Pettämistäkin on minusta niin monenlaista.
Itselleni on käynyt näin:
Olen ollut 11 vuotta yhdessä aviomieheni kanssa. Niistä suunnilleen 6 viimeistä on ollut täysin seksittömiä, koska _miestäni_ ei kiinnosta. Minua kyllä olisi kiinnostanut.
Olen yrittänyt puhua asiasta miehelleni ystävällisesti, huumorillakin. Olen vihjaillut hienovaraisesti, vuokrannut seksifilmejä, lähetellyt päivällä seksikkäitä sähköpostiviestejä, sytytellyt kynttilöitä, pyytänyt surffaamaan nettiin tuhmille sivuille, vienyt erotiikkanäyttelyihin... Ei tulosta. Seksiä on ollut ehkä 2 kertaa vuodessa.
Mies itse ei koskaan ole ottanut seksielämän puutetta puheeksi, joten hänelle se ei ilmeisesti ole ollut ongelma.
Ilmoitin vuosi sitten miehelleni, että jos tilanne ei muutu, minun on pakko mennä vieraisiin, koska jostain on seksiä saatava. Tilanne ei muuttunut. Sen jälkeen siis tein mitä sanoin, olin ihastunut erääseen työkaveriin jo ennemmin ehkä juuri ihmisen läheisyyden puutteessa ja menin hänen kanssaan sänkyyn.
En missään nimessä voi pitää itseäni petturina tai paatuneena pahantekijänä; olen niin monta vuotta elänyt ilman seksiä, että mielestäni olin oikeutettu siihen. En usko että yksikään mies olisi jaksanut niin kauaa. Minä olen elänyt pelkän masturboinnin varassa niin monta vuotta että en enää jaksanut.
Nyt avioliittomme on karilla, mutta en silti voi katua sitä mitä tein. Kysyin mieheltäni, eikö hän ole koskaan ajatellut että on väärin pitää minua parisuhteessa jossa ei seksiä; vastaus oli että ei ole juolahtanut mieleen.
Että tämmönenkin voi tilanne olla. Enkä varmasti ole ainut. Koskaan ennen en ole ketään kumppania (tai nuoruuden poikaystävää) pettänyt, en todellakaan. Nyt vain pinna katkesi monen vuoden pakollisen selibaatin jälkeen.
Kun nyt löydän uuden kumppanin, niin jos seksi toimii, ei minulla ole mitään tarvetta pettää häntä. Niin kauan kuin kotona saa mitä tarvitsee, ei tarvi mennä muualle. Tätä mieltä itse olen.
Tulevassa suhteessa vain en aio odotella enää noin monta vuotta vaan nostan kissan pöydälle heti.
Seksi on minusta joka ihmisen perusoikeus ja tarve, eikä miesten eikä naisten tarvitse sen puutteesta kärsiä parisuhteessa.
Itselleni on käynyt näin:
Olen ollut 11 vuotta yhdessä aviomieheni kanssa. Niistä suunnilleen 6 viimeistä on ollut täysin seksittömiä, koska _miestäni_ ei kiinnosta. Minua kyllä olisi kiinnostanut.
Olen yrittänyt puhua asiasta miehelleni ystävällisesti, huumorillakin. Olen vihjaillut hienovaraisesti, vuokrannut seksifilmejä, lähetellyt päivällä seksikkäitä sähköpostiviestejä, sytytellyt kynttilöitä, pyytänyt surffaamaan nettiin tuhmille sivuille, vienyt erotiikkanäyttelyihin... Ei tulosta. Seksiä on ollut ehkä 2 kertaa vuodessa.
Mies itse ei koskaan ole ottanut seksielämän puutetta puheeksi, joten hänelle se ei ilmeisesti ole ollut ongelma.
Ilmoitin vuosi sitten miehelleni, että jos tilanne ei muutu, minun on pakko mennä vieraisiin, koska jostain on seksiä saatava. Tilanne ei muuttunut. Sen jälkeen siis tein mitä sanoin, olin ihastunut erääseen työkaveriin jo ennemmin ehkä juuri ihmisen läheisyyden puutteessa ja menin hänen kanssaan sänkyyn.
En missään nimessä voi pitää itseäni petturina tai paatuneena pahantekijänä; olen niin monta vuotta elänyt ilman seksiä, että mielestäni olin oikeutettu siihen. En usko että yksikään mies olisi jaksanut niin kauaa. Minä olen elänyt pelkän masturboinnin varassa niin monta vuotta että en enää jaksanut.
Nyt avioliittomme on karilla, mutta en silti voi katua sitä mitä tein. Kysyin mieheltäni, eikö hän ole koskaan ajatellut että on väärin pitää minua parisuhteessa jossa ei seksiä; vastaus oli että ei ole juolahtanut mieleen.
Että tämmönenkin voi tilanne olla. Enkä varmasti ole ainut. Koskaan ennen en ole ketään kumppania (tai nuoruuden poikaystävää) pettänyt, en todellakaan. Nyt vain pinna katkesi monen vuoden pakollisen selibaatin jälkeen.
Kun nyt löydän uuden kumppanin, niin jos seksi toimii, ei minulla ole mitään tarvetta pettää häntä. Niin kauan kuin kotona saa mitä tarvitsee, ei tarvi mennä muualle. Tätä mieltä itse olen.
Tulevassa suhteessa vain en aio odotella enää noin monta vuotta vaan nostan kissan pöydälle heti.
Seksi on minusta joka ihmisen perusoikeus ja tarve, eikä miesten eikä naisten tarvitse sen puutteesta kärsiä parisuhteessa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tämä voi olla myös perheessä toisinpäin ..vaimo eihalua kuin yhdellä tavalla harvoin ja pimeässä. Mielestäni kestän päivän valon. Nuoleminen likaista ja huutaa pervoksi kun katselee pornofilmiä tv:stä joskus kun sattuu tulemaan. Itse käyn nykyään silloin tällöin vieraissa ja yksi tuttulla rouvalla sama tilanne ja parannamme sen kaksin ilman tunnon tuskia. Hekin vain naimisissa lasten takia. Kyllä meitä täällä piisaa puutteessa olevia naisia kuin miehiäkin.
Seksi on minusta joka ihmisen perusoikeus ja tarve, eikä miesten eikä naisten tarvitse sen puutteesta kärsiä parisuhteessa.
...ja ilman suhdetta eläville mies/nais huorissa käynnin tuo tekee oikeutetuksi, joten kukkahattutädit, painukaa muualla moralisoimaan, minä lähden täyttämään perustarpeita!
Niin, itse asiassa olen sitä mieltä että prostituutio voisi olla laillista, silloin kun sitä ei tehdä parittajan välityksellä. Minusta naisella on oikeus päättää omasta kropastaan ja jos hän haluaa sitä myydä, se on hänen asiansa.
Olen ollut tätä mieltä muuten aina, en vain tässä omassa tilanteessani. Monta kertaa mietin vielä avioliitossa ollessani, että mistähän löytyisi testattu miesprostituoitu. Mutta eipä täällä maalla niitä niin vain vilise.
Eli minä kyllä vastustan seksin ostaminen rikollistamista; mistä sitten saavat seksiä yksinäiset, vammaiset tai sellaiset ihmiset jotka jostain syystä eivät kykene tai uskalla lähestyä mahdollisia kumppaneita?
olet kyllä. Jos kaiken tuon olet kotona yrittänyt tilanteen parantamiseksi, niin kyllä se raja johonkin on vedettävä. Harmittavaa luettavaa vaan tuollaiset kokemukset. Kuka sitä tietää, milloin itselle kaikki muuttuisi noin.