Kun ei koskaan saa vastausta

Kaikkein vittumaisinta tässä vastentahtoisessa ikisinkkuudessa on se, että kun ei koskaan saa tietää mistä se oikein johtuu.

Sitten sitä miettii päänsä solmuun eri vaihtoehtoja siihen miksi en kelpaa. yhtäkkiä joka ikisestä omasta luonteenpiirteestä ja ulkoisesta piirteestä alkaa tulla vastenmielinen. Sitä ajattelee, etä tästähän se johtuu. tai näistä asioista. itse asiassa se johtuu näistä kaikista. ja sitten kun ei koskaan saa keneltäkän mitään suoraa palautetta, alkaa pitää itseään kokonaisvaltaisesti todella huonona yksilönä.

Näin siitä huolimatta, että ei kenessäkään kaikki voi olla vikana. Mutta kun ei tiedä, kun sitä ei kukaan häveliäisyyttään suoraan sano, niin silloin alkaa epäillä kaikkea.

Ja sitten tässä pitäisi vielä olla omanarvontuntoinen ja pää pystyssä. Miten voi olla, kun pelkkiä torjuntoja on takana? Ja kun samalla on sosiaalisesti aktiivinen ja pidetty ystävänä, eli ei sosiaalinen hylkiö kuitenkaan joka rintamalla...
101063
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

noh, kokeilepa sellaista (jos olet sosiaalisesti pidetty kuitenkin) että kysyt suoraan naispuolisilta ystäviltäsi missä mättäisi heidän mielestää ja sanot ensin suoraan ettet yritä pokata heitä ja toivot julman raakaakin vastausta jotta kehitystä voisi tapahtua. jos taas ystäväpiiriin ei kuulu naisia tuon voit tehdä ihan baarissakin tai jossain melko tuntemattomalle kunhan vain selität rehellisesti asian sillä suurin osa naisista pitää miesten arvostelusta :D

Äänestä

saisit vastauksia?

Koettaisitko alkaa muokata itseäsi Vieläpä siten, että pääsisit eroon noista vikalistoille ilmestyneistä ominaisuuksista ja kehittäisit tilalle jotain muuta, positiivisempaa?

Toimii ehkä automallien kehitystyössä, ei ihmisillä. Itseluottamuksesi tuntuisi olevan suurin ongelma, ei ne muut ominaisuudet.

Äänestä
  • Todennäköisesti tekisin jotain asialle. ihan tosi. olen elämässäni kyll saanut ennenkin palautetta, joka on muuttanut minua ihmisenä. Kun sanotaan että ihminen ei voi muutta, niin katson sen olevan melkoista bullshittia. Ihminen voi muuttua, mutta eivät kaikki ihmiset. Olen tehnyt sen ennenkin, voin sen tehdä vastakin. Mutta aiemmassa palautteessa ei ollut kyse tästä käsiteltävästä asiasta.

    On totta että minulla on varmaankin jonkin sortin itsetunto-ongelma. Mutta se ei ainakaan ole syynä niihin pakkeihin, joita olen saanut, koska itsetunto-ogleman, joka minulla on, ei näy sillä tavoin ulos.

    Mutta kun saa pelkkiä pakkeja, siis ihmisiltä joihin todellakin on ihastunut (ei mitään baarin "läheks meille" pakkeja), niin en tiedä kuinka pitkälle on mahdollista olla niin että se EI vaikuttaisi jollain tavoin itsetuntoon.

    ja mitä sitten jos on jollain saralla huono itsetunto? Ei minua haittaa, jos jollain naisella on joku spesifinen vika, koska kaikilla on joku sellainen. Viat tekeväyt ihmisiestä minusta jopa kiinnostavamman kuin vahvuudet. Kunhan vain homma ei ole ihan täysin mittasuhteistaan ulkona.

    Äänestä

  • noname kirjoitti:

    Todennäköisesti tekisin jotain asialle. ihan tosi. olen elämässäni kyll saanut ennenkin palautetta, joka on muuttanut minua ihmisenä. Kun sanotaan että ihminen ei voi muutta, niin katson sen olevan melkoista bullshittia. Ihminen voi muuttua, mutta eivät kaikki ihmiset. Olen tehnyt sen ennenkin, voin sen tehdä vastakin. Mutta aiemmassa palautteessa ei ollut kyse tästä käsiteltävästä asiasta.

    On totta että minulla on varmaankin jonkin sortin itsetunto-ongelma. Mutta se ei ainakaan ole syynä niihin pakkeihin, joita olen saanut, koska itsetunto-ogleman, joka minulla on, ei näy sillä tavoin ulos.

    Mutta kun saa pelkkiä pakkeja, siis ihmisiltä joihin todellakin on ihastunut (ei mitään baarin "läheks meille" pakkeja), niin en tiedä kuinka pitkälle on mahdollista olla niin että se EI vaikuttaisi jollain tavoin itsetuntoon.

    ja mitä sitten jos on jollain saralla huono itsetunto? Ei minua haittaa, jos jollain naisella on joku spesifinen vika, koska kaikilla on joku sellainen. Viat tekeväyt ihmisiestä minusta jopa kiinnostavamman kuin vahvuudet. Kunhan vain homma ei ole ihan täysin mittasuhteistaan ulkona.

    Joten anteeksi kirjoitusvirheet.

    Äänestä

  • noname kirjoitti:

    Todennäköisesti tekisin jotain asialle. ihan tosi. olen elämässäni kyll saanut ennenkin palautetta, joka on muuttanut minua ihmisenä. Kun sanotaan että ihminen ei voi muutta, niin katson sen olevan melkoista bullshittia. Ihminen voi muuttua, mutta eivät kaikki ihmiset. Olen tehnyt sen ennenkin, voin sen tehdä vastakin. Mutta aiemmassa palautteessa ei ollut kyse tästä käsiteltävästä asiasta.

    On totta että minulla on varmaankin jonkin sortin itsetunto-ongelma. Mutta se ei ainakaan ole syynä niihin pakkeihin, joita olen saanut, koska itsetunto-ogleman, joka minulla on, ei näy sillä tavoin ulos.

    Mutta kun saa pelkkiä pakkeja, siis ihmisiltä joihin todellakin on ihastunut (ei mitään baarin "läheks meille" pakkeja), niin en tiedä kuinka pitkälle on mahdollista olla niin että se EI vaikuttaisi jollain tavoin itsetuntoon.

    ja mitä sitten jos on jollain saralla huono itsetunto? Ei minua haittaa, jos jollain naisella on joku spesifinen vika, koska kaikilla on joku sellainen. Viat tekeväyt ihmisiestä minusta jopa kiinnostavamman kuin vahvuudet. Kunhan vain homma ei ole ihan täysin mittasuhteistaan ulkona.

    Ihminen ei voi muuttua. Siis pohjimmiltaan.

    Totta kai kaikenlaisia yksittäisiä asioita voi muuttaa. Voi oppia hillitsemään itseään. Voi oppia käytöstapoja. Voi oppia virheistään. Mutta perimmäistä luonnettaan ja persoonallisuuttaan ei voi muuttaa.

    Äänestä

  • ei voi muuttua kirjoitti:

    Ihminen ei voi muuttua. Siis pohjimmiltaan.

    Totta kai kaikenlaisia yksittäisiä asioita voi muuttaa. Voi oppia hillitsemään itseään. Voi oppia käytöstapoja. Voi oppia virheistään. Mutta perimmäistä luonnettaan ja persoonallisuuttaan ei voi muuttaa.

    On nimenomaan opittua. Ei se ole mikään geneettinen fakta. Kaiken minkä voi oppia, siitä voi myös oppia pois.

    Mutta se vaatii toden totta sen pohjimmaisen luonteen, joka antaa mahdollisuuden oikeasti kuunnella mitä toiset sanovat. Siis että on valmiiksi vastaanottavainen. Sillä tavoin olen samaa mieltä, muuten en.

    Olen muuttunut muutenkin ihan valtavasti viimeisten 5-7 vuoden aikana. En toki voi väittää että se olisi kaikille mahdollista.

    Äänestä

  • noname kirjoitti:

    On nimenomaan opittua. Ei se ole mikään geneettinen fakta. Kaiken minkä voi oppia, siitä voi myös oppia pois.

    Mutta se vaatii toden totta sen pohjimmaisen luonteen, joka antaa mahdollisuuden oikeasti kuunnella mitä toiset sanovat. Siis että on valmiiksi vastaanottavainen. Sillä tavoin olen samaa mieltä, muuten en.

    Olen muuttunut muutenkin ihan valtavasti viimeisten 5-7 vuoden aikana. En toki voi väittää että se olisi kaikille mahdollista.

    tähän on vielä pakko vastata. ensinnäkin sulla tuntuu olevan enenmän itsetuntoa kuin monilla koska haluat kritiikkiä ja löytyy myös halua yrittää muttua. siis näitä "hyväksy minut sellaisena kun olen" - loosereita on pilvin pimein kuitenkin totuus on vaan että jankuttavat tuota kun ovat niin LAISKOJA etteivät viitsi asioille tehdä yhtään mitään ja vollottavat sitten viiskymppisinä että "sniffff kun ei kukaan tykänny" ilman muuta suosittelwen ennenmin tätä sinun tyyliäsi ja haluan kannustaa siihen. mentaliteetillä että haluaa itseään kehittää ja parantaa ei tule jäämään "nalliksi kalliolle" naiset nimittäin kunnioittavat juuri miehiä joilla on päämääriä ja yritystä. on totta että kaikilla on vikoja, jopa sellasiakin joille ei oikeen voi mitään kuten sokeus, pyörätuoli tai muu todellinen vamma mutta tuollaiset vammat eivät vaikuta ihastumisiin tai rakastumisiin kun taas ylipaino tai kaljottelu ovat heikkoutta ja sellaista ihmistä ei kukaan kunnioita (no tietysti toiset samanlaiset) ja jos mahdollista puolisoa ei kunnioita niin heh whats the point?

    Äänestä

  • vastata kirjoitti:

    tähän on vielä pakko vastata. ensinnäkin sulla tuntuu olevan enenmän itsetuntoa kuin monilla koska haluat kritiikkiä ja löytyy myös halua yrittää muttua. siis näitä "hyväksy minut sellaisena kun olen" - loosereita on pilvin pimein kuitenkin totuus on vaan että jankuttavat tuota kun ovat niin LAISKOJA etteivät viitsi asioille tehdä yhtään mitään ja vollottavat sitten viiskymppisinä että "sniffff kun ei kukaan tykänny" ilman muuta suosittelwen ennenmin tätä sinun tyyliäsi ja haluan kannustaa siihen. mentaliteetillä että haluaa itseään kehittää ja parantaa ei tule jäämään "nalliksi kalliolle" naiset nimittäin kunnioittavat juuri miehiä joilla on päämääriä ja yritystä. on totta että kaikilla on vikoja, jopa sellasiakin joille ei oikeen voi mitään kuten sokeus, pyörätuoli tai muu todellinen vamma mutta tuollaiset vammat eivät vaikuta ihastumisiin tai rakastumisiin kun taas ylipaino tai kaljottelu ovat heikkoutta ja sellaista ihmistä ei kukaan kunnioita (no tietysti toiset samanlaiset) ja jos mahdollista puolisoa ei kunnioita niin heh whats the point?

    Niin, tuosta edellisestä viestistä tulee mieleen pahimmanlaatuinen pirttihirmu, jonka elämän pääsisältönä on arvostella ja halveksia muita. Koska kyseessä on kenties vieläpä nuori kirjoittelija, niin surku sitä miesparkaa, joka moisen naisen saa niskoilleen, sillä katkeruus vain kasvaa vuosien myötä.

    Äänestä

Itse tulin ikisinkkuuden syitä pohtiessani siihen tulokseen että naiset vain vihaavat minua. Se on hyvä ajatella vakiona kaikissa yhteyksissä asioiden yksinkertaistamiseksi, vähän kuin painovoima fysiikassa.

Äänestä

kiva, ihana, paras. Menee hetki niin olen mulkku ;D

Aika jännää kun kuitenkin olen saman ihminen, mutta ei sitä kaikkea voi ymmärtää.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


noname kirjoitti:

Kaikkein vittumaisinta tässä vastentahtoisessa ikisinkkuudessa on se, että kun ei koskaan saa tietää mistä se oikein johtuu.

Sitten sitä miettii päänsä solmuun eri vaihtoehtoja siihen miksi en kelpaa. yhtäkkiä joka ikisestä omasta luonteenpiirteestä ja ulkoisesta piirteestä alkaa tulla vastenmielinen. Sitä ajattelee, etä tästähän se johtuu. tai näistä asioista. itse asiassa se johtuu näistä kaikista. ja sitten kun ei koskaan saa keneltäkän mitään suoraa palautetta, alkaa pitää itseään kokonaisvaltaisesti todella huonona yksilönä.

Näin siitä huolimatta, että ei kenessäkään kaikki voi olla vikana. Mutta kun ei tiedä, kun sitä ei kukaan häveliäisyyttään suoraan sano, niin silloin alkaa epäillä kaikkea.

Ja sitten tässä pitäisi vielä olla omanarvontuntoinen ja pää pystyssä. Miten voi olla, kun pelkkiä torjuntoja on takana? Ja kun samalla on sosiaalisesti aktiivinen ja pidetty ystävänä, eli ei sosiaalinen hylkiö kuitenkaan joka rintamalla...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu