELLEEN REHELLISENÄ pohtii, on PAKKO huomata, että tämä kaikki EI VOI pyöriä itsestään, jokuhan tämän on käynnistänyt ja tätä ohjaa! Sen kaiken voi todeta kirjasta nimeltä RAAMATTU, joka muuten on maailman luetuin kirja. Ja lisäksi ainoa, jonka juoni (ennustukset, jotka toteutuvat lähes 1000 vuotta myöhemmin) on kiistaton.

        Summa summarum: kerran tulee hetki, jolloin KAIKKI voimme todeta, mikä oli totuus. Jos toteat olevasi virran väärällä puolella, on liian myöhäistä asiaan vaikuttaa. NYT on sen aika.

        tiedätkö kuinka monta planeettaa on joilla voi olla samanlaista elämää kuin maapallolla? miljradeja. mitä avaruus on? onko se selitetty raamatussa? ja kyllä, meidän elämä alkoi supernovasta joka on todistettu. Onhan myös sinunkin teoriasi todistettu... raamatussa... ööö.. ymmärrät varmaan mitä paskaa se on :)

      • Elämä_TekeeKipeää
        erilaisia kirjoitti:

        Meitä ihmisiä on todella paljon ja kaikki ajattelevat asoista omalla tavallaan. Toiset kyseenalaistavat kaiken, toiset uskovat kirjatietoon, kuka mihinkäkin.

        Hyväksytään vaan erilaisuus, kyllä me olemme kaikki saman arvoisia ajatuksinemme, uskomuksinemme kaikkinemme.

        Taivaassa on siis kuolematon? Ei voi sattua mitään,on hengissä loppuelämänsä odottamassa sisaruksiaan ja muita tuttuja. Vanheneekohan taivaassa?? Sitä ei koskaan voi tietää.. :/

      • eräs*
        ituux kirjoitti:

        Itse olen ollut paikalla kun iso-äitini kuoli ( ei siis näitä "melkein kuolin tapauksia :) Hän oli tunnustava kristitty ,uskossa Jeesukseen ja täysis järjis loppuun saakka. sairaus kulutti voimia ja hänen kuolin hetkellä olemus jotenkin piristyi ( tiedän et kuulostaa hullulta ) ja hän tuntui katsovan johonki kauemmaksi tai toiseen todellisuuteen ku viimeiset henkäykset veti. näki jotai hienoa koska hymyili ja katse kirkastui. Enkeli / Jeesus vastassa ?

        Sitten on ollut toisenlaisia lähtöjä kun ei uskossa.Kuullut niiltä jotka lähtöjä enemmän nähnyt- todella karmeaa kattottavaa, kun jumalattoman kuolinhetki tulee. näkeekö hänkin hakijansa / Herransa jota palvellu koko kauheudessaan ? tuskin saatana ,sielunvihollinen enää silloin pimeää puolta peittelee, Kunpa nämä ihmiset taipuisivat Jeesuksen sovitustyön vastaanottoon ja parannukseen synneistään. Onneksi on niitäki jotka viä on huutanu Jumalan puoleen ja kokenut pelastuksen viime hetkis. siihen viime tippaan ei kannata jättää.

        Mummoni oli myös vakaa kristitty ja äitini on kertonut että hänen kuolinvuoteen ääressä kun olivat kaikki sisarukset pappani ,niin kun kuolin hetki lähestynyt oli mummini nousut istumaan ja ojentanut kätensä ja sanonut että nyt Jeesus tulee häntä hakemaan, kuuluu kaunista laulua. Hän oli hymyillyt kauniisti ja sulkenut silmänsä viimeisen kerran. Niin hän nukkui kauniisti pois. Uskon että hän näki Jeesuksen tulevan ja samalla kuuli sen enkelkuoron laulun kun Jeesus haki väsyneen matkaajan kotiin :)

        samoin tätini kertoi kerran olleensa kuolinvuoteen ääressä jossa makasi uskosta osaton nainen. Kun kuolema hänet kohtasi niin ilme oli ollut kauhistunut ja sen jälkeen sellainen käsinkosketeltava kykmyys oli leijunut koko vainajan ympärillä.

        Kyllä mä uskon että on ero uskovan ja uskomattoman ihmisen kuolemalla.

      • niin tiiät
        kuolevatkin kirjoitti:

        Niin, juuri noin käykin ateisteille.Lopullinen kuolema.Sikäli olet oikeassa.

        sen asian?

      • Ei elämä
        olentoolet kirjoitti:

        tiedätkö kuinka monta planeettaa on joilla voi olla samanlaista elämää kuin maapallolla? miljradeja. mitä avaruus on? onko se selitetty raamatussa? ja kyllä, meidän elämä alkoi supernovasta joka on todistettu. Onhan myös sinunkin teoriasi todistettu... raamatussa... ööö.. ymmärrät varmaan mitä paskaa se on :)

        kyllä mistään supernovasta ainakaan alkanut, se on varma juttu!

      • Mitä, mitä:
        tekstissäsi kirjoitti:

        Yleensä ne,joiden luulisi iloitsevan eniten maallisen vaelluksen päättymisestä ja pääsemisestä "taivasten valtakuntaan",pelkäävät tapahtumaa eniten.Ettei vain viime tipassa iskisi epäilys siitä,tuliko sittenkään elettyä "jumalalle" kelpaava elämä,vai onko edessä aurinkokannen sijaan luvassa hiilien lapiointia iänkaikkisella risteilyaluksella...eniten huvittaa entinen appiukko,joka ns hartaana uskovaisena yritti käännyttää minua pois saatanalliselta tieltä (lue:normaalista elämästä)ja vakuutti olevansa valmis tuli lähtö milloin tahansa,ei todellisuudessa nykyään uskalla olla yötäkään yksin,koska pelkää sairaskohtausta ja kuolemaa kuin Gates Linuxia...no,anoppiparka on sitten jumissa kotona 7/24,ei pääse tapaamaan muualla asuvia lapsiaan,koska kotona on lähes 70 wee kersa...molemmat kuuluu seurakuntaan,jonka nimikkolähetyssaarnaaja saarnasi itselleen AIDSin,joten kuolemaan liittyvän jeesustelun voi lopettaa mielestäni täysin.Elintoimintojen hiipuminen aiheuttaa joskus mitä ihmeellisempiä hallusinaatioita,joita ei voi sen ihmeellisempinä pitää kuin kuivatun kärpässienen syöntiä tai LSD:n vetämistä.Kun aivosähkökäyrä on pelkkä viiva,se on siinä ja peli on pelattu.

        "molemmat kuuluu seurakuntaan,jonka nimikkolähetyssaarnaaja saarnasi itselleen AIDSin"

        Selitäpä toi tarkemmin!?

      • kurjempi elämä, sitä
        sanottuna kirjoitti:

        Sellainen kuolema kuin on ollut elämä.

        Jos elämässäsi on asiat sekaisin ei ne kuolinhetkessäkään ole selviä. Kun taas järjestyksessä oleva elämä on kuolinhetkessäkin järjestyksessä.

        En tarkoita ihan sitä "H" hetkeä, vaan sitä edeltävää aikaa. Kuolinhetkessään harva on
        skarppina läsnä.

        Jos olet elämässäsi ahdistunut uskontosi kanssa, ahdistuksesi ei helpota kuoleman odotuksessakaan.

        En ole yhdenkään uskoatunnustavan nähnyt kuolevan levollisena ja luottavaisena. En edes papin, sitä henkistä tuskaa oli paha katsella, kun auttaa ei voinut.

        helpompi täältä on lähteä. Ja myös ikä ja lähdön helppous korreloivat siten, että mitä vanhempi ja sairaampi, sitä luonnollisemmin asian ottaa.

      • Kyllä se
        rengas kirjoitti:

        Satuitko muistamaan, että evoluutiota ei ole pystytty koskaan todistamaan puuttuvan renkaan takia...eihän evoluutio ja Jumala ole vastakkaiset vaihtoehdot,mikä Jumalaa esti käyttämästä evoluutiota, ei mikään.Mutta nykyajan ihminen oli kyllä alunperinkin tämä sama laji, muut ihmislajit kuolivat sukupuuttoon.Kai me tapoimme ne.Mikään kun ei vieläkään liitä meitä niihin alkuihmisiin, todistetta kun ei ole.

        niin on, että Jumala on luonut ihmisen ja maailman! Amen.

      • puhut, niin
        kuvia. kirjoitti:

        Olemme kuvia.Miettikääpäs sitten sitä ateistit, että mistä me olemme tänne maapallolle tulleet? Raamatussahan se kerrotaan sukupolvi sukupolvelta aina Aatamiin asti.Sukujuuret voidaan jäljittää nykypolvistakin ihminen ihmiseltä.Hämmästyin omista sukujuuristanikin aika tavalla, koska olen hyvin vanhaa sotilassukua,niin ovat tiedot säilyneet.Kielet vain muuttuvat taaksepäin mentäessä.Jumalahan ne aivojen sähköjärjestelmän ja kemialliset reaktiotkin loi.

        totta. Siunausta!

      • -ihan varmasti! Amen

        Jeesus sanoi kyllä ristin ryövärille, että "Jo tänään sinä olet oleva minun kanssani Paratiisissa". Uskovien sielut ovat jo Jumalan luona. Vaikka se lopullinen taivas luotaisiinkin vasta myöhemmin...

        Halleluja Herralle ja Ylistys Jumalalle, joka tahtoo pelastaa jokaisen ihmisen, joka vain ottaa pelastuksen vastaan! Ei voisi olla helpompaa... Silti niin monet hoippuvat mieluummin kadotuksen kuilun partaalle -siellä on muuten paljon ihmisiä, jotka haluaisivat vielä yhden mahdoillissuuden saada tulla uskoon ja pelastua, mutta eivät enää voi.

        Sekä Taivas että helvetti ovat todellisia, ikuisia, paikkoja. Siitä kerrotaan Raamatussa:

        "Oli rikas mies, joka pukeutui purppuraan ja hienoihin pellavavaatteisiin ja eli joka päivä ilossa loisteliaasti. Mutta eräs köyhä, nimeltä Lasarus, makasi hänen ovensa edessä täynnä paiseita ja halusi ravita itseään niillä muruilla, jotka putosivat rikkaan pöydältä. Ja koiratkin tulivat ja nuolivat hänen paiseitansa.

        Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin. Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan. Ja hän huusi sanoen: 'Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!'

        Mutta Aabraham sanoi: 'Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa. Ja kaiken tämän lisäksi on meidän välillemme ja teidän vahvistettu suuri juopa, että ne, jotka tahtovat mennä täältä teidän luoksenne, eivät voisi, eivätkä ne, jotka siellä ovat, pääsisi yli meidän luoksemme.' (Luuk. 16:19-26)

        Tämä on kova sana, mutta tosi.

        Jeesus sanoi myös, että: "Te tulette tuntemaan totuuden ja Totuus on tekevä teidät vapaiksi".

        Saatat kysyä, mikä on totuus. Jeesus on Tie, Totuus ja Elämä. Ei kukaan voi tulla Isän tykö muutoin kuin Hänen kauttaan. Voi, rakkaat, kunpa ymmärtäisitte sen! Aamen.

        Vaikka niin monella on ollut kuolemanraja-kokemuksia, siltikään ihmiset eivät usko heitä. Siinä toteutuu tämä Raamatun Sana (mitä rikas mies rukoili Jeesukselta helvetin tuskissa ollessaan -siellä muuten ateistitkin rukoilee, vaikka toki voivat vielä kirotakin...):

        "Hän sanoi: 'Niin minä siis rukoilen sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon -sillä minulla on viisi veljeä-todistamaan heille, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan'.

        Mutta Aabraham sanoi: 'Heillä on Mooses ja profeetat; kuulkoot niitä'.

        Niin hän sanoi: 'Ei, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he tekisivät parannuksen'.

        Mutta Aabraham sanoi hänelle: 'Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös'."

        Tämä on niin totta. Sinä voit juuri tänä päivänä valita, haluatko kuulla Jeesuksen ääntä vai et, haluatko pelastua vai et?

        Rakkaani, se mitä Raamattu sanoo, on ainoa totuus. Älä usko sitä suurta valehtelijaa, joka väittää ettei ole helvettiä, eikä Taivasta. Se ei ole totta. Se on saatanan valhe.

        Pyydä Jumalaa soittamaan sinulle Totuus. Olet sen velkaa iankaikkiselle sielullesi. Rukoilen puolestasi, että pelastuisit! Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä, Aamen.

        Jeesus itkee puolestasi, jos et valitse Häntä, sillä Häneen koskee nähdessään sen, että vaikka Hän on kuollut puolestasi jotta sinä saisit kaikki syntisi anteeksi ja voisit kerran päästä Taivaaseen, et välitäkään Hänen kutsustaan!

        Kuinka voit olla välittämättä?

        Jeesus, avaa heidän silmänsä! Älä anna heidän hukkua! Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä, Aamen.

      • Anonyymi
        just niinpä tietysti kirjoitti:

        Mutta jos kerran kaikki on evoluution aikaan saannosta niin miksi ei niin tapahdu enää????
        Ihmisten tulisi muuttua sukupolvi sukupolvelta "paremmiksi" mutta niin ei tapahdu..... Missä vika??
        Niin eläimetkään eivät enää kehity, tajusivatko lopettaa ajoissa vai mistä johtuu?????
        Ainoat vähääkään muuntautuvat eliöt tällä planeetalla ovat viirukset ja bakteerit ja nekin vain koska jossain joku hullu tiedemies sai päähänsä
        että olispa kiva tuottaa tuskaa ja kuolemaa muutamalle miljoonalle ihmiselle.......

        Aina muuttuu hieman asiat kun ihmiskunta tuhoutuu ja auringon tuhoutuessa maapallo muuttuu elottomaksi kiveksi. Siis kaikki kuolee mitä on. Uutta väliaikaista jonkin kaltaista elämää joskus voi kosmoksessa ehkä syntyä =evoluutio

      • Anonyymi
        puhut, niin kirjoitti:

        totta. Siunausta!

        Yski vittuun ja tukehdu . Heti

    • tuonpuoleinen

      ja päästä vihdoin tästä tuskasta ja kärsimyksestä tuonpuoleiseen ihanaan elämään.

      • Kuoltua on

        edessä joko paratiisi tai helvetti. Tai siis sitten kun Jeesus tulee ja herättää porukan kuolleista.

    • vuosia sitten

      mutta hänet virvoitettiin henkiin. Hän putosi jyrkänteeltä ja loukkaantui. Hän muistaa yhä, yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen, olleensa jossain ihanassa paikassa, jossa hänen oli hyvä olla. Hän ei halunnut tulla takaisin, mutta kaverit elvyttivät hänet. Hän on sellainen iso raavas mies, joka ei paljon tunteistaan juttele, eikä uskonnosta. Tämänkin hän kertoi vain, kun itse pohdiskelin, millaista kuolema on, isäni hiljattain kuoltua. Hän ei nyt pelkää kuolemaa. Vain kuoleman syy voi pelottaa - kipua ei kukaan haluaisi kokea.

      • kuolee joten

        mikään ei ole kuolematonta. tuli tässä pohdiskeltua että kai se kuolema on elämää vahvempi.
        eli kun elää niin jumala johtaa. kun kuolee niin saatana ottaa voiton..?

      • JEESUKSEN OMA
        kuolee joten kirjoitti:

        mikään ei ole kuolematonta. tuli tässä pohdiskeltua että kai se kuolema on elämää vahvempi.
        eli kun elää niin jumala johtaa. kun kuolee niin saatana ottaa voiton..?

        SAATANA ON JO HÄVINNYT,JA TIETÄÄ SEN,MUTTA HÄNELLÄ ON KIIRE HARHAUTTAA IHMISTÄ.SAATANA EI TULE KOSKAAN SAAMAAN VOITTOA,JOS OLET JEESUKSEN OMA PYYDÄT SYNTEJÄSI ANTEEKSI JA PYYDÄT ETTÄ JEESUS TULEE ELÄMÄSI VALTIAAKSI.RUKOILEMINEN TEKEE IHMEITÄ...SE PARANTAA ,HUOJENTAA,JUMALA ON LUVANNUT JOHDATTAA MEITÄ,KUN KULJEMME RUKOILLEN.EI TARVITA ERITYISTÄ PAIKKAA VOIT RUKOILLA MISSÄ TAHANSA..KOTONA..JUNASSA..AUTOSSA..TÖISSÄ...LENKILLÄ.KIRKOSSA
        TIETENKIN...IHAN MISSÄ TAHANSA SILLÄ JUMALA ON LÄHETTÄNY PYHÄN HENKENSÄ MEIDÄN PUOLUSTAJAKSI..SE ELÄÄ MEIDÄN SISIMMÄSSÄMME,JOS ALAMME KUUNNELLA SITÄ JA RUKOILLA JA PYYDÄMME JUMALAA ELÄMÄÄMME!!!

      • Neti Ketti
        JEESUKSEN OMA kirjoitti:

        SAATANA ON JO HÄVINNYT,JA TIETÄÄ SEN,MUTTA HÄNELLÄ ON KIIRE HARHAUTTAA IHMISTÄ.SAATANA EI TULE KOSKAAN SAAMAAN VOITTOA,JOS OLET JEESUKSEN OMA PYYDÄT SYNTEJÄSI ANTEEKSI JA PYYDÄT ETTÄ JEESUS TULEE ELÄMÄSI VALTIAAKSI.RUKOILEMINEN TEKEE IHMEITÄ...SE PARANTAA ,HUOJENTAA,JUMALA ON LUVANNUT JOHDATTAA MEITÄ,KUN KULJEMME RUKOILLEN.EI TARVITA ERITYISTÄ PAIKKAA VOIT RUKOILLA MISSÄ TAHANSA..KOTONA..JUNASSA..AUTOSSA..TÖISSÄ...LENKILLÄ.KIRKOSSA
        TIETENKIN...IHAN MISSÄ TAHANSA SILLÄ JUMALA ON LÄHETTÄNY PYHÄN HENKENSÄ MEIDÄN PUOLUSTAJAKSI..SE ELÄÄ MEIDÄN SISIMMÄSSÄMME,JOS ALAMME KUUNNELLA SITÄ JA RUKOILLA JA PYYDÄMME JUMALAA ELÄMÄÄMME!!!

        Isoilla kirjaimilla kirjoittaminen merkitsee huutamista, ja on sitä paitsi hankalaa lukea.

      • kovin tarkasti
        kuolee joten kirjoitti:

        mikään ei ole kuolematonta. tuli tässä pohdiskeltua että kai se kuolema on elämää vahvempi.
        eli kun elää niin jumala johtaa. kun kuolee niin saatana ottaa voiton..?

        Ystäväni aisti rakkautta ja hyvää oloa, ei kauhua tai pelkoa tai kaiken loppumista tai tuskaa. Kuoleminen oli hyvä kokemus hänelle. Monet ovat kertoneet samaa.

      • Kuulen vähemmälläkin
        JEESUKSEN OMA kirjoitti:

        SAATANA ON JO HÄVINNYT,JA TIETÄÄ SEN,MUTTA HÄNELLÄ ON KIIRE HARHAUTTAA IHMISTÄ.SAATANA EI TULE KOSKAAN SAAMAAN VOITTOA,JOS OLET JEESUKSEN OMA PYYDÄT SYNTEJÄSI ANTEEKSI JA PYYDÄT ETTÄ JEESUS TULEE ELÄMÄSI VALTIAAKSI.RUKOILEMINEN TEKEE IHMEITÄ...SE PARANTAA ,HUOJENTAA,JUMALA ON LUVANNUT JOHDATTAA MEITÄ,KUN KULJEMME RUKOILLEN.EI TARVITA ERITYISTÄ PAIKKAA VOIT RUKOILLA MISSÄ TAHANSA..KOTONA..JUNASSA..AUTOSSA..TÖISSÄ...LENKILLÄ.KIRKOSSA
        TIETENKIN...IHAN MISSÄ TAHANSA SILLÄ JUMALA ON LÄHETTÄNY PYHÄN HENKENSÄ MEIDÄN PUOLUSTAJAKSI..SE ELÄÄ MEIDÄN SISIMMÄSSÄMME,JOS ALAMME KUUNNELLA SITÄ JA RUKOILLA JA PYYDÄMME JUMALAA ELÄMÄÄMME!!!

        Miksi ihmeessä käytät isoja kirjaimia koko ajan?
        Se merkitsee huutamista. Itse en edes viitsinyt lukea koko tekstiä ajatuksella. Virkkeet ja lauseet tosi epäselviä isojen kirjainten vuoksi.

      • huutamatta
        JEESUKSEN OMA kirjoitti:

        SAATANA ON JO HÄVINNYT,JA TIETÄÄ SEN,MUTTA HÄNELLÄ ON KIIRE HARHAUTTAA IHMISTÄ.SAATANA EI TULE KOSKAAN SAAMAAN VOITTOA,JOS OLET JEESUKSEN OMA PYYDÄT SYNTEJÄSI ANTEEKSI JA PYYDÄT ETTÄ JEESUS TULEE ELÄMÄSI VALTIAAKSI.RUKOILEMINEN TEKEE IHMEITÄ...SE PARANTAA ,HUOJENTAA,JUMALA ON LUVANNUT JOHDATTAA MEITÄ,KUN KULJEMME RUKOILLEN.EI TARVITA ERITYISTÄ PAIKKAA VOIT RUKOILLA MISSÄ TAHANSA..KOTONA..JUNASSA..AUTOSSA..TÖISSÄ...LENKILLÄ.KIRKOSSA
        TIETENKIN...IHAN MISSÄ TAHANSA SILLÄ JUMALA ON LÄHETTÄNY PYHÄN HENKENSÄ MEIDÄN PUOLUSTAJAKSI..SE ELÄÄ MEIDÄN SISIMMÄSSÄMME,JOS ALAMME KUUNNELLA SITÄ JA RUKOILLA JA PYYDÄMME JUMALAA ELÄMÄÄMME!!!

        kirjoita pienillä vaan. (tai joudut helvettiin)...

      • minnine
        kuolee joten kirjoitti:

        mikään ei ole kuolematonta. tuli tässä pohdiskeltua että kai se kuolema on elämää vahvempi.
        eli kun elää niin jumala johtaa. kun kuolee niin saatana ottaa voiton..?

        jossa asumme maatuu mutta henki menee sinne minkä on valinnut.Tapahtui eräänä päivänä minulle itselleni läheiseni halvaantui ja kävin tapaamassa häntä muttei pystynyt puhumaan enää meni muutama päivä kun sydämelleni alkoi tulla tuska hänen sielunsä puolesta rukoilin kysyin Jumalalta mitä Hän haluaa minun tekevän asialle jolloin Hän sanoi minulle että mene hänen luokseen ja julista synnit anteeksi, menin ja kun olin hänen vierellään annettiin sanat Toivo sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi,(hänen nimensä oli Toivo) jonka jälkeen näin kun henki lähti pois hänestä ja minulla oli suuri ilo siitä että hän pelastui taivaan kotiin ryövärin armosta. tämä lihatalo jossa asumme tämän elämän on katoavaa.

      • Nimetön
        JEESUKSEN OMA kirjoitti:

        SAATANA ON JO HÄVINNYT,JA TIETÄÄ SEN,MUTTA HÄNELLÄ ON KIIRE HARHAUTTAA IHMISTÄ.SAATANA EI TULE KOSKAAN SAAMAAN VOITTOA,JOS OLET JEESUKSEN OMA PYYDÄT SYNTEJÄSI ANTEEKSI JA PYYDÄT ETTÄ JEESUS TULEE ELÄMÄSI VALTIAAKSI.RUKOILEMINEN TEKEE IHMEITÄ...SE PARANTAA ,HUOJENTAA,JUMALA ON LUVANNUT JOHDATTAA MEITÄ,KUN KULJEMME RUKOILLEN.EI TARVITA ERITYISTÄ PAIKKAA VOIT RUKOILLA MISSÄ TAHANSA..KOTONA..JUNASSA..AUTOSSA..TÖISSÄ...LENKILLÄ.KIRKOSSA
        TIETENKIN...IHAN MISSÄ TAHANSA SILLÄ JUMALA ON LÄHETTÄNY PYHÄN HENKENSÄ MEIDÄN PUOLUSTAJAKSI..SE ELÄÄ MEIDÄN SISIMMÄSSÄMME,JOS ALAMME KUUNNELLA SITÄ JA RUKOILLA JA PYYDÄMME JUMALAA ELÄMÄÄMME!!!

        Todella ahdistavaa tekstiä. Juuri tuo mitä fundamentalistiset kristityjä paasaajat menee mulla yli. Jos jumala olisi olemassa ja jakaisi ihmiset hyviin ja pahoihin, ketkä pääsee taivaaseen ja ketkä ei noi paasaajat jäis junasta. Itsekkyyden ja paatuneisuuden ruumillistumia. Ja sitä paitsi aine on alati muuttuvassa tilassa, niin on myös ihmisen ruumis.
        Kyllä me jäädään olemaan , vain eri muodossa ja tuskin kuitenkaan sitä tiedostamme.

      • Nimetön
        Nimetön kirjoitti:

        Todella ahdistavaa tekstiä. Juuri tuo mitä fundamentalistiset kristityjä paasaajat menee mulla yli. Jos jumala olisi olemassa ja jakaisi ihmiset hyviin ja pahoihin, ketkä pääsee taivaaseen ja ketkä ei noi paasaajat jäis junasta. Itsekkyyden ja paatuneisuuden ruumillistumia. Ja sitä paitsi aine on alati muuttuvassa tilassa, niin on myös ihmisen ruumis.
        Kyllä me jäädään olemaan , vain eri muodossa ja tuskin kuitenkaan sitä tiedostamme.

        Kannattaa lukea Raamattua,niin vasta sen jälkeen voi sanoa mikä on totta.Siellä on kaikki kerrottu.Minua ei pelota saatana sillä se jyllää koko ajan täällä maan päällä minussa ja meissä.Mutta on HYVIN helpottavaa tietää ,että siihen on ratkaisu ollut olemassa jo aikojen alussa.Raamatun viimeisessä kirjassa,ilmestyskirjassa... kerrotaan mitä Saatanalle lopulta tapahtuu ja ketkä pelastuvat

      • Jeesus
        Nimetön kirjoitti:

        Todella ahdistavaa tekstiä. Juuri tuo mitä fundamentalistiset kristityjä paasaajat menee mulla yli. Jos jumala olisi olemassa ja jakaisi ihmiset hyviin ja pahoihin, ketkä pääsee taivaaseen ja ketkä ei noi paasaajat jäis junasta. Itsekkyyden ja paatuneisuuden ruumillistumia. Ja sitä paitsi aine on alati muuttuvassa tilassa, niin on myös ihmisen ruumis.
        Kyllä me jäädään olemaan , vain eri muodossa ja tuskin kuitenkaan sitä tiedostamme.

        "sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa,vaan sitä varten,että maailma hänen kauttansa pelastuisi.Joka uskoo häneen,sitä ei tuomita;mutta joka ei usko on jo tuomittu,koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.Mutta tämä on tuomio,että valkeus on tullut maailmaan ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta;sillä heidän tekonsa olivat pahat.Sillä jokainen,joka pahaa tekee,vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen,ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.Mutta joka totuuden tekee,se tulee valkeuteen,että hänen tekonsa tulisivat julki,sillä ne ovat Jumalassa tehdyt"Joh.3:17-21(Evankeliumi Johanneksen mukaan)
        Joh.6:33-39
        "Jumalan leipä on se,on se joka tulee taivaasta ja antaa maailmalle elämän.He sanoivat "anna meille aina sitä leipää"Jeesus sanoi:"Minä olen elämän leipä,joka tulee luokseni,ei koskaan ole nälissään,ja joka uskoo minuun,ei enää koskaan ole janoissaan.Mutta te,niin kuin olen sanonut teille olette nähneet minut,ettekä kuitenkaan usko.
        KAIKKI NE JOTKA ISÄ MINULLE ANTAA,TULEVAT MINUN LUOKSENI,JA SITÄ JOKA LUOKSENI TULEE,MINÄ EN AJA POIS.Enhän minä ole tullut taivaasta tekemään oman tahtoni mukaan,vaan täyttämään lähettäjäni tahdon.
        JA LÄHETTÄJÄNI TAHTO ON, ETTEN MINÄ ANNA YHDENKÄÄN NIISTÄ,JOTKA HÄN USKONUT HALTUUNI,JOUTUA HUKKAAN,
        VAAN VIIMEISENÄ PÄIVÄNÄ HERÄTÄN HEIDÄT KAIKKI.Minun Isäni tahtoo,että jokaisella joka näkee Pojan ja uskoo häneen,on ikuinen elämä.Viimeisenä päivänä minä herätän hänet.

        Jokainen meistä on ihan samassa lähtökohdassa,joka-ainoa maanpäälle syntyvä on syntinen.Mutta Jumala ei pakota ketään uskomaan,hän on antanut meille vapauden valita.
        Mutta hän on myöskin kehottanut viemään sanomaa eteenpäin,että uskovien luku täyttyisi ja hän voisi tulla takaisin.Sillä hänellä on luku ja kun se tulee täyteen...kaikki on over...
        Tämä ei ole ahdistavaa vaan helpottavaa.Mun mielestä ainakin tämä maanpäällinen elämä oli hyvin ahdistavaa,ennenkuin tiesin ,että voin saada synnit anteeksi.Sen jälkeen helpottaa :)

      • mola
        minnine kirjoitti:

        jossa asumme maatuu mutta henki menee sinne minkä on valinnut.Tapahtui eräänä päivänä minulle itselleni läheiseni halvaantui ja kävin tapaamassa häntä muttei pystynyt puhumaan enää meni muutama päivä kun sydämelleni alkoi tulla tuska hänen sielunsä puolesta rukoilin kysyin Jumalalta mitä Hän haluaa minun tekevän asialle jolloin Hän sanoi minulle että mene hänen luokseen ja julista synnit anteeksi, menin ja kun olin hänen vierellään annettiin sanat Toivo sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi,(hänen nimensä oli Toivo) jonka jälkeen näin kun henki lähti pois hänestä ja minulla oli suuri ilo siitä että hän pelastui taivaan kotiin ryövärin armosta. tämä lihatalo jossa asumme tämän elämän on katoavaa.

        ja miten ne sanat annettiin? Etkö osaa käyttää välimerkkejä?

      • Ei-uskovainen
        mola kirjoitti:

        ja miten ne sanat annettiin? Etkö osaa käyttää välimerkkejä?

        Niin, mitähän se kirjoitustaidon puute mahtaisi kertoa? Ilman välimerkkejä paasaaminen, isoilla kirjaimilla huutaminen, epäselvät sanajärjestykset ym. näyttävät olevan ominaisia uskovaisille. Kukin miettiköön tahollaan syytä, ei luulisi olevan vaikeaa.

      • minnine
        mola kirjoitti:

        ja miten ne sanat annettiin? Etkö osaa käyttää välimerkkejä?

        Pyhä henki antoi sanat suuhuni ja minä puhuin.Kysyisin minkä tähden välimerkkien puuttuminen häiritsee sinua?

      • piispa
        JEESUKSEN OMA kirjoitti:

        SAATANA ON JO HÄVINNYT,JA TIETÄÄ SEN,MUTTA HÄNELLÄ ON KIIRE HARHAUTTAA IHMISTÄ.SAATANA EI TULE KOSKAAN SAAMAAN VOITTOA,JOS OLET JEESUKSEN OMA PYYDÄT SYNTEJÄSI ANTEEKSI JA PYYDÄT ETTÄ JEESUS TULEE ELÄMÄSI VALTIAAKSI.RUKOILEMINEN TEKEE IHMEITÄ...SE PARANTAA ,HUOJENTAA,JUMALA ON LUVANNUT JOHDATTAA MEITÄ,KUN KULJEMME RUKOILLEN.EI TARVITA ERITYISTÄ PAIKKAA VOIT RUKOILLA MISSÄ TAHANSA..KOTONA..JUNASSA..AUTOSSA..TÖISSÄ...LENKILLÄ.KIRKOSSA
        TIETENKIN...IHAN MISSÄ TAHANSA SILLÄ JUMALA ON LÄHETTÄNY PYHÄN HENKENSÄ MEIDÄN PUOLUSTAJAKSI..SE ELÄÄ MEIDÄN SISIMMÄSSÄMME,JOS ALAMME KUUNNELLA SITÄ JA RUKOILLA JA PYYDÄMME JUMALAA ELÄMÄÄMME!!!

        Jumala loi maailman ja saatana loi ihmisen

      • Musta Outo
        JEESUKSEN OMA kirjoitti:

        SAATANA ON JO HÄVINNYT,JA TIETÄÄ SEN,MUTTA HÄNELLÄ ON KIIRE HARHAUTTAA IHMISTÄ.SAATANA EI TULE KOSKAAN SAAMAAN VOITTOA,JOS OLET JEESUKSEN OMA PYYDÄT SYNTEJÄSI ANTEEKSI JA PYYDÄT ETTÄ JEESUS TULEE ELÄMÄSI VALTIAAKSI.RUKOILEMINEN TEKEE IHMEITÄ...SE PARANTAA ,HUOJENTAA,JUMALA ON LUVANNUT JOHDATTAA MEITÄ,KUN KULJEMME RUKOILLEN.EI TARVITA ERITYISTÄ PAIKKAA VOIT RUKOILLA MISSÄ TAHANSA..KOTONA..JUNASSA..AUTOSSA..TÖISSÄ...LENKILLÄ.KIRKOSSA
        TIETENKIN...IHAN MISSÄ TAHANSA SILLÄ JUMALA ON LÄHETTÄNY PYHÄN HENKENSÄ MEIDÄN PUOLUSTAJAKSI..SE ELÄÄ MEIDÄN SISIMMÄSSÄMME,JOS ALAMME KUUNNELLA SITÄ JA RUKOILLA JA PYYDÄMME JUMALAA ELÄMÄÄMME!!!

        Saatanahan tekee sitä samaa :) Siis ihan missä vain voit palvoa saatanaa.. autossa, kotona, hautausmaalla, runkatessa ja naidessa :)
        Yrittäkää kiihkouskovaiset olla ihmisiksi..

        Kuolemisesta: Lue Tiibetiläinen kuolleidenkirja, Itselleni valkesi totuus siitä.

        Iloista päivänjatkoa kaikille :)

      • välihuomautus
        minnine kirjoitti:

        Pyhä henki antoi sanat suuhuni ja minä puhuin.Kysyisin minkä tähden välimerkkien puuttuminen häiritsee sinua?

        Välimerkkien puuttuminen tekee lukemisesta vaivalloisempaa. Lukijaansa kunnioittava kirjoittaja pyrkii saamaan sanottavansa muotoon, joka on selkeä ja ymmärrettävissä. Se on itse asiassa huomaavaisuutta.

        Pyhän hengen kanssa voitte keskustella millä kielellä tai tyylillä haluatte, mutta jos tarkoitatte keskustelunne laajempaan levitykseen (tänne ihmisten pariin), toivoisin, että otatte molemmat huomioon yllämainitun.

      • kuin aivot ehtivät ajatella
        minnine kirjoitti:

        Pyhä henki antoi sanat suuhuni ja minä puhuin.Kysyisin minkä tähden välimerkkien puuttuminen häiritsee sinua?

        Sitä paitsi, oliko tekstisi Toivon tapauksesta nyt sitten tyyppiä "tapahtui minulle" (kerrot kokemuksestasi) vai toistitko Pyhän hengen sanoja?

        Annoit asiasta ristiriitaista infomaatiota.

      • Luoja on
        piispa kirjoitti:

        Jumala loi maailman ja saatana loi ihmisen

        luonut maailman ja kaiken mitä siinä on!

      • Sitä jokainen
        kovin tarkasti kirjoitti:

        Ystäväni aisti rakkautta ja hyvää oloa, ei kauhua tai pelkoa tai kaiken loppumista tai tuskaa. Kuoleminen oli hyvä kokemus hänelle. Monet ovat kertoneet samaa.

        toivoisi omalle kohdalleen, kuten ystävälläsi.

      • Anonyymi
        välihuomautus kirjoitti:

        Välimerkkien puuttuminen tekee lukemisesta vaivalloisempaa. Lukijaansa kunnioittava kirjoittaja pyrkii saamaan sanottavansa muotoon, joka on selkeä ja ymmärrettävissä. Se on itse asiassa huomaavaisuutta.

        Pyhän hengen kanssa voitte keskustella millä kielellä tai tyylillä haluatte, mutta jos tarkoitatte keskustelunne laajempaan levitykseen (tänne ihmisten pariin), toivoisin, että otatte molemmat huomioon yllämainitun.

        Luulekxää että suolessa joku jotain kunnioittaa tai edes arvostaa.😋😂😂🤣🤣🤣🤣😆, Kyllä se vittuilun voima on korkein

    • I´ve been fighting

      päälle 20vuotta eletty. alkaa olla mitta täynnä. 7000päivää ahdistusta. ei jaksa. juuri ja juuri jaksaa hengittää. vuonna 2001 päätin antaa itselleni elinaikaa 3-6vuotta. nyt siitä on kuusivuotta.
      olen ihan puhki. ihan vain omaisten takia lisäsin elinaikaani. mutta nyt voin ylpeästi sanoa että olen lepopaikkani ansainnut. harva pystyy jatkamaan 6vuotta kärsimystä ja kitumista. muuta 2001-2007 on todella pitkä aika. OLEN TAISTELLUT. OLEN VOITTANUT. kiitos ja näkemiin.

      • JEESUKSEN OMA

        Olen ollut 10 vuotta uskossa ja välillä on myrskyjä ja välillä ei...ne eivät siis lopu täällä,mutta ihmeellisellä tavalla Jumala antaa voimia ja hän edelleenkin parantaa sairaita...totta olen keskustellut sellaisten ihmisten kanssa.juuri lomalla luin kirjan,jossa oli kertomuksia ihmisistä,joilta Jumala oli parantanut mm.huumeriippuvuuden,sydänvian , keliakian,liian lyhyen jalan,selän,masennuksen,lapsettomuden jne....
        kertomuksia on paljon.etsiydy johonkin kirkkoon ja pyydä päästä esim.sielunhoitajan luokse,kun joku rukoilee puolestasi...ainakin saat pelastua mikä on kaikkein tärkein asia,ettei joudu väärään paikkaan kuoleman jälkeen.Meillä on edelleen elävä Jumala....ei uskontoa,joka ei auta.

      • minnine

        Jeesus rakastaa sinua ja tahtoo auttaa sinua.Kun ihmistä ahdistaa elämän vaikeudet hän usein vaipuu itsesääliin joka vain vie elämästä kaiken ilon.Apostolienteot 17:26-27 sanoo:"Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja säätänyt heille määrätyt ajat ja asumisen rajat, että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää - hänet joka ei ole kaukana yhdestäkään meistä.Hän on sinun vierelläsi koko ajan ja odottaa että sinä pyytäisit.Sillä hän kunnioittaa sinua niin paljon,ettei tee mitään mihin sinä et anna lupaa, hän kyllä puhuu ja on lähellä kysyy suostutko.

    • JEESUKSEN OMA

      Hei!!!
      ymmärtäisin,että ihmisen henki menee taivaaseen Jumalan luokse.tämä maallinen majamme katoaa,mutta sitten kun Jeesus tulee toisen kerran noutamaan omiaan eli heitä,jotka uskovat häneen henkilökohtaisena vapahtajanaan,me muutumme ja saamme uuden olotilan siellä missä ei ole enää kuolemaa kärsimystä ja ahdistusta niinkuin täällä ja sitten ei ole enää kuolemaa.Haluan vain kertoa,että kannattaa tehdä ratkaisu ja sovinto Jumalan kanssa,sillä sen voi tehdä ainoastaan eläessään,kuoleman jälkeen se ei ole enää mahdollista.Synnin takia olemme erossa Jumalasta ja kuoleman omia.Mutta hyvä uutinen on,että Jeesus sovitti joka-ainoan syntimme ristillä ja hänen kauttaan meillä on mahdollisuus päästä taivaaseen kerran.Itse kun ymmärsin tämän =tulin uskoon=tietämään totuuden on ollut paljon helpompi suhtautua kuolemaan.Ei kannata viivytellä,sillä me emme itse tiedä minä hetkenä tulemme kuolemaan...
      Se vapauttaa,kun ymmärtää totuuden.Voit etsiä vaikka Raamatun ja rukoilla ja pyytää Jeesusta näyttämään sinulle totuuden.

      • ajattelen tosta

        asiasta.

    • Kun tulee

      Olen joskus ajanut kolarin. Oma kokemukseni on, että sitä joko herää, tai ei. En tiedä,kauanko itse olin muilla mailla, mut vielä ne pumppas henkiin. Ei siinä tiedä kuolevansa.Kun osais nyt nauttia elämästä,eikä aina välittäis jostain pienistä,mut ei aina muista. Siispä nauttios elämän Iloista niinkauan kun voit!(Kauniit naiset,kauniissa luonnossa,tms) - Ja teille, jotka lopetatte itsenne kuorma-auton alle, täytyykö vielä loppumetreillä yrittää tappaa yks rekkakuski? Eikö löydy muita keinoja, perikunnalle parempia..

    • tuonpuoleisesta elämästä

      että esim. joku kuollut tuttava on ilmestynyt uneesi joka tuntuu todelliselta ja on kertonut kuinka tuollapuolen on hyvä olla tms?

      • Tromsa

        isoäiti ja äitini tulevat unessa ilmoittamaan jos läheisilleni tulee tapahtumaan jotakin,sairaus,onnettomuus tai kuolema.Olen iloinen kun voin jutella äidin kanssa, mutta hän useimmiten vain puhuu tulevasta tapahtumasta ja kiirehtii pois.Neljänkymmenen vuoden aikana olen jo oppinut hyväksymään nämä viestit.Uskon, että jatkamme elämää kuoleman jälkeen ,vaikka äiti ei ole koskaan puhunut elämästään siellä.

      • Huh-huijaa!!!
        Tromsa kirjoitti:

        isoäiti ja äitini tulevat unessa ilmoittamaan jos läheisilleni tulee tapahtumaan jotakin,sairaus,onnettomuus tai kuolema.Olen iloinen kun voin jutella äidin kanssa, mutta hän useimmiten vain puhuu tulevasta tapahtumasta ja kiirehtii pois.Neljänkymmenen vuoden aikana olen jo oppinut hyväksymään nämä viestit.Uskon, että jatkamme elämää kuoleman jälkeen ,vaikka äiti ei ole koskaan puhunut elämästään siellä.

        Vai semmosia, uskoo ken haluaa...

    • vaan

      mulla kävi tapaturma jossa kumautin pään traktorin kattoon kun kauha tökkäs, taju läks heti ja töksähdystä en vieläkään muista, niin nopeasti kaikki kävi. olin tajuttomana jonkin aikaa, heräsin täysin halvaantuneena, hengitin puhuin, silmät toimi, mutta mikään muu kaulasta alaspäin ei pelannut, pikkuhiljaa, kovan pistelyn saattelemana alkoi jäsenet liikkumaan, viimoisena sormet. Jos silloin olisin kuollut en ikinä olisi tiennyt täällä olleenkaan, niin vähäpätöisiä me ollaan.

    • elämisen

      arvoista? onko kaikki sittenkin turhaa?
      kuolemaa ei pääse pakoon.
      onko elämä turhaa..?

      • Kake52

        Elämä maapallolla on auringon ansiota, mut aurinkokin tulee vielä joskus sammumaan.

      • Löytäjä

        Minulla oli n.10 vuotta samanlaisia tuntemuksia...että tätäkö mun elämäni sitten vaan on ..työtä työtä ja sitten lopulta kuolema.Mutta olin herätyksessä silloin Jumala tahtoi pelastaa minutkin,hän sai minut lukemaan Raamattua ja löytämään vastauksen,jota tämä maailma ei pysty koskaan antamaan. Roomalaiskirje 6:23 "Sillä synnin palkka on kuolema,mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa,meidän Herrassamme." Joh.3:16,17"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut,että antoi ainoan poikansa,jottei yksikään,joka häneen uskoo,joutuisi kadotukseen,vaan saisi iankaikkisen elämän"Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan,vaan pelastamaan sen"
        Helsingissä järjestetään suuri tapahtuma 8-12.8.2007 muistaakseni jäähallissa,jossa voit kohdata Herran.Tapahtuman nimi on muistaakseni urbaani legenda tmv.varmaan löytyy netistä tietoa esim. www.netmission.fi
        Etsivä löytää

      • Löytäjä

        Anteeksi sanoin sen tapahtuman nimen väärin eli se on URBAANI UNELMA löytyy ihan tolla esim googlen kautta tietoa siitä

      • pater noster
        Löytäjä kirjoitti:

        Minulla oli n.10 vuotta samanlaisia tuntemuksia...että tätäkö mun elämäni sitten vaan on ..työtä työtä ja sitten lopulta kuolema.Mutta olin herätyksessä silloin Jumala tahtoi pelastaa minutkin,hän sai minut lukemaan Raamattua ja löytämään vastauksen,jota tämä maailma ei pysty koskaan antamaan. Roomalaiskirje 6:23 "Sillä synnin palkka on kuolema,mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa,meidän Herrassamme." Joh.3:16,17"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut,että antoi ainoan poikansa,jottei yksikään,joka häneen uskoo,joutuisi kadotukseen,vaan saisi iankaikkisen elämän"Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan,vaan pelastamaan sen"
        Helsingissä järjestetään suuri tapahtuma 8-12.8.2007 muistaakseni jäähallissa,jossa voit kohdata Herran.Tapahtuman nimi on muistaakseni urbaani legenda tmv.varmaan löytyy netistä tietoa esim. www.netmission.fi
        Etsivä löytää

        Amerikkalainen jumala oli eilen telkkarissa

      • ...vanhaan malliin
        Löytäjä kirjoitti:

        Anteeksi sanoin sen tapahtuman nimen väärin eli se on URBAANI UNELMA löytyy ihan tolla esim googlen kautta tietoa siitä

        Lienet oikeassa: urbaani unelmanne taitaa ollakin vain parin tuhannen vuoden ikäistä urbaanilegendaa...

        (sori vaan, oli ihan pakko - lapsus mikä lapsus, mutta mielestäni niin varsin osuva)

      • Anonyymi

        Yksilölle elämä on turha, evoluution kautta ajateltuna, välttämätön

    • ....

      Jos käy todella onnekkaasti, niin noin helppoa. Varmaan aika harvoin?

      Muuten voi olla sydänkohtaus -kohtauksineen, eritteineen ja koruristuksineen taikka muu sairaus tuskineen, ja kuolemaa edeltävät hetket ei ole kivaa. Voi paniikki iskeä viime hetkillä, ellei ole rauhallinen. Voi olla pitkää sairastamista sitä ennen, joku tauti tai usea. Kunnes filmi katkeaa ja askel taivaan suuntaan käy.

      Riippuu siis ihmisestä että onko se mikä kuolin tapa. Toivottavasti se olisi kaikille helppo, ettei huomaakaan. Ja seuraavaksi on ihanassa paikassa taivaassa kotona.

      En ole asiantuntija vaan tavallinen pulliainen miettimässä.

    • kuoleman vieressä ollut

      ihmeellinen hetki kun kuoleman hetki tulee... pidin kädestä kiinni ja ja niin sain kokea ja nähdä miten ihmeellisen rauhallinen hetki kun kuolema saavutaa ihmisen .. ja viimeinen minuutti ja sekuntti on siinä .. ja huomaat hän ei enää elä ... hän ei enää hengitä .. hän on eloton ... liikkumaton .. kuolema voi olla hyvin kaunis kokemus... olin itse kädestä pitäen kiinni .. kun kuoleman hetki saapui läheiseni kohdalle. en unohda sitä koskaan .. se hetki oli niin taivallisen rauhan täyttämä ... hiljaisuus ja sanattomuus .. vain silmäni jotka katsoivat ... siinä vieressäni kuollutta puolisoani ... sanoin .. ääneen nyt hän lähti .. hän on kuollut .. ensi hetket siinä kuoleman vieressä oli todellakin mieleen painuvat ja jotenkin ihmeellinsen tuntuinen hetki .. taivas oli siinä ... ja kuoleman todellisuus ... läsnä .. elämäni ehkä ihmeellisin hetki ..

      • nuori leski

        Ihan samanlaisen tunteen minäkin koin tässä ihan lähi aikana. Kyllä elämän lanka voi olla lyhyt ja hauras. Ihminen kun täältä lähtee, mitään ei mukaansa saa. Olen niin ikävissäni että nyt ei ollut enempää sanoja kertomaan. Me vain jäämme tänne kaipauksin kyynelehtimään.

    • overdoser

      otin yliannostuksen lääkkeitä ja menin odottamaan kuolemaa. kun olin sängyllä silmät kiinni tunsin kuinka sydän alkoi käyttäytymään kuin vetäisi viimeisiään. sitten silmät kiinni ollessani mustan tilalle tuli valo. sitten tuli hirveän hyvä olo.
      samalla kuulin kuinka muutama vuosi sitten kuolleen mummoni ääni huudahti nimeni ja sanoi ettei aikani vielä ole tulla. samalla avasin silmät ja konttasin oksentamaan lääkkeet. tuossa minun rajatapaukseni.

    • KIKI  

      KYLLÄHÄN MONIKIN HENKILÖ ON OLLUT KUOLLEENA USEITA MINUUTTEJA, ELI SYDÄN PYSÄHDYKSISSÄ, JOLLOIN TUO AIKA ON OLLUT KUIN "UNETONTA UNTA" ELI JOS EI OLISI HERÄTETTY, OLISI VAAN TUO UNETON UNI JATKUNUT LOPUTTOMIN, YOU SEE.

    • se kuolema tulee

      Kun tulet vanhaksi ja alat dementoitua ja jalat alkaa mennä alta ja muutenkin liikkuminen käyn kömpelöksi niin sua ei kävelytetä eikä juoteta tarpeeksi niin että kunto menee totaalisesti ja joudut sängynpohjalle makaamaan ja syöttäminenkin siellä pitkäaikaisosastolla on mitä on ja sinua ei pidetä tarpeeksi istuma-asennossa niin että lima kertyy keuhkoihin ja jos et siitä saa sitä viimeistä keuhkokuumetta niin saat sen siitä kun liian kiireessä syötetty puuro menee keuhkoihin ja sitten vaan kidut siinä hitaasti mutta varmasti hengiltä.

      Minust tämä on tahallista murhaa, mutta lääkärien mielestä LUONNOLLINEN kuolema.

      Keuhkokuumetta ei tietenkään hoideta koska antibiootteja ei KANNATA antaa enää noin vanhalle ja sitäpaitsi vanhushan voi tulla immuuniksi antibiooteille vaikka viitta minuuttia ennen kuolemaansa.

      • tuntenut

        ns. lähdöstä puheen ollen kokemukseni on puolison
        itsemurha. tapahtuman aikaan ihmettelin missäs
        hän on ja ennen kuin löysin hänet niin tunsin kuinka
        tuulenpuuska ravistaisi minua paitsi että se meni lävitseni. tuntemus oli täysin outo ja
        ennenkokematon! tietysti säikähdin ja aloin aavistella jotain tapahtuneen. löysin etsimäni
        ja elvytys oli jo myöhäistä, joskin kai
        runsas promillemäärä ruumiinavauksessa selvitti osan
        teon syistä. en ole hänelle katkera mutta itse
        uskon ihmisillä olevan sielu, henki tai joku
        vastaava. hänen sisarensa myöhemmin kertoi
        nähneensä hänet unessa ilman kasvoja ja oli
        ilmoittanut nyt olevansa rauhassa, kääntynyt ja
        kävellyt valoon. omasta kokemuksesta todistan
        ja vannon tunteneeni niin kuin sanoin. tai jos
        joku voi sanoa miten ok -talon sisällä tuulee ja miten se menee ihmisen lävitse. ps. olin selvinpäin...

      • Minä näin
        tuntenut kirjoitti:

        ns. lähdöstä puheen ollen kokemukseni on puolison
        itsemurha. tapahtuman aikaan ihmettelin missäs
        hän on ja ennen kuin löysin hänet niin tunsin kuinka
        tuulenpuuska ravistaisi minua paitsi että se meni lävitseni. tuntemus oli täysin outo ja
        ennenkokematon! tietysti säikähdin ja aloin aavistella jotain tapahtuneen. löysin etsimäni
        ja elvytys oli jo myöhäistä, joskin kai
        runsas promillemäärä ruumiinavauksessa selvitti osan
        teon syistä. en ole hänelle katkera mutta itse
        uskon ihmisillä olevan sielu, henki tai joku
        vastaava. hänen sisarensa myöhemmin kertoi
        nähneensä hänet unessa ilman kasvoja ja oli
        ilmoittanut nyt olevansa rauhassa, kääntynyt ja
        kävellyt valoon. omasta kokemuksesta todistan
        ja vannon tunteneeni niin kuin sanoin. tai jos
        joku voi sanoa miten ok -talon sisällä tuulee ja miten se menee ihmisen lävitse. ps. olin selvinpäin...

        ennen äidin kuolemaa vuoteissa nukkuvia ihmisiä, joiden silmillä oli kevyt liina. Kannattaa arvostaa omaa tajuntaa ja omaa ongelmankäsittelyä, eikä panna kaikkea marsilaiseen piikkiin. Kuolemassa, eli elämän lopussa peloittavaa on sairastaminen ja mahdollinen tuska. Kuoleman valtakunnat ensimmäisestä viimeiseen ovat meidän pääluumme alla.

      • tepi2344
        Minä näin kirjoitti:

        ennen äidin kuolemaa vuoteissa nukkuvia ihmisiä, joiden silmillä oli kevyt liina. Kannattaa arvostaa omaa tajuntaa ja omaa ongelmankäsittelyä, eikä panna kaikkea marsilaiseen piikkiin. Kuolemassa, eli elämän lopussa peloittavaa on sairastaminen ja mahdollinen tuska. Kuoleman valtakunnat ensimmäisestä viimeiseen ovat meidän pääluumme alla.

        Olin 7v kun meinasin hukkua eedenissä..vajosin pinnan alle ja yritin rimpuilla pintaan kun en päässyt ja voimat loppu tuli rauhallinen olo ja ihmisten uinti liikkeet näytti niin ku hidastetulta..aloin menettää tajuntaa kun näin jonkun sukeltavan kohti.enempää en reissusta muista

      • töllöstä bongattu
        tepi2344 kirjoitti:

        Olin 7v kun meinasin hukkua eedenissä..vajosin pinnan alle ja yritin rimpuilla pintaan kun en päässyt ja voimat loppu tuli rauhallinen olo ja ihmisten uinti liikkeet näytti niin ku hidastetulta..aloin menettää tajuntaa kun näin jonkun sukeltavan kohti.enempää en reissusta muista

        >tuli rauhallinen olo ja ihmisten uinti liikkeet >näytti niin ku hidastetulta

        eikö ne juuri tv:stä näyttänyt, miten ihmisen ajantaju muuttuu vaarallisessa tilanteessa. Tekivät kokeita, jossa henkilö hyppäsi korkealta turvaverkkoon selkä edellä jne.

      • ahdistuksen
        töllöstä bongattu kirjoitti:

        >tuli rauhallinen olo ja ihmisten uinti liikkeet >näytti niin ku hidastetulta

        eikö ne juuri tv:stä näyttänyt, miten ihmisen ajantaju muuttuu vaarallisessa tilanteessa. Tekivät kokeita, jossa henkilö hyppäsi korkealta turvaverkkoon selkä edellä jne.

        vasta kuolema poistaa ahdistuksen. ainakin minulta.
        outoahan se elämä on. kun kuollaan niin minne sitten mennään?

      • ilmiöihin kyllä täysin
        tuntenut kirjoitti:

        ns. lähdöstä puheen ollen kokemukseni on puolison
        itsemurha. tapahtuman aikaan ihmettelin missäs
        hän on ja ennen kuin löysin hänet niin tunsin kuinka
        tuulenpuuska ravistaisi minua paitsi että se meni lävitseni. tuntemus oli täysin outo ja
        ennenkokematon! tietysti säikähdin ja aloin aavistella jotain tapahtuneen. löysin etsimäni
        ja elvytys oli jo myöhäistä, joskin kai
        runsas promillemäärä ruumiinavauksessa selvitti osan
        teon syistä. en ole hänelle katkera mutta itse
        uskon ihmisillä olevan sielu, henki tai joku
        vastaava. hänen sisarensa myöhemmin kertoi
        nähneensä hänet unessa ilman kasvoja ja oli
        ilmoittanut nyt olevansa rauhassa, kääntynyt ja
        kävellyt valoon. omasta kokemuksesta todistan
        ja vannon tunteneeni niin kuin sanoin. tai jos
        joku voi sanoa miten ok -talon sisällä tuulee ja miten se menee ihmisen lävitse. ps. olin selvinpäin...

        Ihmmisellähän on to eteeri- ja astraalikeho, jotka vielä liikkuvat kun ihminen on niin sanotusti kuollut.
        Ilmeisesti se oli miehesi eteerinen keho joka kulki tuolla tavoin.
        Eteerinen keho elää vielä useita päiviä kuoleman jälkeen, astraalinen vieläkin kauemmin.

      • pikkujiiii
        ahdistuksen kirjoitti:

        vasta kuolema poistaa ahdistuksen. ainakin minulta.
        outoahan se elämä on. kun kuollaan niin minne sitten mennään?

        Tuon täytyy olla se kuuluisa " elämän sietämätön keveys " ilmiö. Kyseistä teosta en ole lukenut, mutta siitä on niin monia inside-juttuja.

        Joku puhuu ahdistuksesta, joku tyhjyydestä, minulla on kai puu, samalla asialla lienee monta nimeä, mutta onko se lopulta muuta kuin elämännälkä?

      • yhtään mitään
        ilmiöihin kyllä täysin kirjoitti:

        Ihmmisellähän on to eteeri- ja astraalikeho, jotka vielä liikkuvat kun ihminen on niin sanotusti kuollut.
        Ilmeisesti se oli miehesi eteerinen keho joka kulki tuolla tavoin.
        Eteerinen keho elää vielä useita päiviä kuoleman jälkeen, astraalinen vieläkin kauemmin.

        vaikka varmaan pitäisi!!! Selitä ja hyvin, kiitos!

      • pikkujiiii
        ilmiöihin kyllä täysin kirjoitti:

        Ihmmisellähän on to eteeri- ja astraalikeho, jotka vielä liikkuvat kun ihminen on niin sanotusti kuollut.
        Ilmeisesti se oli miehesi eteerinen keho joka kulki tuolla tavoin.
        Eteerinen keho elää vielä useita päiviä kuoleman jälkeen, astraalinen vieläkin kauemmin.

        mieli ja mielikuvitus. Miten eroaa mieli ja mielikuvitus, tarina ja satu, totuus ja todellisuus? Jos astraali on samaa kuin se joka voi olla sielu, joka on kuvattu röntgensäteillä myös kasveista jo vuosikymmenet sitten, mikä on lopulta kuvituksen ja mielikuvituksen ero? Onko sitä eroa lainkaan, jos totta on minkä joku todeksi väittää ja toinen ei siihen usko, kumpi on väärässä eikä sekään kumoa totuutta joka ei ole ehkä kuitenkaan todellisuus, vaikka totta olisikin. Meni ulalle, meni kyllä!

    • Upuli

      Hei,

      Olen kerran ns. kuollut. Olis silloin noin 20 vuotias siittä on nyt kohta kymmenen vuotta aikaa kun sydämmeni pysähtyi kotona ja minut saatiin elvytettyä henkiin antamalla kolmesti sähköä.

      Kuolemisessa sinula tulee hiilidioksiidi myrkytys eli happi loppuu elimistöstä ja hiilidiokisiidi lisääntyy. Tämä myrkytys tila antaa sellaisen perusteellisen hyvän olon tunteen joka minullekin oli vaarallista kun en tajunnut itse että olin ihan sininen ja kuolemassa. Onneksi oli frendi lähellä ja soitti ambulanssin paikalle joka tuli suht nopeesti.

      Joten Kuolemista ei tarvitse pelätä vaan silloin kun se tulee niin se on itse asiassa aika kaunista. Minun aikani ei ollut vielä ja kyllä meille kaikille elämä on kuitenkin elämisen arvoista. Joten lippu korkealle jotta mummona ja vaarina voimme miettiä nuoruuden sähläyksiä ja istua kiikkutolissa ja sit odotella sitä loppua, vielä sen aika ei vielä ole :)

    • viisaistaviisainviisas

      en tee lapsia. ihmiset on niin kusipäitä.
      ajattelen lapseni parasta ja jätän sen tekemättä.
      ajattele mikä tuska lapsilleni tulisi tästä elämästä. murrosiän katutappelut, alkoholi,tupakki ja mahdolliset itsari ajatukset/yritykset. ei kiitos. olen muuten harvinaisen viisas ihminen.
      voin sen sanoa. en edes harrasta seksiä ettei vahingossakaan tulisi lapsia. tiedän että elämässä on hyviäkin (?????) puolia mutta yleensä elämä on pelkkää puukoilla tanssimista. ei kiitos.

      • Luomu-mies

        Tarkkailepa luontoa: Kaikki eliöt tekevät jälkeläisiä. Jos et lisäänny, et enää ole osa luonnollista elämää.

    • ...

      liityn takaisin kirkkoon ja saman tien teen itsarin.
      olen eronnut kirkosta ja olen tässä miettinyt pääseekö paratiisiin jos liittyy kirkkoon ja samana päivänä lopettaa tuskansa? eikö se ole silti parempi kuin tekisi itsarin eikä ole liittynyt kirkkoon?
      haluaisin katsos sinne paratiisiin enkä kadotukseen.

      • keksimä

        Kirkko on ihmisten keksimä juttu, kuolema ei.

        Kirkolla ei ole valtaa kuolemaan, monopoliasemasta puhumattakaan.

      • loki

        EI pääse taivaaseen keijo,näin sanoo raamattu.

      • annan..

        anteeksi,ole hyvä!

      • seurauksista

        Pekka Ervast

        Itsemurha

        "Nyt meidän pitää luoda silmäys itsemurhan seurauksiin. Kun tutkimme ilmiöitä, jotka seuraavat itsemurhan tekoa kuolemanjälkeisessä elämässä, silloin vasta kykenemme paremmin arvostelemaan itsemurhaa. Teemme näet sen huomion, että puolueettomasti katsoen itsemurha on hullu teko. Ja miksi?

        Sen tähden että kaikista silmiinpistävin ilmiö, kun tutkimme itsemurhaajien kohtaloa kuoleman jälkeen, on useimmissa tapauksissa se, että kuolema tuli heille suurena yllätyksenä, he eivät ollenkaan osanneet aavistaa, mitä kuolema olisi, sillä he luulivat: kuoleman perästä tulee lepoa tai kaikki on lopussa tai joka tapauksessa elämä silloin on helpompaa. Näin he luulivat ja siinä he pettyivät, sillä 1) kuolema ei lopettanut, he jäivät olemaan, 2) kuolema ei ollut lepoa, vaan se tuli heille suureksi vaivaksi, 3) kuolema ei ollut helpompaa, vaan tuskallisempaa kuin elämä maan päällä. Mikä näet useimmissa itsemurhaajissa on vallitsevana tunteena kuoleman jälkeen? Mikä se on niin perin toisenlaista, kuin mitä olivat aavistaneet? Se että he ovat aivan yksin!"



        "Itsemurhaa ja itsemurhaajia olemme tottuneet tässä meidän kirkollisessa kristikunnassamme sangen ankarasti tuomitsemaan. Voimmehan ymmärtää, että itsemurhaa sellaisenaan voidaan tuomita. Onhan kirkko siinä ollut oikeassa, kun se on sanonut: ihminen ei ole antanut itselleen henkeä ja elämää, ihminen ei myöskään ole oikeutettu sitä itseltään riistämään; niin kuin hän elämän sai Jumalalta lahjaksi, niin hän myöskin ottakoon kuoleman vastaan Jumalalta.

        Näin pitkälle tietysti kaikki voimme hyväksyä, mitä kirkollinen kristinusko on opettanut, mutta kun olemme huomanneet, että sama usko on käytännössä tuominnut itsemurhaajiakin niin ankarasti, ettei se heille suonut sijaa siunatussa kirkkomaassa, pitäen heitä erikoisesti rikollisina olentoina, silloin meidän täytyy tunnustaa, että ajattelevina ihmisinä olemme viime aikoina asettuneet toiselle kannalle, olemme koettaneet ymmärtää itsemurhaajia psykologisesti. Lääkärimme sanovat useimmissa tapauksissa: "itsemurha tapahtui äkillisessä mielenhäiriössä. ltsemurhaajaa ei ole pidettävä täysin vastuunalaisena teostaan. Häntä ei ole tuomittava liian ankarasti." Ja tällaista veljellistä ja suvaitsevaista katsantokantaa täytyy meidän nykyajan ihmisinä enemmän ihailla. Se, että ihmisiä, rikoksellisiakin, tuomitaan armotta, ei ole ihmisyyden korkeinta saavutusta; päinvastoin meidän pitää ihmisinä oppia ihmisiä ymmärtämään, pyrkien siihen mielentilaan, jota ranskalainen lausetapa kuvaa sanoillaan: "ymmärtää kaikki on antaa kaikki anteeksi". Kun ymmärrämme ihmisiä, silloin emme heitä enää tuomitse.

        Jos tahdomme ihmisinä pysyä tunteen kannalla toisia ihmisiä kohtaan, silloin on itsemurhaajistakin puhuttaessa parempi pysyä veljellisissä, anteeksi antavissa tunteissa kuin tuomitsevissa. Minkä tähden ihminen koskaan mitään tuomitsisi? Onko hän niin varma itsestään, ettei hän koskaan voi joutua sellaiseen kiusaukseen kuin toinen? Epäviisasta on ihmisen arvostella toisia, pöyhistäen rintaansa ja ylpeästi ajatellen, ettei hän niin tekisi; epäviisasta silloinkin, kun hän on varma sisässään siitä, ettei lankea samaan kiusaukseen kuin toinen. Jos hän todella on jonkun asian voittanut, niin ettei se enää ole hänelle kiusauksena, silloin hän kaikista vähimmin tuomitsee, silloin hän ymmärtää parhaiten niitä, jotka vielä voivat kiusaukseen langeta.

        Muuten kysymys itsemurhasta ei tunteenkaan kannalta ole äkkiä ratkaistavissa. Onhan ollut kansoja ja heimoja, jotka eivät ole pitäneet itsemurhaa erinäisissä olosuhteissa vääränä tekona. Jos ihmisyksilö oli tullut sairaaksi tai liian vanhaksi, oli noiden kansojen mielestä luonnollista, että hän joudutti kuoleman tuloa ja vapautti toiset hänen heille tuottamastaan vaivasta ja vastuksesta. Kun vanhat viikingit olivat mielestään eläneet kylliksi kauan, laskivat he veneessään kauas ulapalle ja sytyttivät sen auringon laskiessa tuleen itse liekkiin kuollakseen. He pitivät ihmisystävällistä itsemurhaa täysin moraalisena tekona.

        Mutta kun tahdomme pätevästi arvostella itsemurhaa ja itsemurhaajia, ei meidän sovi asettua ainoastaan tunteelliselle, so. ymmärtämyksen ja rakkauden kannalle, vaan meidän olisi harkittava kysymystä järjen ja tieteen kannalta. Kuinka tämä taas on mahdollista, kun kysymys on yhteydessä kuoleman kanssa? Kuolema on useimmille arvoitus, — kuinka siis pystyisimme arvostelemaan asiaa, joka on sen kanssa yhteydessä, tieteelliseltä kannalta? Siihen pystymmekin ainoastaan, jos turvaudumme tietoihin, jotka eivät ole saavutettavissa tavallisilla aisteilla. Meidän on turvauduttava tietoihin, jotka saavutetaan tutkimalla ihmisten elämää haudan tuolla puolen, tutkimalla siis tässä tapauksessa itsemurhaajien kohtaloa tuonelassa. Jos voimme saada tietoa niistä salaperäisistä asioista, jotka ovat yhteydessä kuoleman kanssa, silloin luonnollisesti osaamme ratkaista kysymyksen itsemurhasta tieteellisellä tavalla.

        Kun järjen kannalta puolueettomasti pohdimme itse murhakysymystä, jakautuu tutkimuksemme luonnollisesti kahtia; osaksi se kysyy itsemurhan syitä, osaksi sen seurauksia, ja se kysyy niitä näkymättömän maailman kannalta.

        Kun meidän lääkärimme sanovat itsemurhasta, että se johtui äkillisestä mielenhäiriöstä, on tämä parhaasta päästä olettamus. Jos todella sattui äkillinen mielenhäiriö, silloin itsemurhaaja ei ollut vastuunalainen, silloin hän ei enää ollut täysin inhimillinen olento. Mutta samalla tavalla voimme sanoa, että joku murhatessaan toisen tai tehdessään minkä tahansa vakavan rikoksen, oli mielenhäiriössä. Tämä on kyllä totta tavallaan, sillä jos tiedustelemme asiaa pahantekijöiltä itseltään — murhaajilta, siveysrikoksentekijöiltä, varkailta, — niin monet heistä selittävät tähän suuntaan: "En tiennyt, mitä tein. Minut valtasi merkillinen kiusaus, hirmuinen sisäinen pakotus, en saanut rauhaa, ennen kuin suoritin rikokseni." (Tietysti on rikoksentekijöitä, jotka itsetietoisesti ja harkiten kulkevat pahaa tekoaan kohti, — etenkin varkaiden joukossa on sellaisia, ja he ovat silloin täysin vastuunalaisia teoistaan.) Vaikka nyt useimpia itsemurhaajia voitaisiinkin rinnastaa niiden rikoksentekijöiden kanssa, jotka joutuvat äkillisen, mielenhäiriötä aiheuttavan kiusauksen uhreiksi, on kuitenkin merkille pantava tärkeä sielullinen seikka. Minkälainen on näet tuon mielenhäiriön psykologinen synty? Kukaan ihminen ei voi tulla murhaajaksi tai varkaaksi, ellei hän ole ennen ajatellut sellaisia asioita. Ellei hän ole mielessään kuvitellut varkautta ja murhaa, ei kiusaus voi tulla hänen ylitsensä, eikä hän saata joutua äkilliseen mielenhäiriöön. Samalla tavalla ei itsemurhakiusaus äkkiä ja syyttä saata ihmistä vallata, ellei hän ole ennen ajatellut sellaista ratkaisua, tuntiessaan, että elämä on liian raskas ja että hän tahtoisi siitä päästä.

        Nyt on huomattava, että useimmat ihmiset, parhaimmat ihmiset, ajattelevat juuri tällaisia ajatuksia elämän kovuudesta ja raskaudesta, sen kärsimyksien ja tuskien toivottomuudesta. Kuinka monta kertaa kysyvätkään itseltään, eikö kuolema olisi paras ratkaisu, ja kuinka monta kertaa rukoilevatkaan Jumalaltaan, että hän päästäisi heidät pahasta! Mutta kun he rukouksessa kääntyvät elämän puoleen pyytäen, että se ottaisi heidät pois täältä, niin elämä ei ota, vaan kylmästi vastaa: "jatka, jatka yhä vain huolimatta vaikeuksista". Ja useimmat ihmiset ovat onneksi siksi järkeviä, siksi velvollisuudentuntoisia, etteivät lähde ennen aikojaan pois tästä elämästä. Mutta juuri sen tähden, että tällainen ajatus elämän raskaudesta, sen ylivoimaisesta vaikeudesta on luonnollinen miltei kaikille ihmisille, juuri sen tähden myöskin ymmärrämme, että jotkut ihmiset eivät kestä.

        Nuoretkin turmeltumattomat ihmiset voivat tuntea olevansa siksi vieraita tässä maailmassa, että heissä herää suuri halu itsemurhaan. Maailma, koko olemassaolo on heistä niin kummallinen, etteivät ymmärrä, minkä tähden pitää elää ja olla olemassa. He näkevät kärsimystä ja vain kärsimystä ympärillään, kaikilla on huolensa, kaikilla on taakkansa kannettavana, ja silloin he, nuoret ihmiset, jotka eivät sydämellään ole kiinni tämän maailman viehätyksissä, vaan jotka vapaina intohimoista ja siteistä osaavat katsella objektiivisesti, ihmetellen elämää ja ihmiskuntaa, he ajattelevat: "miksikä ihmiset yhä tässä viihtyvät? Tästähän voisi päästä lähtemällä vapaaehtoisesti pois." Että useimmat ihmiset eivät kuitenkaan nuorina tee itsemurhaa, riippuu siitä, että heidän velvollisuudentuntonsa omaisia kohtaan on elävä ja voimakas, ja myös siitä, että heillä on sisäinen, vaistomainen vakaumus jostain siveellisesti tärkeästä syystä, minkä tähden elämä eli toisin sanoen Jumala on lähettänyt heidät tänne. Tämä vaistomainen aavistus eli tieto saa heidät voittamaan itsemurha-ajatukset, ennen kuin ne kiteytyvät varsinaisiksi kiusauksiksi, ja lopulta elämä nielee heidät pyörteeseensä, he innostuvat jostakin elämäntehtävästä, he löytävät jonkun viehätyksen, joka kiinnittää heidän mielensä, heille muodostuu käytännöllinen syy olemassaoloon ja he huomaavat kuuluvansa siihen samaan ihmiskuntaan, jonka otsassa Kainin merkki puhuu: "katso, sinun sydämesi on kiinni jossakin aatteessa, jossakin ihmisessä, jossakin vähäpätöisessä viehätyksessä, ja sen tähden sinun on oltava olemassa." Tällä tavalla useimmat ihmiset selviävät itsemurha-ajatuksesta.

        Tutkiessamme itsemurhaajia huomaamme kuitenkin, että kaiken itsemurha-ajatuksen takana on aina ollut tuollainen puolueeton ja puhdas tunne olemassaolon raskaudesta, josta äsken mainitsimme. Siihen tietysti sekaantuu persoonallinenkin momentti, koska itsemurhaaja samalla on ajatellut: "tämä elämä on minulle liian raskas". Mutta mainitun ajatuksen ohella liikkuu itsemurhaajan sielussa toinenkin ajatus: "kuolemalla pääsee kärsimästä, kuolema vapauttaa". Jos hän on materialisti, hän ajattelee: "kuolema on kaiken loppu", ja kiusaus sanoo hänelle: "kun murhaat itsesi, loppuu kaikki ja olet kaikesta päässyt". Jos hän ei uskalla olla kuoleman edessä materialisti, sanoo hän itselleen: "kun kuolet pois täältä, pääset lepoon". Vielä hän voi salaisimmassa itsessään ajatella näin: "kuolemanjälkeinen elämä ei saata missään tapauksessa olla näin raskasta, — tästä ainakin pääsen". Ja tähän ajatukseen liittyy läheisesti toivo, että kuolemaa seuraa parempi elämä. Sellainen on itsemurhaajan sieluelämän niin sanoaksemme psykologinen tausta.

        Meidän ei tarvitse lainkaan, kun tutkimme itsemurhan syitä psykologisesti, kiinnittää huomiota kaikenlaisiin fyysisen elämän yhteydessä oleviin seikkoihin, jotka ovat meille ilman muuta tuttuja: toinen pelkää uhkaavaa vararikkoa, toinen maineensa menettämistä, toinen on epätoivossa onnettomasta rakkaudesta, toinen ei jaksa kantaa seurauksia jostain tekemästään vääryydestä jne. On monenlaisia persoonallisia, hieman alempia, motiiveja, joihin emme nyt koske, sillä jos rupeamme arvostelemaan itsemurhaajia näiden ulkonaisten syiden nojalla, täytyisi meidän myös ottaa huomioon, että on yleviä ja kauniitakin persoonallisia motiiveja. Joku voi tehdä itsemurhan siksi, että hän sillä teollaan pelastaa toisia ihmisiä vaaroista tai vaikeuksista. Mad. Blavatsky mainitsee sellaisesta historiallisesta tapauksesta, jolloin itsemurha oli mitä jaloin teko. Hän kertoo Venäjän keisarista, Nikolai I:stä, joka kuoli Krimin sodan aikana, että tämä murhasi itsensä, — ja minkä tähden? Sen tähden, että Venäjä kulki perikatoaan kohti Krimin sodassa. Keisari tiesi, että Venäjän kansa kunnioituksesta ja rakkaudesta tsaariin oli valmis uhraamaan mitä tahansa ja jatkamaan onnetonta sotaa kuinka kauan tahansa. Mutta keisari ajatteli: "minkä tähden minä pakottaisin ihmisiä niin tekemään. Jos elän, en voi estää sitä, en myöskään voi tehdä häpeällistä rauhaa, koska Venäjän kansa ei sitä salli. Mutta jos lähden pois näyttämöltä, silloin seuraajalleni on mahdollista tehdä rauha." Ja rauha tehtiin myös heti, kun keisari oli kuollut. Hän siis rakkaudesta uhrasi itsensä. Mad. Blavatsky sanookin: "Se oli niin kaunis teko, ettei sitä millään tavalla laskettu Nikolaille viaksi."

        Itsemurhan syiden tutkijoina, jotka tutkimme juuri näkymättömän maailman, kuolemantakaisen maailman, ilmiöitä, emme kuitenkaan saata rajoittua ainoastaan siihen fyysisesti elävään ihmiseen, joka tappaa itsensä, ja hänen psykologisiin motiiveihinsa, jotka ovat tekemisissä ulkonaisten olosuhteiden kanssa, vaan meidän täytyy katsoa, onko olemassa ihmisen ulkopuolella, mutta samalla näkymättömässä maailmassa joitakin itsemurhaa aiheuttavia asianhaaroja. Ja silloin meidän täytyy todeta ja tunnustaa, että on olemassa kahdenlaisiakin houkutuksia henkimaailman puolelta. Ensimmäinen on kiusaus, joka sanoo: tapa itsesi. Se tulee niiden vainajien taholta, jotka ovat murhanneet itsensä. Sen lisäksi on olemassa toinen kiusaus, ja se on aivan kuin taivas, joka vaikuttaa inspiroivasti eläviin ihmisiin. Siinä asustaa ei-inhimillisiä olentoja, jumalia, luonnonhenkiä, haltioita, merkillisiä älyolentoja, jotka eivät ollenkaan synny tähän fyysiseen maailmaan, vaan joiden ruumiillinen ja alin aineellinen olemistaso on näkymättömässä. Nämä haltiat viettävät siellä elämäänsä läheisessä kosketuksessa ihmisten maailman kanssa, kuuluen meidän planeettamme näkymättömään olotilaan. He elävät erittäin harmonisissa olosuhteissa, ja heitä voisi verrata keijukaisiin, jotka tanssivat auringon paisteessa ja kuun valossa, ja mitä sulavimmin liikkein pyörivät ja hyppivät, milloin läheten, milloin häviten näkyvistä. He tulevat ihmisen luo ja kuiskaavat hänelle — ja heidän kuiskauksensa kuuluu aina säännönmukaisesti sellaiselle ihmiselle, joka on henkisesti enemmän kehittynyt — : "oi, sinä ihminen, joka olet niin paljon voittanut, joka olet suuri ja ihana persoonallisuutena, mitä teet sinä enää maan päällä, jossa kaikki on kurjuutta ja turhaa tuskaa? Jätä tuo maailma, tule tänne meidän luoksemme, me sinua ymmärrämme, me osaamme sinua kunnioittaa ja rakastaa, me teemme koko sinun elämäsi kuin vaellukseksi tuoksuvien ruusujen lehdillä. Tule tänne!"

        Tämän oudonlaisen taivaan inspiraatio kaikuu erikoisesti kehittyneiden ihmisten korviin, mutta silti se taivas ei ole ihmisiä varten. Henkisesti kehittyneet ihmiset tekevät virheen, jos lähtevät siihen. Mutta sama taivas vaikuttaa houkuttelevasti ihmiskuntaan yleensä, sen inspiraatio kuuluu koko ihmiskunnan sielussa: "mitä te teette maan päällä, lähtekää pois sieltä!" Nuoret ihmiset saattavat tuntea, kuinka maallinen elämä ei ole kyllin kaunis, kuinka he itse oikeastaan kuuluvat toiseen maailmaan. Suuret ajattelijat ja filosofit saattavat pysähtyä perin pessimistiselle kannalle, he hokevat itselleen ja toistavat toisille, että elämä tällä planeetalla on tuiki tarpeetonta. Schopenhauerin filosofia opettaa meille, että koko olemassaolo on turhan turhaa. Mutta Schopenhauer ei kuitenkaan tappanut itseänsä, ja juuri se, ettei hän omassa elämässään noudattanut oppinsa viimeisiä konsekvenssejä, kumosi hänen teoriansa, se näytti, että vaikka toiselta puolen olemassaolo on turha, on se toiselta puolen erinomaisen hyväkin. Sen tähden emme ollenkaan pelästy, jos joku ihminen on filosofina pessimisti. Toinen on pessimisti, toinen optimisti. Harvat ne surmaavat itsensä, ja heidän syynsä ovat silloin syvemmällä, he ovat joko paljon syvätunteisempia ihmisiä tai paljon pintapuolisempia.

        Nyt meidän pitää luoda silmäys itsemurhan seurauksiin. Kun tutkimme ilmiöitä, jotka seuraavat itsemurhan tekoa kuolemanjälkeisessä elämässä, silloin vasta kykenemme paremmin arvostelemaan itsemurhaa. Teemme näet sen huomion, että puolueettomasti katsoen itsemurha on hullu teko. Ja miksi? Sen tähden että kaikista silmiinpistävin ilmiö, kun tutkimme itsemurhaajien kohtaloa kuoleman jälkeen, on useimmissa tapauksissa se, että kuolema tuli heille suurena yllätyksenä, he eivät ollenkaan osanneet aavistaa, mitä kuolema olisi, sillä he luulivat: kuoleman perästä tulee lepoa tai kaikki on lopussa tai joka tapauksessa elämä silloin on helpompaa. Näin he luulivat ja siinä he pettyivät, sillä 1) kuolema ei lopettanut, he jäivät olemaan, 2) kuolema ei ollut lepoa, vaan se tuli heille suureksi vaivaksi, 3) kuolema ei ollut helpompaa, vaan tuskallisempaa kuin elämä maan päällä. Mikä näet useimmissa itsemurhaajissa on vallitsevana tunteena kuoleman jälkeen? Mikä se on niin perin toisenlaista, kuin mitä olivat aavistaneet? Se että he ovat aivan yksin!

        Kuinka usein esim. kaksi ihmistä, jotka rakastavat toisiaan, tekevät itsemurhan yhdessä ja ajattelevat, että koska maan päällä heitä on estetty olemasta yhdessä, he tahtovat edes käsikädessä kulkea kuoleman portin läpi. Ja mikä on heidän kamala heräymyksensä? Kuoleman tuolla puolen he ovat auttamattomasti yksin ja erillään toisistaan! Siinä on itsemurhaajan kauhea kohtalo: hän ei saa eikä voi olla toisten kanssa yhdessä.

        Monelle itsemurhaajalle on kuoleman hetkellä tai vähän ennen tullut mieleen pieni kuoleman pelko, joten itsemurha tavallaan on ollut rohkea teko. Surmatessaan itsensä monen on täytynyt rohkaista mieltään. Mutta mitä tuo hetken epäröinti ja pelko on aiheuttanut kuolemantakaisen tilan suhteen? Se on merkillinen psykologinen voima. Se aiheuttaa, että itsemurhaaja kalman tilassa elää uudestaan ja uudestaan kaikki syyt ja kaikki hetket, jotka houkuttelivat itsemurhaan, kaikki tunteet, jotka kävivät itsemurhan edellä, ja sitten itsemurhan teon ja heräämisen toisella puolella. Tämä luonnottomasti ärtyneen muistin esiin loihtima kuvasarja toistuu yhä uudestaan ja uudestaan. Onneton vainaja on kuin orava pyörivässä häkissään, jota ei saa pysähtymään. Tämä on vaikea ja tuskallinen kokemus monelle itsemurhaajalle. Kuolemanjälkeisestä elämästä puhuttaessa meidän täytyy muistaa, että kaikkia itsemurhaajia ei saata punnita saman mitan mukaan, he eroavat toisistaan, sekä vaikuttimiensa, että sieluntilansa puolesta. Sen tähden täytyy jakaa itsemurhaajat kolmeen luokkaan.

        Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat ne, jotka epäitsekkäistä syistä murhasivat itsensä, heittäytyivät esim. hengenvaaraan pelastaakseen toisia. He ovat hyviä ihmisiä ja heistä luonto pitää huolta kummallisella tavalla, se antaa heidän nukkua unettomassa unessa. Ja kuinka kauan? Niin kauan kuin heillä fyysistä elämänvoimaa riittää. On huomattava, että meillä ihmisillä on syntyessämme kohtalon puolelta aivan kuin mitattu elämänvoiman määrä. Tietysti tämä on karkeaa puheita, mutta elämän pituus, elämänvoiman määrä, jota emme, kuten Jeesus sanoo, kykene mietiskelyllämme lisäämään, on karman mittaama. Me elämme niin kauan, kuin meillä riittää elämänvoimaa, ja meillä on elämänvoimaa useimmiten paljon enemmän kuin mitä me kulutamme ruumiillisen elämämme aikana. Tarvitaan tauteja ainakin loppuiällä, jotta kunnialla pääsisimme pois.

        Tunsin erään elinvoimaisen ihmisen, joka oli elänyt yli 80 vuotta, eikä ollut koskaan ollut sairaana; hänellä ei ollut pientäkään kipua ollut, ei hammassärkyä, ei mitään. Hän oli erittäin jalo mies ja maailmankatsomukseltaan teosofi. Kun hänen elämänsä hetki löi, seisoi kuolema arkaillen hänen huoneensa kynnyksellä: Mitä tehdä tuon ruumiin kanssa, joka on aivan terve? Millä tavalla kuluttaa loppuun sen elämänvoima, jotta saisi sielun siirtymään tälle puolen? Kuolema ei tahtonut käyttää väkivaltaa, sillä sellaista ei ollut tuon ihmisen karmassa, ja sen tähden kuolema päätti: minä otan häneltä unen. Ja tämä ihminen, joka oli täysin terve, kadotti äkkiä unen lahjan: 30 vuorokautena hän ei ollenkaan ummistanut silmiään. Mutta kuolema saavutti tarkoituksensa: mies väsyi lopulta niin, että itse toivoi ainoastaan yhtä asiaa, kuten hän minulle sanoi. "Jospa nyt pääsisin tästä ruumiista! Ah, kuinka ikävöin Isän luo. Ja minä uskon, että Isä ottaa minut. Hän myös tietää hetken, ja minä odotan. Sen tähden en valita, en, olen niin onnellinen kuin olla voin, mutta olen niin kovasti väsynyt." Ja hän sai kuolla.

        Jokaisella ihmisellä on karman määräämä elinikä eli elinvoiman paljous. Kun ihminen tappaa itsensä, on hän heittänyt fyysisen ruumiin syrjään, mutta ei ole voinut lyhentää omaa ikäänsä. Hän jää sen tähden olemaan tänne maan piiriin, kunnes hänen elinvoimansa muuten olisi kulunut loppuun. Itsemurhaajat "leijailevat ilmassa" ja hyvät saavat silloin nukkua, olla kuin tajuttomassa tilassa, kunnes heräävät tuonelassa. Mutta kaikki keskinkertaiset itsemurhaajat, jotka eivät ole hyviä eivätkä pahoja, kuuluvat jaotuksemme toiseen luokkaan. He jäävät yksinäisyydessä oleskelemaan maan ilmapiirissä, ja joko he yhä uudestaan ja uudestaan elävät läpi kamalan tekonsa, tai sitten he harhailevat kuin yksinäisessä erämaassa ja tuntevat sanomatonta ikävää. Nämä vainajat mielellään tunkeutuvat ns. mediumin luo tai sitten sellaisen ihmisen luo, joka itse hautoo itsemurhan ajatuksia. Joutuessaan kosketukseen maan päällä elävän ihmisen kanssa, he aivan kuin imeytyvät häneen, ja heidän sielussaan soi haikea tunne: "voi, kun olen yksin, etkö sinä voisi tulla minulle toveriksi?" Ja heidän sanomaton ikävänsä heijastuu maan päällä elävän sieluun, tukien ja vahvistaen tämän omia ajatuksia ja tunnelmia. Siten itsemurhaajat melkein tahtomattaan joutuvat elävien kiusaajiksi. Ja jos he joutuvat mediumin yhteyteen, niin että voivat ilmaista ajatuksiaan eläville, silloin he niin riemastuvat sellaisesta tilaisuudesta, että useimmiten kertovat omasta katumuksestaan ja miten vaikea heidän on olla. Mutta mediumin yhteyteen joutuminen on sangen epäedullinen itsemurhaajalle, ellei istunnon johtaja valaise, varoita ja opeta häntä, sillä se pitkittää hänen oloaan kalman tilassa ja vaikeuttaa nousua tuonelaan.

        Lopuksi otamme huomioon itsemurhaajien kolmannen luokan, sellaiset itsemurhaajat, jotka sydämestään ovat ylpeitä ja kylmiä, jotka itsetietoisesti, selvällä päällä, tappoivat itsensä, ja joiden motiivi oli epäjalo. Kun katselemme heidän kuolemanjälkeistä tilaansa, täytyy meidän sanoa, että se on ankara ja kova. He tietävät sydämessään, että heitä tulee kohtaamaan erikoinen kosto eli rangaistus elämän puolelta. He ovat huonoista vaikuttimista tappaneet itsensä, ja he tuntevat kuoleman jälkeen, että elämä vaatii heiltä hyvitystä, sovitusta. Tämä hyvitys eli kosto on siinä, että he kadottavat yhteytensä oman korkeamman itsensä kanssa, toisin sanoen kulkevat todellista kuolemaa kohti, ja sen tähden heidän on aivan kuin pakko tulla vampyyreiksi eläviin nähden. Sillä kuoltuaan he eivät tahdo enää kuolla! He ovat niitä vainajia, jotka käyvät elävien kimppuun ja kiihottavat heitä tappamaan itsensä. He tulevat kiusaajina niiden luo, jotka vähänkään ajattelevat itsemurhaa maan päällä; he imeytyvät niihin, ja nauttivat siitä, että toinen ihminen on heikko, ja lisäävät heikkouden voimaa kuiskaamalla: "sinun pitää tappaa itsesi". Jos joku mediumi joutuu tuollaisen vampyyrin käsiin, voi hänen käydä huonosti. Ja ne, jotka ovat mukana sellaisessa spiritistisessä istunnossa, saattavat kaikki tulla kuin mielisairaiksi, niin että vaikka he eivät ennen olisi uneksineetkaan itsemurhasta, he nyt alkavat sitä ajatella. Jos heidän astraaliseen auraansa on päässyt tarttumaan vainajavampyyri, voi tämä kuljettaa heidät hulluuden partaalle. Eivätkä nuo vampyyrit tyydy ainoastaan ihmisiä riivaamaan, he käyvät eläintenkin kimppuun. Kaikin keinoin koettavat he päästä pakoon sitä kohtaloa, joka heitä salaisesti uhkaa. Jeesus Kristus oli kerran tilaisuudessa pelastamaan muutamia ihmisiä ja eläimiä. Pahat henget paimenissa huusivat, ja Jeesus käski niiden poistua ja salli heidän mennä sikalaumaan, niin kuin pyysivät. Sitten Jeesus luultavasti antoi pienen viittauksen sikalaumalle: "syöskää te nyt mereen". Eläimet, jotka eivät tavallisesti tapa itseään, saattoivat ainoastaan hukuttamalla itsensä vapautua riivaajista. Vampyyrit olivat arvatenkin niin voimakkaat, etteivät olisi lähteneet ulos ihmisistä, elleivät olisi päässeet eläimiin. (Matt. VIII: 28–34.)

        Se kohtalo, mikä odottaa näitä ihmissieluja, jotka ylväässä pahuudessa murhaavat itsensä, johtuu, kuten sanottu, siitä, että ovat katkaisseet yhteyden oman jumalallisen henkensä kanssa. Heidän koko persoonallinen minuutensa on vajonnut uhmaan ja vihaan. Jumalallisin heissä ikään kuin peittyy, vaipuu sisäiseen itseensä, ja persoonallisina olentoina he jäävät kuin ulkopuolelle Jumalan. Heidän pitää alkaa uudestaan elämän koulussa, sillä he epäonnistuivat. Elämä on täten aina täynnä armoa, sillä heidän henkensä saa synnyttää uuden persoonallisuuksien sarjan, jotka vähitellen oppivat pyrkimään yhteyteen Jumalan kanssa.

        Olemme tähän saakka puhuneet itsemurhan seurauksista ainoastaan kuolemanjälkeisessä elämässä, mutta täytyy ottaa huomioon, että itsemurhalla on seurauksensa tulevassa maallisessakin elämässä. Ihminen on jälleensyntyvä olento, sen tähden hänet lähetetään elämän kouluun uudestaan ja uudestaan, jotta vähitellen oppisi läksynsä. Jos ihminen siis jostakin syystä murhaa itsensä, joutuu hän seuraavassa elämässä uudestaan samanlaisiin tilanteisiin, uudestaan tulevat hänen eteensä samat vaikeudet. Taas ne kysyvät häneltä: jaksatko nyt voittaa itsesi?

        Meidän täytyy juuri oppia voittamaan itsemme, voittamaan karmamme, niin kuin sanotaan. Jos olemme "orjia talossa", emme ole vielä saavuttaneet elämän päämäärää. Meidän täytyy tulla "pojiksi taloon", kuten Jeesus sanoo, ja se merkitsee, että emme saa mitään kärsimyksiä paeta, emme koskaan olla raukkamaisia, meidän täytyy oppia kantamaan ristimme iloisin mielin, voittamaan itsemme ja olosuhteemme. Se on asetettu meidän kaikkien tehtäväksi.

        Ja eräs asia on pidettävä mielessä. Se koskee yleensä kuolemanjälkeistä elämää. Merkillinen muutos on näet tapahtunut kuolemanjälkeisissä oloissa Buddhan ja Kristuksen, ennen kaikkea Kristuksen jälkeen. Jeesuksen kautta yhtyi, kuten tiedämme, kosminen Kristus maapallomme elämään, ja Kristuksen välitön läsnäolo henkimaailmassa on muuttanut kuolemanjälkeisen elämän passiivisesta olotilasta aktiiviseksi työkentäksi. Alati laajenevassa mittakaavassa on tuonelan tuvilla järjestetty jonkinlaista lähetystyötä. Siihen työhön kutsutaan sekä eläviä ihmisiä että vainajia. Ei ole niin kuin ennen aikaan, että ihmissielut ovat heitetyt oman onnensa nojaan, vaan heitä koetetaan järjestelmällisesti auttaa. Sen tähden yritetään itsemurhaajiakin kuolemanjälkeisessä elämässä ohjata ja opastaa, joskin on vaikea päästä heidän puheilleen ilmapiirissä, etenkin niiden, jotka elävät ennen kuvatussa oravanpyörässä. Mutta niin pian kuin saa heidän mielensä hereille, ovat hekin vaikutuksille alttiita. Heille selitetään mikä elämä on ja missä he ovat erehtyneet. Kauneimpia näkyjä kuolemanjälkeisessä elämässä tarjoaakin itsemurhaaja, joka auttajansa kautta on päässyt selvyyteen erehdyksessään ja tuntee olevansa täynnä katumusta. Auttajansa taluttamana hän saapuu elämän ja kuoleman Herran luo, Kristuksen luo, ja langeten Hänen jalkojensa juureen polvilleen, hän nostaa kyyneleisen katseensa kohti sitä loistavaa olentoa, joka seisoo hänen edessään, ja tunnustaa: "Oi, kuinka olen pieni ja huono, kuinka olen erehtynyt elämän suuresta tehtävästä. Mitenkä minulle nyt käy? Voinko ollenkaan sovittaa tekoni? Onko minulle, Herra, mitään armahdusta?" Ja silloin tuon kirkkaan ja loistavan olennon silmistä säteilee iankaikkinen rakkaus, ääretön laupeus ja armo, ja hänen äänensä sävy on kuin taivainen soitto, kun hän lempeästi vastaa: "Minä ymmärrän sinua, lapseni, ja annan sinulle anteeksi. Nouse ja käy työhön, mutta älä enää syntiä tee."

        Ja miksi emme lopuksi sanoisi jotain itsellemme? Me, jotka elämme tässä näkyvässä maailmassa, me voimme varmasti olla avuksi monelle sairaalle sielulle, voimme varmasti estää itsemurhiakin tapahtumasta, jos sydämellämme ja sielullamme tahdomme olla mukana maailman suruja lieventämässä, jos yksityisessä elämässämme kukin tahollaan ojennamme auttavan käden, lausumme rohkaisevan sanan, luomme ymmärtäväisen katseen ja aina muistamme Mestarin neuvon: "mitä tahdotte, että toiset teille tekevät, se heille tehkää!"

        Helsingissä 18.10. 1925 pidetty esitelmä

    • joppiskoppis

      Kuolema tapahtuu samalla tavalla kuin syntymäkin.Muistatteko mitään hetkiä siitä kun kasvoitte kohdussa tai kun maailmaan putkahditte?Missä iässä aloitte tunnistamaan itsenne - minähän elän?

      Luulen,että se on kuin sammuttaisi valot.Nopeaa eikä mitään ruumiista irtautumisia.
      Ehkä se eläminen maanpäällä tapahtuu muiden muistossa,ja sitä tulee tässä elon aikana kerätä.Kokemuksia,hyviä ja huonoja.Osata nauttia joskus pienistä asioista.

      • nimerkki

        joissa on esim. kello pysähtynyt kuolin hetkellä (minun kelloni pysähtyi samaan aikaan kun serkku tappoi itsensä) ja tiedän tapauksia jossa kuollut ihminen on näyttäytynyt jollekin sukulaiselle usvavalo ympärillään.

    • näin olen lukenut

      filmi taitaa mennä poikki kaikilta 20.12 2012?
      avaruudesta sinkoutuu jättiläiskivi, aivan valtava kivenjyrkäle joka osuu maahan ja peittää auringon useaksi päiväksi jolloin kaikki kuolevat?

      • se on

        21.12.2121

      • Satsuma112

        valehtelet kirjoitukset ovat kirjoituksia vain jeesus voi tietää millon se tulee eikä me edes aavisteta sitä et ihan sori vaan lue raamatuua autaa meinaan asiaan ja tule uskoon että pelastut etkä joudu kadotukseen viime hetkellä ja jeesus sanoo ei mene kauan kun jeesus tulee hakemeaan omansa pois maan päältä ja vie meidät taivaanparatiisiin

      • .......................

        muistaakseni tämä kivi oli muuttanut kurssiansa... tai ohittaa maapallon aivan vierestä.

      • entäpä jos,...
        ....................... kirjoitti:

        muistaakseni tämä kivi oli muuttanut kurssiansa... tai ohittaa maapallon aivan vierestä.

        ..se onki vaa niitten tiedemies heppujen keksintö rauhoitella meitä..et se kivi tulee sittenki :D
        anteeksi, ei liittynyt asiaan, mutta olin vaan nii hilpeällä tuulella tänä iltana

      • Anonyymi

        Sitä kiveä kutsutaan asteroidi ksi ja toden totta, se tulee tuhoamaan ihmiset ja eläimet mutta kasvit elpyy ja syntyy ehkä uutta elämää , kun kusipäät ihmiset kuolevat rysäytyksessä. = Evoluutio

    • poison.eagle

      Mietinpä vaan et miks se pitäisi tietää?Hyvään paikkaan päästään varmasti sen jälkeen,mut jospa miettis tätä elämää ensiksi=)

    • Tietäjä m

      Kuklinski oli mafian palkkatappaja jenkeissä
      yli 100 murhaa..
      Hän sanoi,että uhrilla oli ensin kauhua kasvoilla
      sitten hämmennys (tähänkö tämä loppuu?)sitten
      katse muuttui tyhjyydeksi.Hän surmasi uhrinsa
      ampumalla lähietäisyydeltä.Hän tarkkaili uhriensa reaktioita kun elämä pakeni ruumiista

      • moni tapaus todistaa

        henkimaailma on olemassa. siellä eläminen on samanlaista kuin elävänä näet yöllä unta. eli unenmaailma. kaikki on rentoa ja saa tehdä mitä haluaa.

      • kysyvät?
        moni tapaus todistaa kirjoitti:

        henkimaailma on olemassa. siellä eläminen on samanlaista kuin elävänä näet yöllä unta. eli unenmaailma. kaikki on rentoa ja saa tehdä mitä haluaa.

        No sittenhän pedofiilihengillä on mukavaa. Onko lapsihengillä yhtä mukavaa?

    • Kotttujjdsu

      Joka ilta mennää kukkumaan mut kuollaan vaan kerran.
      Ja et varmasti huomaa et oot kuallu sillä silloin olet jo kuollut Dorka

    • Rantapeppu

      Kuolemassa nouset ruumiistasi, eli tulet astraaliruumiiksi ja voit katsoa omaa ruumistasi, sitten voit nähdä erilaisia valoja ja kuulla esim Jumalan kutsuvan sinua, mutta täytyy olla varovainen koska se voi olla myös Saatanan hämäys. Tilanne on vaikea, mutta pysy täydessä uskossa. Täyttä paskaa koko kuolema, me eletään ikuisesti fotoneina.

      • Juuri näin!

        "Monelle itsemurhaajalle on kuoleman hetkellä tai vähän ennen tullut mieleen pieni kuoleman pelko, joten itsemurha tavallaan on ollut rohkea teko. Surmatessaan itsensä monen on täytynyt rohkaista mieltään. Mutta mitä tuo hetken epäröinti ja pelko on aiheuttanut kuolemantakaisen tilan suhteen? Se on merkillinen psykologinen voima. Se aiheuttaa, että itsemurhaaja kalman tilassa elää uudestaan ja uudestaan kaikki syyt ja kaikki hetket, jotka houkuttelivat itsemurhaan, kaikki tunteet, jotka kävivät itsemurhan edellä, ja sitten itsemurhan teon ja heräämisen toisella puolella. Tämä luonnottomasti ärtyneen muistin esiin loihtima kuvasarja toistuu yhä uudestaan ja uudestaan. Onneton vainaja on kuin orava pyörivässä häkissään, jota ei saa pysähtymään. Tämä on vaikea ja tuskallinen kokemus monelle itsemurhaajalle."

        Hyvin sanottu! Olen itse kokenut juuri tälläisen kokemuksen, mutta pääsin korjaamaan vääryydet, kun huomasin miten paljon minulla on vielä elämässä jäljellä, ja että aikani ei ole nyt.
        Olin koomassa, luulen että kuoleman ja elämän portin välillä.

        Miten joku kirjoitti että unessa kaikki on ihanaa, ja saa tehdä mitä vain? Minä näen joka yö painajaisia itsemurha-yrityksestäni, ja unia kaveristani joka onnistui teossa. Hän sanoo minulle joka yö ettet saa koskaan anteeksi riitojamme, ja joka yö herään hirveessä tuskassa, syyllisyys ja huono omatunto vaivaa. Olen pelännyt jo nukkumaan menoa, kun niin hirveää se nukkuminen on!!!!!!!!! Kaverini sanoo unessa välillä että on paremmassa paikassa, mutta minä tiedän ettei itsemurhan tekijät lepää koskaan, he kärsivät itsekkyyden tuskasta kuoleman jälkeenkin.
        Pelkään kuolemaa koska en ole sovittanut "syyllisyyttä" lähimmäiselleni itsemurhasta lopullisesti vieläkään.

    • kuvailemallasi tavalla...

      Itse palasin takaisin noin 2 viikkoa sitten elvytyksen jälkeen, joten voin vahvistaa teoriasi, kaikki menee mustaksi.

      Ei mitään valoja, tunneleita, enkeleitä, jeesuksia ym. paskaa. Se on totaalinen pimeys.

    • näkemys!

      Käsittääkseni ennen kuolemaa ruumiin voimien hiipuessa, henkiruumis eli sielu eroaa fyysisestä ruumiista asteettain pois. Sydämmen lyöntien lakattua siirtyy ihminen lopullisesti henkiseen maailmaan.

      Tämän mukaan ihminen ei tunne kuolevansa, vaan kokee siirtyvänsä horrostilassa toiseenulottuvaisuuteen. Olen myös varma, että äkillisissä kuoleman tapauksissa sielu irtaantuu maallisesta ruumiista, ennen kuolettavaa tapahtumaa.

      • kun tiedät

        Mihin sielu menee? Mitä se siellä tekee? Mikä on sielun olemisen tarkoitus? Onko sielulla persoona, ikä, sukupuoli, mitään haluja tehdä mitään? Muistaako sielu, kuka se oli eläessään ja välittääkö se siitä mitään?

      • lisää.
        kun tiedät kirjoitti:

        Mihin sielu menee? Mitä se siellä tekee? Mikä on sielun olemisen tarkoitus? Onko sielulla persoona, ikä, sukupuoli, mitään haluja tehdä mitään? Muistaako sielu, kuka se oli eläessään ja välittääkö se siitä mitään?

        Sielu eli henkinen ruumis siirtyy tai paremminkin jättäytyy henkiseen tilaansa, joka on henkinen maailma. (Henkinen maailma koostuu taivaasta, henkimaailmasta [välitila taivaan ja helvetin välillä] ja helvetistä). Sielulla on kaikki aistimukset kuten oli maallisella ruumillakin, mutta henkisen ruumiin aistimukset ja taidot ovat paljon terävämmät. Sielu on persoona, se on itse ihminen. Fyysinen ruumis on vain ulkokuori - palvelija.

        Tullessaan henkisen maailman, henkimaailmaan henki-ihminen käy kahden tai kolmen tilan läpi, ennen kuin siirtyy lopulliseen tilaansa, joka on hänen ikuisuutensa. Ensimmäinen tila on luonnollisen mielen tila, jossa muistetaan kaikki, mitä maanpäällisen vaelluksen aikana tapahtui. Toisessa tilassa paljastuu ihmisen sisäisin mieli eli tahto. Mikäli hänen tahtonsa oli hyvyyteen ja totuuteen (hyvä ja tosi tulee Jumalasta) menee hän silloin johonkin luonnettaan vastaavaan taivaan valtakuntaan. Mutta jos hänen rakkautensa eli tahtonsa oli vastakkainen Jumaluudelle (vääryys ja pahuus) rientää tällöin hänen sielunsa innokkaasti kohti helvettiä eli pahuuttaan ja valhettaan vastaavaan helvetin valtakuntaan.

        Taivaassa ja yleensä henkisessä maailmassa ihmiset tekevät aina jotakin. Työskentely tuossa tilassa määräytyy kuitenkin mieltymysten ja taipumusten mukaan eikä ole sellaista orjuutta minkä kaltaista se voi ajassa ja paikassa olla.
        Mutta helvetissä tuo työskentely on enemmänkin orjuutta ja kaikenlaisia pirullisia juonitteluita aivan kuten joillakin ryhmillä täällä luonnon maailmassa.

        Sielulla on toisella puolen sama sukupuoli kuin oli maanpäälläkin. Aidot avioliitot eivät purkaudu ruumiin kuolemaan vaan jatkuvat ikuisesti taivaassa. Hän joka on taivasihminen ja ei ole mennyt aidosti naimisiin ajassa ja paikassa menee kylläkin naimisiin taivaassa.

        Helveteissäkin on liittoja mutta ne eivät kestä. Siellä harrastetaan enemmän ns. irtosuhteita.

        Ihmisen luonnollinen muisti vaivutetaan uneen, kun hän on mennyt taivaaseen tai helvettiin. Mutta tuo muisti voidaan avata milloin vain, jos Herra sen parhaaksi näkee. (Tosiasia on, että mikään ei ole ihmiseltä unohtunut, minkä hän on kokenut maanpäällä.)

        Jumala on tarkoittanut ihmisen sielun täydentämään taivasyhteiskuntia. Ihmisetä tulee siis enkeli (jos hyvin käy) ei ole muita enkeleitä kuin ihmis-suvusta peräisin olevat. Mutta pahoista ihmisistä tulee tietysti saatanoita, piruja ja perkeleitä.

        Maanpäällinen elämä on taivaan kasvitarha, jonka aikana sielun on tarkoitus kehittyä, mutta ei rikkaruohoksi.

      • luotuja
        lisää. kirjoitti:

        Sielu eli henkinen ruumis siirtyy tai paremminkin jättäytyy henkiseen tilaansa, joka on henkinen maailma. (Henkinen maailma koostuu taivaasta, henkimaailmasta [välitila taivaan ja helvetin välillä] ja helvetistä). Sielulla on kaikki aistimukset kuten oli maallisella ruumillakin, mutta henkisen ruumiin aistimukset ja taidot ovat paljon terävämmät. Sielu on persoona, se on itse ihminen. Fyysinen ruumis on vain ulkokuori - palvelija.

        Tullessaan henkisen maailman, henkimaailmaan henki-ihminen käy kahden tai kolmen tilan läpi, ennen kuin siirtyy lopulliseen tilaansa, joka on hänen ikuisuutensa. Ensimmäinen tila on luonnollisen mielen tila, jossa muistetaan kaikki, mitä maanpäällisen vaelluksen aikana tapahtui. Toisessa tilassa paljastuu ihmisen sisäisin mieli eli tahto. Mikäli hänen tahtonsa oli hyvyyteen ja totuuteen (hyvä ja tosi tulee Jumalasta) menee hän silloin johonkin luonnettaan vastaavaan taivaan valtakuntaan. Mutta jos hänen rakkautensa eli tahtonsa oli vastakkainen Jumaluudelle (vääryys ja pahuus) rientää tällöin hänen sielunsa innokkaasti kohti helvettiä eli pahuuttaan ja valhettaan vastaavaan helvetin valtakuntaan.

        Taivaassa ja yleensä henkisessä maailmassa ihmiset tekevät aina jotakin. Työskentely tuossa tilassa määräytyy kuitenkin mieltymysten ja taipumusten mukaan eikä ole sellaista orjuutta minkä kaltaista se voi ajassa ja paikassa olla.
        Mutta helvetissä tuo työskentely on enemmänkin orjuutta ja kaikenlaisia pirullisia juonitteluita aivan kuten joillakin ryhmillä täällä luonnon maailmassa.

        Sielulla on toisella puolen sama sukupuoli kuin oli maanpäälläkin. Aidot avioliitot eivät purkaudu ruumiin kuolemaan vaan jatkuvat ikuisesti taivaassa. Hän joka on taivasihminen ja ei ole mennyt aidosti naimisiin ajassa ja paikassa menee kylläkin naimisiin taivaassa.

        Helveteissäkin on liittoja mutta ne eivät kestä. Siellä harrastetaan enemmän ns. irtosuhteita.

        Ihmisen luonnollinen muisti vaivutetaan uneen, kun hän on mennyt taivaaseen tai helvettiin. Mutta tuo muisti voidaan avata milloin vain, jos Herra sen parhaaksi näkee. (Tosiasia on, että mikään ei ole ihmiseltä unohtunut, minkä hän on kokenut maanpäällä.)

        Jumala on tarkoittanut ihmisen sielun täydentämään taivasyhteiskuntia. Ihmisetä tulee siis enkeli (jos hyvin käy) ei ole muita enkeleitä kuin ihmis-suvusta peräisin olevat. Mutta pahoista ihmisistä tulee tietysti saatanoita, piruja ja perkeleitä.

        Maanpäällinen elämä on taivaan kasvitarha, jonka aikana sielun on tarkoitus kehittyä, mutta ei rikkaruohoksi.

        ystävä hyvä. Ihmisestä ei koskaan tule enkeliä vaan ihmiseen Jumala antoi hengen.

      • näet.
        luotuja kirjoitti:

        ystävä hyvä. Ihmisestä ei koskaan tule enkeliä vaan ihmiseen Jumala antoi hengen.

        Raamatun eli Jumalan Sanan kirjaimellisesti ymmärtäminen on johtanut lukemattomiin harhakuvitelmiin Sanasta ja henkisen maailman lainalaisuuksista. Jumalan Sanassa on Caelestiaalinen, spirituaalinen ja luonnollinen merkitys eli Sanassa on sen sisäiset vastaavaisuudet.

        Se, että Jumala puhalsi ihmiseen hengen tarkoittaa vain ihmisen uudestisyntymistä henkisesti ja yleisesti ensimmäisen seurakunnan eli muinaisimman kirkon kehitystä.

        Koska Sanan sisäisiä merkityksiä ei ole tunnettu kristillisessä maailmassa ovat kristityt yleisesti ymmärtäneet väärin enkelten ja pirujen alkuperän. Yleisesti luullaan, että Jumala on luonut erilliset enkelit ja että esim. saatanat ovat langenneita valon enkeleitä.

        Enkelit ovat ihmisrotua jo siinäkin mielessä, että enkelimieli on samanlainen kuin ihmismielikin. Molemmat tuntevat iloa ja kyvyn ymmärtää ja tajuta sekä tahtoa.

        On tietysti ynnärrettävä, että uudestisyntymättömät ihmiset ovat pahuudessa ja valheessa, mutta enkelit ovat taipuneet päinvastaisiin ominaisuuksiin.

      • paljonkin
        näet. kirjoitti:

        Raamatun eli Jumalan Sanan kirjaimellisesti ymmärtäminen on johtanut lukemattomiin harhakuvitelmiin Sanasta ja henkisen maailman lainalaisuuksista. Jumalan Sanassa on Caelestiaalinen, spirituaalinen ja luonnollinen merkitys eli Sanassa on sen sisäiset vastaavaisuudet.

        Se, että Jumala puhalsi ihmiseen hengen tarkoittaa vain ihmisen uudestisyntymistä henkisesti ja yleisesti ensimmäisen seurakunnan eli muinaisimman kirkon kehitystä.

        Koska Sanan sisäisiä merkityksiä ei ole tunnettu kristillisessä maailmassa ovat kristityt yleisesti ymmärtäneet väärin enkelten ja pirujen alkuperän. Yleisesti luullaan, että Jumala on luonut erilliset enkelit ja että esim. saatanat ovat langenneita valon enkeleitä.

        Enkelit ovat ihmisrotua jo siinäkin mielessä, että enkelimieli on samanlainen kuin ihmismielikin. Molemmat tuntevat iloa ja kyvyn ymmärtää ja tajuta sekä tahtoa.

        On tietysti ynnärrettävä, että uudestisyntymättömät ihmiset ovat pahuudessa ja valheessa, mutta enkelit ovat taipuneet päinvastaisiin ominaisuuksiin.

        Ymmärretty väärin ja tullaan jatkossakin ymmärtämään hengellisyyden tasosta riipumatta. Kuitenkin on oleellista että Raamattu pyritään ymmärtämään juuri niin kuin on kirjoitettu. Siihenhän Jeesuskin aina tukeutui kun saatana kiusasi, "Onhan kirjoitettu", Hän saoi. Kuitenkin ymmärtämiseen tarvitaan roima annos nöyryyttä ja Pyhän Hengen antamaa ohjausta. Muuten Jumalan nimissä mutta ehkä enemmänkin omassa innossaan ja lihallisessa viisaudessaan toimiva voi joutua huomaamaan katkerasti että on toiminutkin täysin väärin perustein, kuten on minulle käynyt. En allekirjoita sitä että Pyhä Henki olisi ollut vain alkuseurakunnan apuna. Sana sanoo selvästi että Hän on lohduttajanamme ja puolustujanamme aina loppuun saakka. Meidän tulee muistaa Saatanan yleisin tekniikka, eli epäuskon luominen siihen mitä Raamatussa on kerrottu. Siihen juuri kuuluu kaikenlainen Sanan vääristely. Siksi Raamatun tutkiminen nöyryyden hengessä ja rukoilen on tärkeää, jota Saatana ja koko LUOTU langennut enkelijoukko vihaa viimeiseen pikkupiruun saakka.

      • Anonyymi
        kun tiedät kirjoitti:

        Mihin sielu menee? Mitä se siellä tekee? Mikä on sielun olemisen tarkoitus? Onko sielulla persoona, ikä, sukupuoli, mitään haluja tehdä mitään? Muistaako sielu, kuka se oli eläessään ja välittääkö se siitä mitään?

        Kyselet olemattomasta asiasta

    • muori

      Kuoleminen,sanan merkitys on jo tyhjyyttä.Ei kuollessa nukuta,ei voi nukkua kun enää ei ole tajuntaa,ei ole nukkuvaa ihmistä.Kuolleesta ei todellakaan voi sanoa "hänen nukkuvan",Sillä on enää vain tyhjä kuori,ruumis.Kaikki tietoisuus on poissa,jos sitä täytyisi verrata johonkin olotilaan,
      ihmisten on oman mielenterveyden kannalta
      helpompi ajatella kuolleen, vain nukkuvan.
      Silloin kun ihminen kuolee,
      ei enää ole mitää.

    • tuntenut

      tiedän tapauksia joissa esim kaveri oli sillä
      tuulella että nyt joutaa pois. no hän hirttäytyi
      erääseen ulkorakennukseen ja hypätessä kävikin
      että köysi katkesi ja kaveri mätkähti hengissä
      lattialle. mutta sisu ei antanut periksi ja uusi
      yritys tuotti ikävän tuloksen, hän tukehtui hitaasti mutta varmasti. siis niskan katkeaminen olisi
      nopeuttanut tilannetta. näissä hirttäytymis-
      hölmöilyissä on se pahinta että on selvinpäin tai
      humalassa saattaa tulla teon keskeytys mieleen
      mutta esim vaikka on jalat maassa ei jaksakaan enää nostaa itseään! ystäväni oli pikkuköyden avulla
      4 tuuman naulan varassa joka oli seinässä laskeutunut vaan kyykkyyn ja...! hyvin pienellä nykäisylläni naula antoi periksi mutta olin jo myöhässä.

    • alle menoa?

      Ei kannata mennä.

    • sivuuttaja

      Olen kokenut onnettomuudessa sen asian että kipu tuntuu hetken kovana,sitten ei tunne mitään eli sitä menee sokkiin.Kuolemahan on unen ISO-VELI niinkuin olen kuullut sanottavan,ei siinä tunne mitään niinkuin ei nukkuessakaan.

    • Surullinen ja väsynyt

      toivon, että saan tietää mahdollisimman pian. Olen niin väsynyt tähän tarkoituksettomaan ja pelkkää kärsimystä olevaan elämään. :(

      • lonelytear

        olen odottanut kuolemaa joka ikinen minuutti 6vuoden ajan. toivottavasti tulee pian. olen leponi ansainnut.

      • Hukkuiko ilo?

        Sinulla on silmät, katso kaunista luontoa.
        Sinulla on jalat, kuljeta sinut uusiin paikkoihin.
        Sinulla on kädet, käytä niitä iloksesi.
        Sinulla on mieli, kerää sinne pieniä elämän iloja
        Sinulla on elämä, jaa iloa, anna apua muille, koe mukavia hetkiä, itke ilosta, kuole vasta kun kuolema koettaa, älä elä kuolleena ja aurinko paistaa sinullekin.

        by ikaros for You

      • Anonyymi
        lonelytear kirjoitti:

        olen odottanut kuolemaa joka ikinen minuutti 6vuoden ajan. toivottavasti tulee pian. olen leponi ansainnut.

        Yritä jouduttaa tulevaa, tapa itsesi nyt

    • Männistön vaari

      Minut on nukutettu useita kertoja leikkauksia varten. Siinä tosiaan ei huomaa milloin nukkuu ja sitten taas huomaa olevansa tajuissaan, kun leikkaus on suoritettu. Ajan tajua ei jää jälkeenpäin. Olen ajatellut monesti, että voisiko kuoleminen olla saman kaltaista. Tuo ns. etiäinen on tullut minulle siinä muodossa, että äkkiä tulee mieleen joku vanha tuttu vuosien takaa. Kun sitten yritän ottaa häneen yhteyttä, saan tietää, että hän on kuollut esim. muutama päivä sitten. Isäni kuolemaa en tiennyt, mutta samaan kellonaikaan koko vartaloni läpi kävi kuin kylmä suihku. Jälkeenpäin tosiaan sain tietää, että isäni kuolema oli tapahtunut juuri sillä kellonajalla kuin tuntemukseni oli tapahtunut.

    • Milla-Niina

      Eihän sitä elävänä voi tietää. Mielestäni on parempi keskittyä elämiseen, kun on vielä elossa ja miettiä asioita jotka liikuttavat eläviä. Se mitä kuoleman jälkeen tapahtuu on sen ajan murhe, sitten sen saa tietoonsa.

      • pikkujiiii

        Vaikka silloin kun jokin kysymys kummittelee arvoituksena vailla vastausta mielessä, on elämiseen keskittyminen puolinaista, joten on ihan hyvä myös pohtia kysymystä ja hakea vastauksia. Kun sisäiset kysymykset ovat saaneet vastauksia, tulee taas tasapaino, jonka jälkeen on helpompi taas keskittyä elämiseen ja elämisestä nauttimiseen.

        Eikö sinulla koskaan jokin sisimmässäsi herää kysymään ja hakemaan vastauksia? Jos ei vielä, niin ehkä sitten tuonnempana, kuka ties.

      • haudata

        itsensä. Riemuitkaa iloitsevien kanssa ja surkaa surevien kanssa. Näin todellakin opetaan.
        Iänkaikkisuutta kuitenkin unohtamatta.

    • jotenkin

      noin sen menee:) Rakkaittemme Sielut ovat ympärillämme jatkuvasti, sen vaistoaa. Ainakin minä tunnen joskus sielujen olevan vieressäni, jopa tv:tä katsellessani.
      Tyhjässä huoneessa minulla on päivittäin tuntemuksia, etten ole yksin:)

      • --------------------

        Tuo voi olla omien aivojesi aiheuttama tunne vain. Usko tekee autuaaksi, vaikka uskoisi haamuihin ja henkiin, joten kunnioitan tuntemuksiasi, vaikka kyseenalaistan asian, ajattelen vain toisin.

      • on tavallaan läsnä

        Minulle läheinen ihminen kuoli yllättäen vähän aikaa sitten.Sitä ennen oli minulle tullut kumma olo, taivas oli tosi erikoinen aamulla, itkeskelin edellisenä iltana ilman mitään syytä(itken todella harvoin),näin etiäisiä n.kk ennen tapahtumaa.(luonnonilmiöitä, eläimiä)Nyt kun asiaa miettii, se oli kai henkistä valmistautumista jotenkin... Välillä ei tajua ollenkaan hänen lähteneen, mutta kotonaan on kyllä hiljaista ja tyhjää. Silti siellä tulee tunne, että hän katselee meitä surevia.Ja haudalla ollessa tuntuu, ettei hän siellä ole, siellä on vain tyhjä kuori. Ikävöin häntä kovasti, vaikka en niin osaakaan itkeä. Silti minulla on tunne, että hänellä on kaikki hyvin ja jotenkin kuitenkin läsnä sydämissämme ainakin.Ja huomaan ajattelevani miten hän toimisi tässä tilanteessa, mitä sanoisi, miten kohtelisi. Suurin hätä on läheisistäni, miten he jaksavat ja toipuvat. Uskon kuitenkin että tälläkin oli joku tarkoitus ja asiat loksahtavat kohdalleen. Itse olen aika tyyni tämän suhteen, mutta joku tässä kuitenkin välillä pelottaa. Se miten kuka tahnsa yht`äkkiä temmataan pois. Varsinkin jos on lapsi tai nuori,syytä on vaikea ymmärtää. Tässä tapauksessa ihminen oli jo elänyt täyden elämän, saanut lisäaikaa jne.. Mutta kyseinen henkilö rakasti elämää eikä varmasti olisi halunnut lähteä. Tiedän monia jotka ovat halunneet ja heistä ei ole tullut tätä tunnetta, että olisivat "läsnä" päivittäin.

    • pikkujiiii

      Enpä tiedä mille kuolema tuntuu, kun en ole vielä kokeillut, eikä ole kokemusta ; )

      "Ihminen kuolee kuten kynttilä sammuu". Se kuvaa sitä ns. normaalia kuolemista.

      Mitä nuo junan alle jäämiset ja vastaavat, varmaan tuntuu samalta kuin kärpäsestä jota isketään vaikka kärpäslätkällä.

      Tuollaisia eläinkokeitahan kuolemalla aika moni tekee, lapsena varsinkin, listii hyttysiä, muurahaisia, kärpäsiä jne. Mutta moniko on katsonut tarkemmin listimänsä pienen eläimen viimeisiä hetkiä ennen kuin se kuolema koittaa.

      Noista viimeisistä hetkistä näkee mille kuolema näyttää sivusta seuraajan osassa. Eihän toki ihminen ja ötökkä ole sama asia, mutta kuoleminen näyttää melko samalta. Suomessa harvoin "tavallinen ihminen" on kuolevaa ihmistä nähnyt, ns. sairaanhoitajat ovat tavallisemmin he, jotka ovat pitämässä kädestä kiinni kuolevan viimeisillä hetkillä ennen kuolemista. Monissa kulttuureissa on toisin, joten ehkä kuoleminen ja sen näkeminen ovat vieraampia asioita Suomalaisille ja siksi ehkä pelottaviakin tapahtumia.

      Junan alle jääminen ja kuoleminen on kaiketi se sama kuin kärpänen murjoutuu kärpäslätkän tms. seurauksena... ensin törmäys, sitten vammautuminen, shokki ja mahdollinen tajunnan menetys, elämän katoaminen nopeasti tai hitaammin.
      Räjähdys onnettomuuksissa tms. jolloin kuolema tulee kuin salaman isku, luulisi olevan tuo kuvaamasi filmi poikki ja the end.

      Mitä kuolemaan tulee esim. sähkötuoli ja vastaavissa tapauksissa. Kauan sitten luin tutkimuksesta jossa oli tutkittu sähkötuolissa lopetettujen ihmisten osalta seuraavaa: Vaikka ihminen oli todettu kuolleeksi aivotoimintojen osalta, sydän jatkaa toimintaansa vielä sekunteista kymmeniin sekunteihin ns. kuolemisen jälkeen. Herää kysymys, tunteeko ihminen tuolloin enää mitään, vai onko edelleen kuin kituva liiskattu hyönteinen?

      Sähkötapaturmissa joissa ihminen tai eläin "kärventyy"... käytännössä kiehuu ihon alta, eli sama kuin keitetään kuin makkara tai lihan pala, tapahtuu sama kuin sähkötuolissa. Mille sellainen kuolema tuntuu, sitä ei osaa edes kuvitella, mutta kivuton se ei varmaan ole. Suurennuslasilla "strennattiin" pikku kolleina mm. muurahaisia, kun ei vielä ollut syntynyt kunnioitusta ja arvostusta elämää kohtaan. Noista muistikuvista yhä muistaa mille sellainen palamis kuolema näyttää, se kuolema on kaikkea muuta kuin filmi kerrasta poikki...

    • freds

      Työnsin kurkun pyllyyn ja tuntu hyvältä. Olen siis mies.

      • ghreahfdadf

        miten toi kurkun pyllyyn tunkeminen liittyy tähän?

        jotkut sanoo että tulee hyvä olo ja pääsee taivaaseen ja näkee valkoista. ja jotkut taas että ei näy mitään mustaa vain, ehk jos näkee mustaa on vain koomassa. jos näkee valkoista on kuollut tai toistepäin. minä uskon silti että elämä ei lopu vaan nään sitä valkoista ja on hyvä olo ja myöhemmin sinne tulee tuttuja ja menen niitä vastaan tai sitten he ovat jo kuolleet ja tulevat minua vastaan.

      • tehdä
        ghreahfdadf kirjoitti:

        miten toi kurkun pyllyyn tunkeminen liittyy tähän?

        jotkut sanoo että tulee hyvä olo ja pääsee taivaaseen ja näkee valkoista. ja jotkut taas että ei näy mitään mustaa vain, ehk jos näkee mustaa on vain koomassa. jos näkee valkoista on kuollut tai toistepäin. minä uskon silti että elämä ei lopu vaan nään sitä valkoista ja on hyvä olo ja myöhemmin sinne tulee tuttuja ja menen niitä vastaan tai sitten he ovat jo kuolleet ja tulevat minua vastaan.

        sit siellä taivaassa kun olet kuolematon ja joudut katsoon samoja naamoja ikuisuuksia. Se on helvetti sit ;)

      • siel
        tehdä kirjoitti:

        sit siellä taivaassa kun olet kuolematon ja joudut katsoon samoja naamoja ikuisuuksia. Se on helvetti sit ;)

        voi tutustuu uusii ihmisii ku kaikkiha sinne tulee. ja kyl mä ainaki jaksan kattoo niit kaikkii mun tyyppei :) mut voikoha siel enää vanhentuu ku jos voi nii sithä sieltäki kuollaa joskus :)

      • bret35
        siel kirjoitti:

        voi tutustuu uusii ihmisii ku kaikkiha sinne tulee. ja kyl mä ainaki jaksan kattoo niit kaikkii mun tyyppei :) mut voikoha siel enää vanhentuu ku jos voi nii sithä sieltäki kuollaa joskus :)

        Ois ikuisesti saman ikänen. No, jos siellä sit ollaan vaan jossain henkisenä olentona, tai jossain on joku vipu jolla voi säädellä omaa ikäänsä :)

    • hail hail hail

      alkuperäisen viestin lähettäjälle on postitettu kunniamerkki ennennäkemättömän viestimäärän takia.
      onnea voittajalle!

    • "kuoelmisesta"

      Mieheni näki enneunena vanhan opettajansa kuoleman. Tämä eläköitynyt opettaja eli viimeiset vuotensa pyörätuolissa, mutta unessa tämä opettaja tanssi ja oli juhlissa. Seuraavana päviänä mieheni sattumalta kuuli tämän opettajan kuolleen, vaikeki ollut missään tekemisissä häneen kanssaan kouluvuosiensa jälkeen.
      Nyt olen huolestunut, koska mieheni lähenee 50-vuotta ja ylipainoakin kertynyt, näki unen, jossa minun seurassani hänen puheensa alkaa puuroutua ja kohta hän ei pysty enää puhumaan. Pimenee, tulee kirkas valo, jonka jälkeen "tsup", eikä ole enää yhtään mitään.

      Itse olen kerran teininä melkein hukkunut. Näin lopulta vaipuessani taas pinnan alle ja voimien ehtyessä silloisen eletyn elämäni nopeasti kapeana filminauhana silmissäni. Sellaisiakin tapahtumia vilahti, joita en edes muistanut.
      Että enpä tiedä sitten.

      • Lahtinen....

        >>Itse olen kerran teininä melkein hukkunut. Näin lopulta vaipuessani taas pinnan alle ja voimien ehtyessä silloisen eletyn elämäni nopeasti kapeana filminauhana silmissäni. Sellaisiakin tapahtumia vilahti, joita en edes muistanut.
        Että enpä tiedä sitten.

    • tapahtuu siten

      että lakkaa hengittämästä-----------
      pallealihas ei enää toimi silloin on kaput.

      • on keksitty

        jo aikoja sitten.

    • JupJup

      Isäni oli kokenut nuorempana läheltäpiti tilanteen, jolloin oli tapahtunut valo ilmiö. Hän oli mennyt tunnelia jonka päässä oli ihana valo , kun hän oli tullut takaisin elävien krjoihin . Oli huutanut hoitjille miksi ette antaneet mennä?
      No hän kuoli 40 vuotta tapahtuman jälkeen sydäriin, siskoni mies oli paikalla. Ja hän kertoi isäni sanoneen tietävänsä mihin menee.


      No toinen tapaus oli tuttu mies joka kuoleman hetkellä vaimolleen totesi vain ett katso ett työntekijät korjaavat hyvin sen katon .
      Olimme korjaamassa heille kattoa.

      Erinlailla ja mielellä täältä lähdetään.

      • mini

        ja vaimo sit varmaan piti huolta et katto korattiin hyvin... niinkuin mies oli häntä pyytänytkin.

      • ?hääh?
        mini kirjoitti:

        ja vaimo sit varmaan piti huolta et katto korattiin hyvin... niinkuin mies oli häntä pyytänytkin.

        kertokaahan mulle. Jos kerta Jumala on luonut ihmiset, niin kuka on luonut Jumalan? Sitä sanotaan että Jumala on tullut pyhästä hengestä.No? mistäs se pyhähenki on tullut? eihän kaikki voi vaan olla ollu aina..vai voiko....?

      • Lörpötin
        ?hääh? kirjoitti:

        kertokaahan mulle. Jos kerta Jumala on luonut ihmiset, niin kuka on luonut Jumalan? Sitä sanotaan että Jumala on tullut pyhästä hengestä.No? mistäs se pyhähenki on tullut? eihän kaikki voi vaan olla ollu aina..vai voiko....?

        Usein mietin olemisemme rajoja. Sitä mihin kaikki loppuu ja mitä on sen jälkeen...Miettikääpä oikein syvällisesti avaruuden äärettömyyttä. Onko jossain seinä vastassa johon kaikki loppuu, mutta jotainhan senkin jälkeen on oltava:) Ennen syntymäämme emme tiedä mitään...Synnymme, elämme, kuolemme ja taas ei mitään...Tuleeko tietoisuutemme uudellensyntymisen kautta uudelleen??? Sehän tuntuisi aivan luonnolliselta ja järkevältä...Miettikää näitä asioita perinpohjaisesti ennen kuin muuta möläytätte...Iäisyysasioista on kysymys.

      • MIETTIKÄÄ
        Lörpötin kirjoitti:

        Usein mietin olemisemme rajoja. Sitä mihin kaikki loppuu ja mitä on sen jälkeen...Miettikääpä oikein syvällisesti avaruuden äärettömyyttä. Onko jossain seinä vastassa johon kaikki loppuu, mutta jotainhan senkin jälkeen on oltava:) Ennen syntymäämme emme tiedä mitään...Synnymme, elämme, kuolemme ja taas ei mitään...Tuleeko tietoisuutemme uudellensyntymisen kautta uudelleen??? Sehän tuntuisi aivan luonnolliselta ja järkevältä...Miettikää näitä asioita perinpohjaisesti ennen kuin muuta möläytätte...Iäisyysasioista on kysymys.

        elikkä asiaa olisi avaruudesta. miettikää.
        se on todella valtava paikka riljoonine biljoonine tutkimattomine paikkoineen. jossain planeetoissa ei voi vierailla koska siellä kuolisi. miksi?
        no siksi koska siellä elävät kuolleet läheisemme.
        kun ihminen kuolee, hän irtoaa ruumista nousee näkymättömänä avaruuteen ja sieltä henkiplaneettaan.
        kun pääset avaruuteen siellä on tietenkin vastassa muita samanaikaan kuolleita nousemassa henkimaailmaan. kuollut ottaa usein eläviin yhteyttä. usein unissa. siellä jossain planeetassa elää myös Saatana ja Jumala. eri planeetoissa tietenkin. mutta siellä ne ovat. Saatanan pystyy kutsumaan maanpäälle lontoolaisissa noitaseuroissa.
        ainakin 1960 luvulla pystyi. koska silloin oli vielä oikeita noitia. nykyään en tiedä on enää olemassa oikeita noitia joilla on magianvoimia. ikävä kyllä siinä 1960-1990 paikkeilla elivät viimeiset aidot noidat.

      • pikkujiiii
        Lörpötin kirjoitti:

        Usein mietin olemisemme rajoja. Sitä mihin kaikki loppuu ja mitä on sen jälkeen...Miettikääpä oikein syvällisesti avaruuden äärettömyyttä. Onko jossain seinä vastassa johon kaikki loppuu, mutta jotainhan senkin jälkeen on oltava:) Ennen syntymäämme emme tiedä mitään...Synnymme, elämme, kuolemme ja taas ei mitään...Tuleeko tietoisuutemme uudellensyntymisen kautta uudelleen??? Sehän tuntuisi aivan luonnolliselta ja järkevältä...Miettikää näitä asioita perinpohjaisesti ennen kuin muuta möläytätte...Iäisyysasioista on kysymys.

        Aivan sama miten tuohon vastaa, koska kaikki on pelkkää teoriaa ja kaikki ovat yhtä oikeassa tai väärässä. No, tämä on hyvä paikka lennättää ajatusta joten:

        Koulussa puhuttiin, että aika ja avaruus vääristyvät. No kukahan on käynyt katsomassa, eivät varsinkaan ne jotka "tietävät" kertoa kuinka avaruuskin vääristyy kuin paperi tuulessa, muuttaa alati muotoaan.

        No jos avaruus taipuilee, niin sittenpä olen pelkkänä utopiana heittänyt, jotta ei ääretön olekaan ääretön, vaan se päättyy samaa mistä se alkaa, siis kuin Saturnuksen renkaat. Väittämä ei ole väite, vaan pelkkä teoria, mutta aivan yhtä mahdollinen kuin muutkin teoriat.

        Jospa onkin niin, että tietoisuus on aina, eikä ihminen sitä omista, ei edes eläessään. Elämä on vain lainaa, niinpä tietoisuuskin. Ihminen hengittää vasta synnyttyään. Kohdussa ihminen ei hengitä, eikö ihminen ole vielä ihminen ja elävä, koska ei hengitä eikä ole syntynyt vaan odottaa kuin uinuva kohdussa. Kuoltuaan ihminen ei hengitä, aivan kuin ihminen ei olisi ollut olemassakaan. Kuolleelle itselleen oma elämä oli kuin sitä ei olisi ollutkaan, muut muistavat jos muistavat, sillä teot ja sanat jäävät jälkeemme, tai teottomuus ja sanomattomat asiat...

        Mitä voi olla tietoisuus, ellei se ole elämä. Ihminen joka kasvaa vauvasta eläinten kanssa tai orpona ja erakkona, onko hän ihminen, onko hänellä tietoisuus, kiinnittääkö hän mitään huomiota asiaan?

        Jospa tietoisuus on vain sivistyksen ja opetuksen kautta syntynyt ja sivilisaation kautta se pysyy myös olemassa. Kaaos tilassa olevassa mielessä tietoisuus on aivan jotain muuta kuin tasapainoisessa tilassa. Onko tietoisuus kaikille ja kaikilla sama, vai onko se henkilökohtainen, vaikuttaako älykkyys tietoisuuteen?

        Loppujen lopuksi, uskomalla voi pelastaa itsensä, sanotaan. Voiko myös käydä toisinpäin, voiko uskomalla ei-pelastaa itsensä, " uskoa itsensä helvettiin "... se ainakin kuulostaa hassulta : )

      • pikkujiiii
        MIETTIKÄÄ kirjoitti:

        elikkä asiaa olisi avaruudesta. miettikää.
        se on todella valtava paikka riljoonine biljoonine tutkimattomine paikkoineen. jossain planeetoissa ei voi vierailla koska siellä kuolisi. miksi?
        no siksi koska siellä elävät kuolleet läheisemme.
        kun ihminen kuolee, hän irtoaa ruumista nousee näkymättömänä avaruuteen ja sieltä henkiplaneettaan.
        kun pääset avaruuteen siellä on tietenkin vastassa muita samanaikaan kuolleita nousemassa henkimaailmaan. kuollut ottaa usein eläviin yhteyttä. usein unissa. siellä jossain planeetassa elää myös Saatana ja Jumala. eri planeetoissa tietenkin. mutta siellä ne ovat. Saatanan pystyy kutsumaan maanpäälle lontoolaisissa noitaseuroissa.
        ainakin 1960 luvulla pystyi. koska silloin oli vielä oikeita noitia. nykyään en tiedä on enää olemassa oikeita noitia joilla on magianvoimia. ikävä kyllä siinä 1960-1990 paikkeilla elivät viimeiset aidot noidat.

        noita ajattelen ja pyörittelen mielessä, kun seuraavan kerran makaan veneessä selälläni ja katselen taivaan pilviä.

        MUTTA: -Mikä planeetta sitten olisi helvetti?
        -Mitä voi tarkoittaa aito noita?

        Melko erikoinen tapa uskoa parapsykogiaan, noituuteen,jumaliin ja saatanaan samaan aikaan, itsekö tuon olet päätellyt? Heti kiinnostaa tietää ikäsi, koska teoria on lennokas, mutta kuinka tiedät noidista, ja vieläpä 60-luvulta, et liene vanha etkä nuori, kuitenkin jonkin ikäinen ; )

        Vastaa tähän tai vastaa privana ( profiilin linkeistä löytyy kanava ).

      • Rdsg
        ?hääh? kirjoitti:

        kertokaahan mulle. Jos kerta Jumala on luonut ihmiset, niin kuka on luonut Jumalan? Sitä sanotaan että Jumala on tullut pyhästä hengestä.No? mistäs se pyhähenki on tullut? eihän kaikki voi vaan olla ollu aina..vai voiko....?

        Mielummin ajattelen niin, että Jumala on ollut aina. Helpompaa se on hyväksyä kuin, että ajattelisi, että maailmankaikkeus on ollut aina? Mistä maailma olisi tullut jos ei Jumalasta?

    • pesijä

      sydän pysähtyy,elintoiminnot lakaavat.EXITUS LETALIS.se siitä!

      • sammuu jne.

        Olen joskus kuullut että ihmisen kuoleman jälkeen on todettu tavallista enemmän sähköhäiriöitä kuolleen ihmisten läheisten kotona yms...Sis. yövalo vilkkuu, televisio jää pitkäksi aikaa samalle kanavalle jne..En tiedä onko totta, mutta sitä ei ainakaan voida perustella pelkillä läheisensä menettäneen ihmisen hallusinaatiolla, kuten vaikka "haamun" näkemistä. Useinhan uskotaan, että ihmisen tietoisuus on riippuvainen elintoiminnoista ja asustaa sähkönä hermoverkoisssa, mutta voihan ajatella että tietoisuus ei lakkaa olemasta fyysisen kuoleman jälkeen, vaan sen voisi rinnastaa sähkön olemassaoloon. Universumissa ajankin olemus on kehämäinen ja pyöreä enemmän kuin lineaarinen, käsitys lopusta ja alusta on vain osa ihmisen havaintojärjestelmää, ei muuta. Einsteinkin uskoi, että olemassaolo on energiaa, joka väreilee eri taajuuksilla. Ihminen voi havaita useimmiten vain tietyllä taajuudella väreilevän energian...Eli mä ajattelisin, että kuoleman jälkeen ihminen voi jatkaa olemassaoloaan tietynlaisena energiana, tietoisuutena. Oli miten oli, en usko siihen liittyvän mitään uskonnollisella tavalla yliluonnollista, ihmisellä on vaan hyvin rajoittunut kyky havainnoida todellisuutta.

      • pikkujiiii
        sammuu jne. kirjoitti:

        Olen joskus kuullut että ihmisen kuoleman jälkeen on todettu tavallista enemmän sähköhäiriöitä kuolleen ihmisten läheisten kotona yms...Sis. yövalo vilkkuu, televisio jää pitkäksi aikaa samalle kanavalle jne..En tiedä onko totta, mutta sitä ei ainakaan voida perustella pelkillä läheisensä menettäneen ihmisen hallusinaatiolla, kuten vaikka "haamun" näkemistä. Useinhan uskotaan, että ihmisen tietoisuus on riippuvainen elintoiminnoista ja asustaa sähkönä hermoverkoisssa, mutta voihan ajatella että tietoisuus ei lakkaa olemasta fyysisen kuoleman jälkeen, vaan sen voisi rinnastaa sähkön olemassaoloon. Universumissa ajankin olemus on kehämäinen ja pyöreä enemmän kuin lineaarinen, käsitys lopusta ja alusta on vain osa ihmisen havaintojärjestelmää, ei muuta. Einsteinkin uskoi, että olemassaolo on energiaa, joka väreilee eri taajuuksilla. Ihminen voi havaita useimmiten vain tietyllä taajuudella väreilevän energian...Eli mä ajattelisin, että kuoleman jälkeen ihminen voi jatkaa olemassaoloaan tietynlaisena energiana, tietoisuutena. Oli miten oli, en usko siihen liittyvän mitään uskonnollisella tavalla yliluonnollista, ihmisellä on vaan hyvin rajoittunut kyky havainnoida todellisuutta.

        Kuoleman jälkeen ihminen on kuollut! On, koska mikä on maasta tullut, tulee maaksi. Mitä ihmisestä jäljelle jää, on se maallinen, ei kuolleesta voi enää puhua sanomalla ihminen, kuten ihmisestä elävänä voi puhua.

        Maailmassa ei mene vesipisarakaan hukkaan, kaikella on tarkoituksensa, ja ellei ole tarkoitusta, ainakin kaikki vaikuttaa kaikkeen, todellisuus muuttuu.

        Jos on sielu tai jokin henki, se ei ole ihminen vaikka olisi ihmisessä, siksi on mielestäni väärin sanoa että ihminen kuoltuaan menisi tai joutuisi jonnekin, koska ei se ole enää ihminen, ei sillä ole ihmisen ruumista eikä se hengitä.

        Onko se olemassa, se sielu, tai henki? Ainakin mieli on olemassa, ja aivot... Jorma Palo aikanaan kirjoitti, jotta on leikellyt ihmisen aivot lukemattoman kerran, ei siellä ollut koskaan mitään paikkaa sielulle.

        Niin, länsimaiset lääkärit ovat aina niin olevinaan, mutta itämaiset ja monet primitiivi kulttuurit tietävät hengestä, hengistä, sielustakin, jopa hengelliset ( uskovat ) puhuvat siitä, vaikka aivotutkija ei olisi uskonutkaan.

        Ainakin tiedän asuneeni kahdesti asunnossa, joiden entinen asukas on kuollut kotiinsa. Tunne on kalsa jos alkaa ajattelemaan asiaa ja luo sitten vaikka haamuja itse alkamalla kuvittelemaan kaikkea. Todellisuus on ollut, ainakaan mitään ei ole tapahtunut, paitsi perikunnalle osoitettua postia tuli postiluukusta vielä viikkoja tapahtuneen poismenon jälkeen. Joka paikassahan joku on kuollut, jos maailman historian mittakaavassa asiaa ajattelee. Tuntuisi epätodennäköiseltä, että kuolema aiheuttaisi sähköhäiriöitä, vaikka eihän sitä koskaan saata varmaksi sanoa, kaikki kun vaikuttaa kaikkeen...

    • Truth

      Hei nämä on just niitä juttuja mitä tutkitaan,
      maapallo tunnetaan paremmin kuin ihmisen oma pallo. Tutkijat on pallo hukassa tämän jutun kanssa. Kaikki rajatiedon harrastajat ja muut
      hihhulit puhuu valosta putken päässä ja muista Salaiset Kansiot-jutuista. Tiuku vetää kohta sellasia aikoja et taidan painua goisimaan.
      Pitää oikein tsekata jos en herää niin sit nukutaan pommiin. Taivaskanavilta tulee sitten
      w-lan verkon kautta postia halukaille.
      Itseasiassa osa tämän saitin käyttäjistä on jo tuonpuoleisessa.

      • pikkujiiii

        Loppujen lopuksi, ei ole mitään merkitystä onko olemassa mitään ja mitä se on jos on mitään olemassa kuoleman jälkeen. Totuushan kuitenkin on, että on olemassa paljon kysymyksiä joihin ei vain ole vastauksia, tai on vastauksia, ne tulevat ajallaan.

        Paha ei ole hakea vastauksia, varsinkaan jos vastaukset kiinnostavat ja jos asiat kummittelevat mielessä. Kannustaisin nimenomaan etsimään vastauksia, enkä latistamaan etsijöiden mieliä, vaikka sanon että jokainen sukupolvi jo tuhansien vuosien takaa on ollut samassa pisteessä kuin me ja nuorempani nyt ovat.

        Kun lukee ajatuksia, joita on kirjoitettu raamattuun ja vanhoja itämaisia viisauksia, jotka ovat monet ajateltuja ja kirjoitettujakin tavallaan, kauan ennen raamattua tai uuden testamentin aikaa, huomaa väistämättä: He eivät tienneet, emme mekään tiedä, eivät meidän jälkeemme tulevatkaan oletettavasti tule tietämään mikä, mitä ja miksi.

        Loppujen lopuksi, tietääkö meistä kukaan oman elämässä olemisen tarkoitustakaan, ja onko edes väliäkään vaikka ei tietäisi. Vastausta hakee varmasti jokainen joskus, ja mielestäni se on hyvä. Ainakaan mitään pahaa siinä ei pitäisi olla. Joku uskoo henkiin, joku Jumaliin, joku ufoihin, joku nauraa niille kaikille, jokainen on tavallaan yhtä väärässä ja yhtä oikeassa, koska absoluutista totuutta ei ole, sellaista jonka jokainen allekirjoittaisi, mutta sen vuoksi ei ainakaan kannata riidellä eikä sotia. Kuinka pitkällä ihmiskunta olisikaan, jos sotia ei olisi ollut tuhanteen vuoteen ja kaikki puhaltaisivat yhteen hiileen. Tiedetään, tiedetään, tiedetään, toiveajattelua ja utopiaa, mutta eikö jo koko alemassa olo ole itsessään aivan selittämätön juttu, arvoitus vailla ratkaisua, vaikka selitys olisi lähellä, sitä ei näe vaan sitä etsitään kaukaa, jopa tähtien takaa ja kauempaa.

        No, helpot selitykset eivät kelpaa, olisi suuri suru jos Mysteeri joskus ratkaistaisiin, sen vuoksi kannattaa elää ja etsiä, vaikka ei löytäisikään.

        Ikuisia arvoituksia on ollut aina, muoti vain vaihtuu... joskus etsittiin Atlantista, El Doradoa, kultaa, totuutta, marssilaisia, kuutakin taivaalla on yritetty tavoittaa ja kun kaikki on saatu eikä silti omisteta mitään, ei edes omaa elämäämme, etsintä silti jatkuu, koska emme tunne omaa mieltämme, omaa planeettaamme, emme lopulta vieläkään yhtään mitään, mutta etsimme koska jokin sisimmässä panee etsimään, ja se on hyvä, koko ihmislajin olemassa olo ja kehitys vaatii ettei kehitys saa pysähtyä.

      • puhuupi
        pikkujiiii kirjoitti:

        Loppujen lopuksi, ei ole mitään merkitystä onko olemassa mitään ja mitä se on jos on mitään olemassa kuoleman jälkeen. Totuushan kuitenkin on, että on olemassa paljon kysymyksiä joihin ei vain ole vastauksia, tai on vastauksia, ne tulevat ajallaan.

        Paha ei ole hakea vastauksia, varsinkaan jos vastaukset kiinnostavat ja jos asiat kummittelevat mielessä. Kannustaisin nimenomaan etsimään vastauksia, enkä latistamaan etsijöiden mieliä, vaikka sanon että jokainen sukupolvi jo tuhansien vuosien takaa on ollut samassa pisteessä kuin me ja nuorempani nyt ovat.

        Kun lukee ajatuksia, joita on kirjoitettu raamattuun ja vanhoja itämaisia viisauksia, jotka ovat monet ajateltuja ja kirjoitettujakin tavallaan, kauan ennen raamattua tai uuden testamentin aikaa, huomaa väistämättä: He eivät tienneet, emme mekään tiedä, eivät meidän jälkeemme tulevatkaan oletettavasti tule tietämään mikä, mitä ja miksi.

        Loppujen lopuksi, tietääkö meistä kukaan oman elämässä olemisen tarkoitustakaan, ja onko edes väliäkään vaikka ei tietäisi. Vastausta hakee varmasti jokainen joskus, ja mielestäni se on hyvä. Ainakaan mitään pahaa siinä ei pitäisi olla. Joku uskoo henkiin, joku Jumaliin, joku ufoihin, joku nauraa niille kaikille, jokainen on tavallaan yhtä väärässä ja yhtä oikeassa, koska absoluutista totuutta ei ole, sellaista jonka jokainen allekirjoittaisi, mutta sen vuoksi ei ainakaan kannata riidellä eikä sotia. Kuinka pitkällä ihmiskunta olisikaan, jos sotia ei olisi ollut tuhanteen vuoteen ja kaikki puhaltaisivat yhteen hiileen. Tiedetään, tiedetään, tiedetään, toiveajattelua ja utopiaa, mutta eikö jo koko alemassa olo ole itsessään aivan selittämätön juttu, arvoitus vailla ratkaisua, vaikka selitys olisi lähellä, sitä ei näe vaan sitä etsitään kaukaa, jopa tähtien takaa ja kauempaa.

        No, helpot selitykset eivät kelpaa, olisi suuri suru jos Mysteeri joskus ratkaistaisiin, sen vuoksi kannattaa elää ja etsiä, vaikka ei löytäisikään.

        Ikuisia arvoituksia on ollut aina, muoti vain vaihtuu... joskus etsittiin Atlantista, El Doradoa, kultaa, totuutta, marssilaisia, kuutakin taivaalla on yritetty tavoittaa ja kun kaikki on saatu eikä silti omisteta mitään, ei edes omaa elämäämme, etsintä silti jatkuu, koska emme tunne omaa mieltämme, omaa planeettaamme, emme lopulta vieläkään yhtään mitään, mutta etsimme koska jokin sisimmässä panee etsimään, ja se on hyvä, koko ihmislajin olemassa olo ja kehitys vaatii ettei kehitys saa pysähtyä.

        Jumalan kaipuu. Tietämisestä puheen ollen tietänetkö edes sen verran. Jumalahan nimittäin laittoi ihmiseen kaipuun etsiä tietä Isän luokse. Se on pohjimmiltaan ihmisen elämän tarkoitus. Löytää tie kotiin. Juuri kaltaisiasi on maailman syrjä ollut pullollaan ja tulee olemaan. Eli tyydytään viimein viileän haaleaan pohdiskeluun, teosofis-filosofiseen lopputulokseen joka ei johda mihinkään eikä anna mitään. Kuluttaa vain ne viimeisetkin henkiset voimavarat. Ja Saatana ruokkii tuota virheellisen polun kulkua mitä moninaisemmilla henhgellisillä suuntauksilla ja kirjallisilla tuotteilla. Tähän taas inhimillinen sielullinen ihminen mielellään liittyy koska lihan tahto on Jumalaa ja hänen sanomaansa vastaan. Tuo pohdiskelusi on kuitenkin hyvä alku ja pitäisi johtaa Jumalan mielen mukaiseen totuuden löytämiseen. Totuuden ja rauhan alku, lepo Jumassa alkaa kuitenkin meillä ylpeillä ihmisillä sen tunnustamisesta että olemme syntisiä ja että emme kelpaa sellaisina Jumalan huoneeseen. Muutoin kuin sovituksen kautta, joka on on täytetty Golgatalla. Kun tämän kautta oppii armeliaisuuden itseään kohtaan, osaa sitä myös osoittaa muille. Sinulle olis pitäny myös olla armeliaampi mutta nyt meni näin.

      • Ajattelia
        puhuupi kirjoitti:

        Jumalan kaipuu. Tietämisestä puheen ollen tietänetkö edes sen verran. Jumalahan nimittäin laittoi ihmiseen kaipuun etsiä tietä Isän luokse. Se on pohjimmiltaan ihmisen elämän tarkoitus. Löytää tie kotiin. Juuri kaltaisiasi on maailman syrjä ollut pullollaan ja tulee olemaan. Eli tyydytään viimein viileän haaleaan pohdiskeluun, teosofis-filosofiseen lopputulokseen joka ei johda mihinkään eikä anna mitään. Kuluttaa vain ne viimeisetkin henkiset voimavarat. Ja Saatana ruokkii tuota virheellisen polun kulkua mitä moninaisemmilla henhgellisillä suuntauksilla ja kirjallisilla tuotteilla. Tähän taas inhimillinen sielullinen ihminen mielellään liittyy koska lihan tahto on Jumalaa ja hänen sanomaansa vastaan. Tuo pohdiskelusi on kuitenkin hyvä alku ja pitäisi johtaa Jumalan mielen mukaiseen totuuden löytämiseen. Totuuden ja rauhan alku, lepo Jumassa alkaa kuitenkin meillä ylpeillä ihmisillä sen tunnustamisesta että olemme syntisiä ja että emme kelpaa sellaisina Jumalan huoneeseen. Muutoin kuin sovituksen kautta, joka on on täytetty Golgatalla. Kun tämän kautta oppii armeliaisuuden itseään kohtaan, osaa sitä myös osoittaa muille. Sinulle olis pitäny myös olla armeliaampi mutta nyt meni näin.

        Kuolemaa ja elämää ei ole ollenkaan.On vain suuri illuusio.Jos pystyisimme katsomaan Joltakin planeetalta kaukoputkella maapalloa esin 50 valovuoden päästä niin näkisin oman syntymäni.Jos katsotaan 2000 valovuoden päästä niin näkisimme ehkä jeesuksen,,Vielä kauvempaa katsottuna näkisimme Aatamin ja Eevan ehkä?,,Joten elämme tässä ja nyt ikuisesti,riippuu vain siitä miten kaukaa katsotaam!?

      • Just...
        Ajattelia kirjoitti:

        Kuolemaa ja elämää ei ole ollenkaan.On vain suuri illuusio.Jos pystyisimme katsomaan Joltakin planeetalta kaukoputkella maapalloa esin 50 valovuoden päästä niin näkisin oman syntymäni.Jos katsotaan 2000 valovuoden päästä niin näkisimme ehkä jeesuksen,,Vielä kauvempaa katsottuna näkisimme Aatamin ja Eevan ehkä?,,Joten elämme tässä ja nyt ikuisesti,riippuu vain siitä miten kaukaa katsotaam!?

        Mua ei pelota kuolema, koska sille ei voi mitään. Se tulee kaikille aikanaan.
        Mua pelottaa kaikenlaiset fundamentalisti-hihhulit oli ne sitte kristittyjä tai muslimeja tai mitä ikinä.
        Usko ei ole vahingollista, kaikkien pitää uskoa johonkin, on se sitten itseensä tai maailmaan. Uskonto on vahingollista, ihmisen suurin virhe.

      • katsanto
        Ajattelia kirjoitti:

        Kuolemaa ja elämää ei ole ollenkaan.On vain suuri illuusio.Jos pystyisimme katsomaan Joltakin planeetalta kaukoputkella maapalloa esin 50 valovuoden päästä niin näkisin oman syntymäni.Jos katsotaan 2000 valovuoden päästä niin näkisimme ehkä jeesuksen,,Vielä kauvempaa katsottuna näkisimme Aatamin ja Eevan ehkä?,,Joten elämme tässä ja nyt ikuisesti,riippuu vain siitä miten kaukaa katsotaam!?

        Sitä pitä miettiä. Mutta kyllä ikuinen kuolema on olemssa. Se on lopullinen ero Jumalasta ja siis siten iänkaikkinen kuolema. Vastakkainen on iänkaikkinen elämä Jumalan tykönä. Se että ajatellaan ettei ole mitään kuolemaa ja siten näitä kahta äärivaihtoehtoa, mahdollistaa kyllä paremmin täällä ajassa ihmisen huolettoman ja synnintuskista vapaan elämän mutta lopputulos on lohduton.

      • on 6000
        Just... kirjoitti:

        Mua ei pelota kuolema, koska sille ei voi mitään. Se tulee kaikille aikanaan.
        Mua pelottaa kaikenlaiset fundamentalisti-hihhulit oli ne sitte kristittyjä tai muslimeja tai mitä ikinä.
        Usko ei ole vahingollista, kaikkien pitää uskoa johonkin, on se sitten itseensä tai maailmaan. Uskonto on vahingollista, ihmisen suurin virhe.

        Eli näin juuri on. Uskontoja on riittämiin ja se ei ketään pelasta. Vain usko. Usko itseen pelastaa helvettiin ja usko Golgatan työhön taivaaseen.

      • pikkujiiii
        puhuupi kirjoitti:

        Jumalan kaipuu. Tietämisestä puheen ollen tietänetkö edes sen verran. Jumalahan nimittäin laittoi ihmiseen kaipuun etsiä tietä Isän luokse. Se on pohjimmiltaan ihmisen elämän tarkoitus. Löytää tie kotiin. Juuri kaltaisiasi on maailman syrjä ollut pullollaan ja tulee olemaan. Eli tyydytään viimein viileän haaleaan pohdiskeluun, teosofis-filosofiseen lopputulokseen joka ei johda mihinkään eikä anna mitään. Kuluttaa vain ne viimeisetkin henkiset voimavarat. Ja Saatana ruokkii tuota virheellisen polun kulkua mitä moninaisemmilla henhgellisillä suuntauksilla ja kirjallisilla tuotteilla. Tähän taas inhimillinen sielullinen ihminen mielellään liittyy koska lihan tahto on Jumalaa ja hänen sanomaansa vastaan. Tuo pohdiskelusi on kuitenkin hyvä alku ja pitäisi johtaa Jumalan mielen mukaiseen totuuden löytämiseen. Totuuden ja rauhan alku, lepo Jumassa alkaa kuitenkin meillä ylpeillä ihmisillä sen tunnustamisesta että olemme syntisiä ja että emme kelpaa sellaisina Jumalan huoneeseen. Muutoin kuin sovituksen kautta, joka on on täytetty Golgatalla. Kun tämän kautta oppii armeliaisuuden itseään kohtaan, osaa sitä myös osoittaa muille. Sinulle olis pitäny myös olla armeliaampi mutta nyt meni näin.

        ...etten aiemmin ole huomannut vastaustasi, mutta nyt huomasin, ja tähän huutoon kyllä vastaan, ihan mielelläni, tässähän on ehkä mahdollista oppia jotain uutta!

        Odotan ilman muuta että tätä juttua jatketaan ja ilmeisesti tunnet olevasi kykenevä siihen.

        Mikä on Jumalan kaipuu? Mistä tiedät, ettei se kaipaaja ole juuri sinä, vaikka luulet löytäneesi Jumalan, mutta oletko todella? En usko, ellet pysty parempaan perusteluun.

        Mitä filosofia ei anna, jota muka usko antaa. Korjaan oitis, en ole filosofi, en puhu filosofiasta uskontona, enkä tieteestä totuuden näyttäjänä, puhun maailmankatsomuksesta, joka ei ole sokea, kuten sinun uskosi näyttää olevan.
        Jos heijastat vain laina valoa, sinusta ei ole osoittamaan minulle mitään uutta, kuka hyvänsä saattaa esittää mitä hyvänsä, mutta se on kilvoittelua johon fariseukset lankeavat, et kai halua osoittautua sellaiseksi, se olisi häpeä sinulle.

        Minun voimavarani nimi on sopusointu, se on alati uusiutuva voimavara, koska sen suurempaa ei ole, ei edes sinun todistuksesi.

        Kuinka sinä olisit suurempi kuin Jeesus, joka todella sai kärsiä sanojensa tähden, ainakin sanasi ovat suuremmat ja ratsastat Jeesuksen kärsimyksen siivellä, missä on oma uskosi ja oikeamieliset tekosi, onko niitä laisinkaan? Epäilen, sillä suu vaahdossa paasaaminen ei ole mikään ylistys vaan riman alta meneminen.

        Kuinka osoitat olevasi muuta kuin tyhjän tynnyrin kuminaa, joka erottaa valon pimeästä, mutta ei tunne valoa, vaikka siitä puhuu ja kersuu.

        Olet se, joka oli kuin Pietari, mutta tuskin tunnet herraasi.

      • pikkujiiii
        Ajattelia kirjoitti:

        Kuolemaa ja elämää ei ole ollenkaan.On vain suuri illuusio.Jos pystyisimme katsomaan Joltakin planeetalta kaukoputkella maapalloa esin 50 valovuoden päästä niin näkisin oman syntymäni.Jos katsotaan 2000 valovuoden päästä niin näkisimme ehkä jeesuksen,,Vielä kauvempaa katsottuna näkisimme Aatamin ja Eevan ehkä?,,Joten elämme tässä ja nyt ikuisesti,riippuu vain siitä miten kaukaa katsotaam!?

        sepitys, mutta en usko tuollaiseen. Sepitys ei tarkoita tässä että pilkkaisin tai halveeraisin sinua ja näkemystäsi, vaan pidän tuota veikeän mielenkiintoisena näkemyksenä jossa on pilke silmäkulmassa.

      • pikkujiiii
        Just... kirjoitti:

        Mua ei pelota kuolema, koska sille ei voi mitään. Se tulee kaikille aikanaan.
        Mua pelottaa kaikenlaiset fundamentalisti-hihhulit oli ne sitte kristittyjä tai muslimeja tai mitä ikinä.
        Usko ei ole vahingollista, kaikkien pitää uskoa johonkin, on se sitten itseensä tai maailmaan. Uskonto on vahingollista, ihmisen suurin virhe.

        Rahanteko ja vallankäytön väline on uskonto, olet täysin oikeassa.

        Eräs Bangladeshilainen tuttuni sanoi, Dalai Lama, se on vain bisnes. Kaikki uskonnot ovat vain rahantekoa ja väline jolla ihmisiä lypsetään kuin lehmiä. Olen samaa mieltä, usko on uskoa, mutta silloin uskotaan hiljaa itsekseen, paasaaminen on ulkokultaisten hommaa. Tämä on totta, vaikka myös provo, sillä älinää ei synny ellei härnää, sen osoitti jo Jeesuskin, olematta Jumalansa ainoa poika.

        Tupakka ja usko on yhtä haitalliset, tupakka vaurioittaa terveyttä, usko vahingoittaa sielua.

      • pikkujiiii
        Just... kirjoitti:

        Mua ei pelota kuolema, koska sille ei voi mitään. Se tulee kaikille aikanaan.
        Mua pelottaa kaikenlaiset fundamentalisti-hihhulit oli ne sitte kristittyjä tai muslimeja tai mitä ikinä.
        Usko ei ole vahingollista, kaikkien pitää uskoa johonkin, on se sitten itseensä tai maailmaan. Uskonto on vahingollista, ihmisen suurin virhe.

        ... uskonto on virhe, mutta se ei ole ihmisen pahin, pahin on viha, sortaminen ja kateus.

        Mihin tulee uskoa? Siihen että paha saa palkkansa, niin saa hyväkin. En ole buddhalainen, pikemminkin taolainen, mutta en sitäkään, mutta ymmärrän mitä Jeesus puhui, vaikka uskova en ole.

      • pikkujiiii
        on 6000 kirjoitti:

        Eli näin juuri on. Uskontoja on riittämiin ja se ei ketään pelasta. Vain usko. Usko itseen pelastaa helvettiin ja usko Golgatan työhön taivaaseen.

        one love, yhteen hiileen puhaltaminen on pelastus, kaikki muu johtaa ristiriitoihin, eikä ristiriitainen kansa ole vahva, eikä ristiriitainen ihmiskunta selviä soditta.

      • pikkujiiii
        katsanto kirjoitti:

        Sitä pitä miettiä. Mutta kyllä ikuinen kuolema on olemssa. Se on lopullinen ero Jumalasta ja siis siten iänkaikkinen kuolema. Vastakkainen on iänkaikkinen elämä Jumalan tykönä. Se että ajatellaan ettei ole mitään kuolemaa ja siten näitä kahta äärivaihtoehtoa, mahdollistaa kyllä paremmin täällä ajassa ihmisen huolettoman ja synnintuskista vapaan elämän mutta lopputulos on lohduton.

        Loputon on aluton, uskoton on uskova, päättyminen on alkamista, uskotta eläminen ei ole kieltämistä, mutta eksyminen on oleva mahdollisuus, jota ei toivo kenellekään.

      • pikkujiiii
        pikkujiiii kirjoitti:

        ...etten aiemmin ole huomannut vastaustasi, mutta nyt huomasin, ja tähän huutoon kyllä vastaan, ihan mielelläni, tässähän on ehkä mahdollista oppia jotain uutta!

        Odotan ilman muuta että tätä juttua jatketaan ja ilmeisesti tunnet olevasi kykenevä siihen.

        Mikä on Jumalan kaipuu? Mistä tiedät, ettei se kaipaaja ole juuri sinä, vaikka luulet löytäneesi Jumalan, mutta oletko todella? En usko, ellet pysty parempaan perusteluun.

        Mitä filosofia ei anna, jota muka usko antaa. Korjaan oitis, en ole filosofi, en puhu filosofiasta uskontona, enkä tieteestä totuuden näyttäjänä, puhun maailmankatsomuksesta, joka ei ole sokea, kuten sinun uskosi näyttää olevan.
        Jos heijastat vain laina valoa, sinusta ei ole osoittamaan minulle mitään uutta, kuka hyvänsä saattaa esittää mitä hyvänsä, mutta se on kilvoittelua johon fariseukset lankeavat, et kai halua osoittautua sellaiseksi, se olisi häpeä sinulle.

        Minun voimavarani nimi on sopusointu, se on alati uusiutuva voimavara, koska sen suurempaa ei ole, ei edes sinun todistuksesi.

        Kuinka sinä olisit suurempi kuin Jeesus, joka todella sai kärsiä sanojensa tähden, ainakin sanasi ovat suuremmat ja ratsastat Jeesuksen kärsimyksen siivellä, missä on oma uskosi ja oikeamieliset tekosi, onko niitä laisinkaan? Epäilen, sillä suu vaahdossa paasaaminen ei ole mikään ylistys vaan riman alta meneminen.

        Kuinka osoitat olevasi muuta kuin tyhjän tynnyrin kuminaa, joka erottaa valon pimeästä, mutta ei tunne valoa, vaikka siitä puhuu ja kersuu.

        Olet se, joka oli kuin Pietari, mutta tuskin tunnet herraasi.

        ... heitti ensimmäisen kiven, joka mulahti lentonsa päätteeksi järveen, jonka seurauksena syntyi monia renkaista veden pintaan, pian pinta oli taas tyyni ja aivan sees, aivan kuin kiveä ei olisi koskaan heitettykään, mutta joka oli tapahtunut oli tapahtunut, vaikka jäljetkin tapahtuneesta on toinen hetki jo vienyt mukanaan, aika kulkee, se ei seisahdu eikä historia voi toistaa itseään, jokainen hetki on aina uusi ja ainutkertainen, vaikka kiven heittänyt heittäisi uudelleen kiven, olisiko se kivi sama kivi kuin edellisellä kerralla, vaikka sama kivi heitettäisiin aina uudelleen ja uudelleen, ei sen lento olisi koskaan kahdesti samanlainen, vaikka se näyttäisi joka kerta lentävän samalla lailla, siksi usko eiliseen on ratkaisuna helppo, mutta se joka oli eilen ei ole tänään ja tämäkin hetki on huomenna eilinen, uskomalla tähän päivään usko kuolee, ellei rakkautta ole.

        Tuo ei ole mistään raamatusta, tuo ei ole mistään ennen kirjoitetusta kirjasta, tuo ei ole kirjoitusvirheitä täynnä oleva teksti, vaan joukko ajatuksia, joita pilkut vain jaksottavat...

    • Kuolemaa ei ole

      Suurella osalla ihmisiä on käsitys että kun ihminen kuolee niin kaikki loppuu. On todisteita paljonkin, mm. talvella näytetty tv.ohjelma jossa potilaalla oli aivoissa pverenpullistuma, joka oli parannettavissa vain leikkauksella, ja siinä aivojen piti jäähtyä 13 asteiseksi, muutoin ne olisivat vioittuneet.Potilaan veri jäähdytettiin ja sydän pysäytettiin leikkauksen ajaksi.Potilas herätettiin henkiin ja aivot ei vioittuneet.On tapauksia jossa potilas on kuollut ja kun häntä on elvytetty niin hän on kertonut mitä elvyttäjät ovat tehneet ja puhuneet.Kun ihminen kuolee hän jättää maallisen kehonsa tänne ja siirtyy ns.henkien maailmaan jossa on hyvä olla.Olen itsekin ollut meedion välityksellä yhteydessä läheisiin täältä sinne siirtyneiden kans.Kuolemaa ei tarvitse pelätä, jos puhutaan taivaasta ja helvetistä, niin tämä maapallolla oleminen on helvettiä ja kun ihminen kuolee niinhän pääsee taivaaseen , eikä kukaan joudu pelotettuun helvettiin.Käsittääkseni ihmisen henki on jonkinlaista bittivirtaa, ja kuolleet ovat keskuudessamme.Ajattele näin niin on paljon helpompi elää kun täällä maan päällä on aivan liian paljon vastoinkäymisiä, ja surua.Me olemme opissa täällä ja siksi nämä vastoinkäymiset joudumme kokemaan.Kaikki meidän elämämme pääkohdat on tehty meille ennen kuin olemme syntyneetkään, me olemme tehneet siitä sopimuksen että elämme tämänlaisen elämän vastoinkäyminiseen.Se vaan että emme muista sitä.Lykkyä tykö.

      • Tulee vielä

        Ihmisellä on kuolemanpelko. Sitä lievittääkseen ihminen uskoo johonkin riittiin. Olen joutunut olemaan kuolevien luona,oman läheisen vierellä omasta halusta. Ei silloin kuulu siipien havinaa, ei pätki sähköt,ihminen vain lakkaa olemasta. Mut jokainen saa tietysti uskoa mihin haluaa,jos siitä tulee rauhallisempi olo. Niinkuin joku kirjoitti osuvasti tuolla, kun kuolee, ei muista edes eläneensä.. Mut jos on kauhea paniikki kuolemasta, käykää vakavasti sairaan,tai kohta kuolevan vanhuksen luona. Se piristää hieman kuolevaa ja avartaa omaa näkövinkkeliä.

      • ovat

        ovat vakavaa leikkiä ja viesteineen tähtäävät kristillisen totuuden vesittämiseen ja vääristämiseen. Näissä "viesteissä" pyritään kieltämään helvetin olemassa olo ja synnin tuomittavuus. Ihmisen ei tarvitse muuttua sen paremmin henkisesti kuin sosiaalisilta ominaisuusksiltakaan. Kaikki pääsevät taivaaseen, teki mitä vaan. Jos näin on, mitä väliä sitten, miten elää? Ryöstä pankki, riehu, nai, ja elä muutoinkin kuin viimeistä päivää. Jo järjellinen päätelmän osoittaa että helvetin on pakko olla olemassa. Siihen ei tarvitse vielä sekoittaa yhtään kristillisyyttä. Kuulutko muuten kirkkoon, eli maksatko kirkollisveroa? Jos maksat, niin miksi? Että pääset taivaaseenko? Minusta on hullua maksaa jos kerran uskoo että sinne pääsee ilman muuta. Vaikka onkin niin että ei taivaaseen päästä rahalla eikä millään uskonnon siivellä vaan uskosta täytettyyn Golgatan työhön.

      • pikkujiiii
        ovat kirjoitti:

        ovat vakavaa leikkiä ja viesteineen tähtäävät kristillisen totuuden vesittämiseen ja vääristämiseen. Näissä "viesteissä" pyritään kieltämään helvetin olemassa olo ja synnin tuomittavuus. Ihmisen ei tarvitse muuttua sen paremmin henkisesti kuin sosiaalisilta ominaisuusksiltakaan. Kaikki pääsevät taivaaseen, teki mitä vaan. Jos näin on, mitä väliä sitten, miten elää? Ryöstä pankki, riehu, nai, ja elä muutoinkin kuin viimeistä päivää. Jo järjellinen päätelmän osoittaa että helvetin on pakko olla olemassa. Siihen ei tarvitse vielä sekoittaa yhtään kristillisyyttä. Kuulutko muuten kirkkoon, eli maksatko kirkollisveroa? Jos maksat, niin miksi? Että pääset taivaaseenko? Minusta on hullua maksaa jos kerran uskoo että sinne pääsee ilman muuta. Vaikka onkin niin että ei taivaaseen päästä rahalla eikä millään uskonnon siivellä vaan uskosta täytettyyn Golgatan työhön.

        se rukoilee. Oletko pelaillut spiritismiä, kun tunnut tietävän? Ellet ole, et tiedä, etkä puhu omasta kokemuksestasi, joten sanasi eivät ole sinun sanojasi, miksi niihin tulisi uskoa?

        Taivaspaikan saaminen ei ole Jumalan juttu, se on ihmisen juttuja, yksikään luoja ei vihaa luomaansa jotta sen tuomitsisi ikuiseen kadotukseen, vai olisiko Jumalamme sadisti? Voi ollakin, kukapa meistä tietää.

        Jos puhutaan helvetistä ja siitä, mitä raamattu puhui helvetistä, siihen osaa vastata Maili Leino, raamatun tutkija... helvetti ei ole ikuinen kärsimys jossa grillataan ja kidutetaan ikuisuuteen, vaan paikka jossa huonoksi muuttuneelle sielulle käy kuin itikalle, se listitään ja se siitä, the end.

        Pidän Leinon työtä raamatun tutkijana suuressa arvossa. Tutustuin häneen vuonna 84 ja hän oli edelleen neitsyt, omistautunut Jeesukselle ja Jumalan työhön, ja vaikka itse en ole uskova, näkemyksemme ovat pitkälle yhtenevät. Kävimme pitkiä pohdintoja asioista vuosina 1984- 1987 Moni Suomen kristitty on lukenut hänen teoksiaan.

      • pikkujiiii

        Jos kuolleet olisivat keskuudessamme, edes bittivirtana, ajattelepas montako triljoonaa täällä olisi keskuudessamme. Kun kuolee, niin kuolee, eikä kukaan saa jäädä keskuuteemme ärveltämään, emme me eikä edes jeesus, koska vain ihminen kuuluu maapallolle, kuolleet ovat viime syksyn lehtiä, jolle ei ole tilaa eikä paikkaa elävien kirjoissa.

        Oletko tiennyt, jokainen ihminen on kuin marjapensas. Ellet ole kuullut, pohdi millainen on marjapensas, tai kysy, niin kerron kyllä, mutta pohdi ensin vertausta.

      • vielä elävä
        Tulee vielä kirjoitti:

        Ihmisellä on kuolemanpelko. Sitä lievittääkseen ihminen uskoo johonkin riittiin. Olen joutunut olemaan kuolevien luona,oman läheisen vierellä omasta halusta. Ei silloin kuulu siipien havinaa, ei pätki sähköt,ihminen vain lakkaa olemasta. Mut jokainen saa tietysti uskoa mihin haluaa,jos siitä tulee rauhallisempi olo. Niinkuin joku kirjoitti osuvasti tuolla, kun kuolee, ei muista edes eläneensä.. Mut jos on kauhea paniikki kuolemasta, käykää vakavasti sairaan,tai kohta kuolevan vanhuksen luona. Se piristää hieman kuolevaa ja avartaa omaa näkövinkkeliä.

        Henkilöt jotka ovat paljon tekemisissä kuoleman ja kuolevien kanssa ovat kertoneet että ihminen kuolee miten hän on elänyt. Kuolemalla on sama ote kuolevaan, kuin tällä oli ote elämään tämän eläessä. Saattaa pitää paikkansa, jos sielu on mädäntynyt ja haluaa vain pahaa niin kuolema myös mädännyttää sinut.

    • Quasimod0

      Mä uskon että kun kuolemme niin joudumme ikuiseen uneen joissa voipi keskustella muiden kuolleiden kanssa ns.unitaivas.. en usko taivaaseen enkä helvettiin sillä en tiedä kuka siellä taivaassa olisi itse pää pomo? Jumala?allah?Kashimba?Buddha? kaikki nuo uskonnot kuulostaa mielikuvitukselta ja itse en usko siihen mutta toivoisin pääseväni jonnekin missä näen kuolleita kavereita sukulaisia jne.. en kuiteskaan toivo että muuttuu jonkinlaiseksi aaveeksi ja kulkee muiden ihmisten tavoin mutta näkymättömänä sillä jos asia olisi niin en ikinä voisi antaa itselleni anteeksi niitä juttuja joita olen yksin harrastanut ja sittenhän varmasti joku kuollut tyyppi olisi nähny sen?

      • Rajantakaa

        Minun tutulleni kävi niin että hän kuoli leikkaus salissa pariksi minuutiksi ja kuvaili minulle että se tapahtui näin: Kun kuolin Näin valon ja nousin sinne. Siellä oli eräänlainen tunneli ja se tunneli johti porteille
        En tiedä siitä totudesta mutta portti avautui ja näin sillä Henkiä. Olin varma että jouduin rajan toiselle puolelle. Kun halusin mennä takaisin leikkaus saliin olin siellä katon rajassa. Näin kun lääkärit yritti elvyttää minua. Yhtä äkkiä kakki peruuntui ihan kuin se olisi vain ollut unta. Tunsin taas jalkani ja ilman virtauksen. Heräsin ja kerroin muille. Tämän hän minulle kertoi. Älkää haukkuko minua kerroin mitä kuulin tuttavalta. Lääkärit ehti jo soittaa minulle ja itkin kun luulin hänen kuollen. Sitten minu äitilleni kävi tällä tavalla: Kun hänen äitinsä kuoli hänestä tuntui että joku seurasi häntä koko ajan en tiedä kuka tai mikä muttta joku seurasi häntä. Nämä oli totta.

    • Pii

      kuoleminen itsessään ei varmaan tunnu miltään. Mutta miten kuolee, saattaa sitten tuntuakkin. Jos ihminen joutuu onnettomuuteen eikä menetä tajuaan heti, niin hän tuntee kivun ja pelon. Jos hän ottaa lääkkeitä, hän tuntee että lähtö lähenee, tulee pelko ja ikävä. Pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana kuolema lähestyy helpottajana, kivun poistajana. Terveeseen vanhuuteen liittyy kuolemaan valmistautuminen, elämästä luopuminen. Kuolema on uuden henkisen vaiheen synty. Kuolemaa ei tarvitse pelätä eikä myöskään ottaa sitä liian liki kulkemaan rinnallesi, tai liian aikaisin. Meidän kannattaa keskittyä huolehtimaan omasta ja muiden hyvinvoinnista täälä ja nyt. Jolloin olemme tehneet osaltamme paremman paikan kuolla.

      • tätityllerö84

        Muuten, oon miettiny et miks jotku ihmiset uskoo jeesukseen ja jumalaa ja niihi. Eihä niist oo mitään todisteit et ne ois ees ollu koskaa olemassa?
        Ei oo mitää todisteit et joku jeesus ois luonu ihmiset, mut siit löytyy todisteit et ihmiset kehitty apinoista, nii et sillee..

    • 7+8

      Että kuoleminen on samanlaista kun leikkauksen aikana narkoosissa.
      Kun siitä herää on ajantaju täysin kadonnut, yhtä hyvin olisi voinut nukkua sata vuotta tai muutaman minuutin.
      Tavallisessa unessa on selvillä ilman kelloakin suunnilleen missä mennään.
      Ainakin itse olen narkoosissa ollut täydellisesti poissa tästä maailmasta. Toivoisin että sitten kun aika on täysi saisin nukahtaa rauhalliseen iki-uneen.

      • nuorinainen__

        En vain voi itse uskoa Jumalaan, koska olen kokenut elämässäni liian paljon ikävää ja menetystä ja viimeiset 10-vuotta olen elänyt masennuksessa. Jos Jumala olisi olemassa, miten hän voisi sallia niin paljon pahaa tapahtuvan ihmisille. Olen välillä rukoillut ja rukoillut ja yrittänyt päästää Jumalaa elämääni, mutta miten voin, kun en pohjimmiltaan usko. Mielestäni rukoileminen on kuin vaatimista, aina vaaditaan jotain ja monessa uskossa sitten puhutaan kokoajan ihmeteoista ja tuntuu että nuo ihmiset eniten vaativat todistuksia Jumalan läsnäolosta, kun kokoajan ollaan näkemässä ihmeitä. Minä en ole ihmeitä nähnyt viime vuosiin, kenties en ikinä. Elämälläni ei ole tarkoitusta ja loppupeleissä ihmisetkin ovat vain itsekkäitä olentoja. Monesti hyvän tekokin perustuu itsekkääseen kokemukseen hyvän tekemisestä, josta saa itselleen hyvän mielen.

        Oman äitini kuollessa olen tajunnut että elämä on liian lyhyt. Vaikka vihaan elämää, pelkään kuolemaa. Uskon että kuolema itsessään ei tunnu miltään, ehkä fyysisenä kokemuksena voi kokea kipua joka pikkuhiljaa vaimenee ja kuolemassa ei enää tunne mitään. Ei ole portteja yms .. vaan uskon, että nämä kuolemanrajakokemukset ovat jotain euforisia kokemuksia alitajunnassa ennen kuolemaa. Keho tietää kuolevansa, joten jotkin rauhoittavat hormonit alkavat toimia ennen kuolemaa rauhoittaen ihmisen. Ja uskon että jotkut kokevat tuskaisen kuoleman eivätkä kaikki nuku rauhallisesti pois. Kuoleman jälkeen tulee tyhjyys. Kuolema on sama kuin ennen syntymäämme ollut tyhjyys jota emme tietenkään muista koska silloin emme olleet fyysisesti olemassa. Kuolemanpelko syntyy ihmisellä elämään liiallisesta kiintymisestä ja selviytymisvietistä ja ehkä pohjimmiltaan siitä että koska ihminen on niin älykäs olento, hän pelkää tuntematonta, koska kukaan ei voi tietää, mitä kuoleman jälkeen varmasti on, koska elämäkin on jo itsessään niin suuri mysteeri, vaikka se tuntuukin arkipäiväiseltä ihmisten keksimine yhteiskuntavelvoitteineen ja tapoineen. Ironista on että masentuneenakin rakastan elämää sen verran että en halua pois vielä ja välillä koen suunnatonta surua kuolemastani, tai ehkä se on vain pelkoa yksinäisyydestä. Pelkään että joudun johonkin yksinäiseen, hiljaiseen pimeyteen kuolemani jälkeen.

    • iluihuihio

      Ei voi kyllä muuta sanoa ku voi helvetti teidän kanssa... :D Senkus kerrotte tarinoita ja faktoja kuolemasta ette kuitenkaan tiedä siitä mitään koska olette elossa. Makes sense? Hyvät naurut sai taas tästä.

    • Puppeni rakas

      Ku mieki mietin että pääseekö sitä tosiaan 'paratiisiin' vai 'seuraavaan elämään' vai jää haamuksi leijailemaan..? Mutta eniten pelottaakun kuolee sinä yhtäkkiä tupsahdat mustaan paikkaan jossa voit vain leijua paikoillaan ja hengittää ja räpyttää silmiä. Ja siinä tyhjiössä olet sitten ikuisuuden - eli jälkeen maapallon tuhoutumisen ja kaiken ja siinä olet ja pysyt sen näköisenä kun kuolit.
      olen ajatellut pääni puhki tommosista asioista kun kanini kuoli tässä eilen... jos puppeni nyt leijuu jossain?!

    • keinutuoli

      Sehän on kuin nukutettaisi leikkaukseen..pirullisinta on herätä uudelleen. Nyt minua hirvittää kun on edessä isoaivoleikkaus..Ei se nukahtaminen, vaan pelko siitä heräämisestä?

    • Death soul

      luulisi tapahtuvan.

    • Keski-ikä on täällä

      Kuolee.
      Ei ole taivasta, ei helvettiä. Ei mitään.
      Minua lohduttaa tieto että minä suljen silmät ja se siitä.
      Isoäitini kuoli 3kk vaille 90 vuotiaana, ja juuri näin. täysin järjissään.
      Kun saisi lähteä niin!

    • Pikkusiskonen

      Mä oon taas miettinyt, että jos nyt esim. jäät auton alle, ja lehdessä lukee jotain tyyliin: "Auton alle jäänyt kuoli välittömästi", niin ehtiikö siinä tuntea kipua tms ? Voi olla että asia on ihan tieteellisesti selvitetty ja vastaus lukee jossakin, mutta ajattelin nyt vain äkkiä tässä kysäistä, kun täällä kerran kuolemisesta puhuttiin.

      • Pikkusiskonen

        Pienenä mietin myöskin, että kun sitten vanhana nukkuu pois, niin tuleeko sitä tavallaan takaisin maailmaan, vai sitten sä et vaan enää oo olemassa? On se elämä nin jännää vaan, kun kaikelle ei löydy selitystä.

        Siis ihan pikkusena, tarhaikäsenä suunnilleen ajattelin päivittäin, että sitten kun kuolee niin loppuuko kaikki ajatukset päästä ja meet jonnekkin pimeään etkä tee enää mtn. Maapallolla elämä jatkuu mutta sulla ei. Täällä syntyy uusia ihmisiä mutta sä et tiedä sitä? Sitä ei vaan voi selittää, mitä kaikkea on oikein ajatellut, se on mahdoton selittää.

        Pienenä ajattelin, että onko se sitten niin että kun on kuollut, tavallaan "syntyy uudelleen" vähän ajan päästä, mutta eri henkilönä kun "edellisessä elämässä" oli. Eli sitten saatat syntyä vaikka poikana, jos kuollessasi olisit ollut naispuolinen.

        Sitä vaan ei voi tietää. Se on niin jännä asia. Mutta niin mä toivoisin että tavallaan tulisin takaisin ihan eri ihmisenä.

        Mulla on ollut myös semmosia kuvitelmia (ei ehkä liity ihan aiheeseen..) että jos kuolen, ketkä suree, vaipuisiko isäni loputtomaan masennukseen? (sillä hän oli masentunut pitkän aikaa kun äiti kuoli) Sitä vaan ei voi tietää, inhottavaa!

    • noin se

      tapahtuuuuuu

    • niin, että

      ihminen nukahtaa ikiuneen.

      • loppu ku loppu

        kamu sai verensyöksyn ja tukehtui omaan vereensä, toinen lopetti ensin syömisen, juomisen ja sitten puhumisen, korisi vuorokauden ja meni sitten tajuttomaksi ja kuoli pois. Toivottavasti eivät ehtineet kärsimään.

      • Miten niin

        tiiät sen. ootko varma?

    • kuolema juuri

      tapahtuu. Nukahtaminen ilman heräämistä.

    • jeppejjep

      jep!!!

    • siitä, mihin

      ihminen kuolee. Jos saa kovan iskun päähän junan alle heittäytyessään, kuolee silmänräpäyksessä. Voi myös kuolla hitaammin, jolloin tajunnantaso laskee vähitellen, näkö alkaa mennä sumuisaksi, äänet häviävät ja sitten tulee pimeys ja ei enää tunne mitään eikä edes olemassaoloaan.

    • Muuten se

      käy melkein kuin nukahtaminen, mutta erilaisia kipuja voi olla enemmän tai vähemmän ennen 'nukahtamista'.

      • sda

        tuttu kuoli vaimonsa kainaloon, hengitys raskaantui ja hidastui, kunnes hän ei enää hengittänyt.. :S

      • Huh, huh!!
        sda kirjoitti:

        tuttu kuoli vaimonsa kainaloon, hengitys raskaantui ja hidastui, kunnes hän ei enää hengittänyt.. :S

        Aika rankka juttu vaimolle. Jos se ei kuristanut sitä, kai se tutkittiin!?!???

      • Aivotoiminta loppuu

        ja ihminen kuolee.

    • silmien eteen.

      Tyhjyys. Uni josta ei herää.

    • matkalla

      Raamatun mukaan ihminen elää kerran, kuolee kerran ja sen jälkeen tulee tuomio. On vain kaksi tietä. Toinen vie taivaaseen ja toinen helvettiin. Taivaaseen ei ketään pakoteta. Jos olet ulkopuolella, olet. Jeesus on tie, totuus ja elämä eikä kukaan pääse Isän tykö (taivaaseen) muutoin kuin Hänen kauttaan. Taivas on lahja, sinne pääsee ainoastaan Jeesuksen sovitustyön tähden, uskomalla Häneen, syntymällä Pyhästä Hengestä uudeksi luomukseksi. Jos et ota tätä lahjaa vastaan, olet ulkopuolella.

      Raamatussa taivasta verrataan juhliin, jotka isäntä oli järjestänyt. Juhliin oli tullut mies, jolla ei ollut isännän antamaa juhlapukua. Tämä joutui häpeään, heitettiin ulos, jossa oli itku ja hammasten kiristys.

      Kuka kuvittelisi pääsevänsä vaikkapa Brad Pittin järjestämiin juhliin tuosta noin vain? Tuskin kukaan. Miksi sitten kuvittelet pääseväsi tuosta noin vain koko maailmankaikkeuden Herran, Kaikkivaltiaan Jumalan järjestämiin juhliin jollet välitä kutsussa mainitusta yhdestä ainoasta ehdosta, Jeesuksen sovitustyön uskomisesta omalle kohdalle, syntien tunnustamisesta, parannuksen teosta??? Kaikki on tehty valmiiksi Sinua varten, otatko lahjan vastaan? Siitä riippuu iäisyytesi.

    • JK

      TAPAHTUU

    • anaali mies

      miimaa

    • chattii

      En tiiä johtuuko tämä siitä,mutta joku vuos sitten kun tinoja poltettiin.Niin mun tinasta kun poltin sitä niin siitä tuli sen muotoinen et se oli vene ja sen veneen päällä oli joku korppi. eli siitä tinasta tuli sen muotoinen ja vene missä on korppi niin se symboloi kuolemaa niin,viikon tai parin päästä mun äitini kuoli ja nyt se ois ollu jokusen 43v :( harmittaa sen puolesta.ois ollu viel 60v elämistä :( mä ainakin uskon et se kuoli sen tina kuvion vuoks :( mut en tiiä miten te sen tulkitsette.

    • I LOVE YOU

      tekis mieli kuolla :( Aina kun kävelen äitini talon ohi niin purskahdan itkuun ;( ennen äitini kuolemaa meillä oli tosi paha riita ja sanoin et tekis mieli tappaa se narttu. ja sit kun ei vielä sovittu ja olin pölliny rahaakin siltä avuttomalta muorilta;( ja nyt vaikka kuolisin sen puolesta:( Haluaisin sopia riidan äitini kanssa;( Mutta hyvästi sinne pilven reunalle

      • petri kolmeyksi

        Ei se ole noin vakavaa... Rakastat äitiäsi ja se riittää. Sielu eli "itse" mitä olemme on tai me siis olemme ikuisia. Uskon sielunvaellukseen.

    Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      91
      6560

    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      25
      2634

    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      32
      2210

    4. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      74
      1886

    5. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1661

    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      6
      1457

    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      9
      1357

    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      14
      1341

    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      7
      1279

    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1233
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt