Oli vähän vaikea valita keskusteluryhmää, jonne tämän kysymykseni laittaisin. Menköön tänne siis :)
Teollisuuden alan back office-ihmisiltä kysyisin, että miltä näyttää tulevaisuus tai nykyisyys saksankielen "ammattilaisilla"? Onko saksankielen ammattilaisella tilausta teollisuudessa esim. myynnissä, hallinnossa, viestintäosastoilla? Teollisuus kiinnostaa alana, koska saksalaisia firmoja on Suomen markkinoilla ja suomalaiset firmat käy kauppaa saksalaisten kanssa. Miltä näyttää tilanne teidän mielestä saksan kielen kannalta, onko tulevaisuutta? Valmistun vasta kohta yliopistosta, ja työpaikkoja ja eri firmoja olen alkanut seuraamaan, ja oman alan työnäkymät ja tulevaisuuden visiot kiinnostaisivat minua kovasti. Vähän ehkä ajattelisin, että kysyntää saattaisi olla, koska Saksan kanssa kauppaa tehdään aikalailla ja kielitaitoni on harvinaisemmasta päästä kuin englanti ja ruotsi..Tai tältä pohjalta hakeuduin oman kieleni alan koulutukseen nuorempana.
Olen ajatellut opiskella myöhemmin jotain kaupan ja tekniikan alaa jonkin verran, vapaaehtoisesti ja sen mukaan mikä näyttää sitten työelämässä sellaisilta asioilta, joita tarvitsisin. Opiskelisin mieluusti avoimessa yliopistossa kursseja, mutta en uutta tutkintoa ja kokopäiväopiskelua, hyödyksi ja huviksikin.
Teollisuuden alan back office-ihmisiltä kysyisin, että miltä näyttää tulevaisuus tai nykyisyys saksankielen "ammattilaisilla"? Onko saksankielen ammattilaisella tilausta teollisuudessa esim. myynnissä, hallinnossa, viestintäosastoilla? Teollisuus kiinnostaa alana, koska saksalaisia firmoja on Suomen markkinoilla ja suomalaiset firmat käy kauppaa saksalaisten kanssa. Miltä näyttää tilanne teidän mielestä saksan kielen kannalta, onko tulevaisuutta? Valmistun vasta kohta yliopistosta, ja työpaikkoja ja eri firmoja olen alkanut seuraamaan, ja oman alan työnäkymät ja tulevaisuuden visiot kiinnostaisivat minua kovasti. Vähän ehkä ajattelisin, että kysyntää saattaisi olla, koska Saksan kanssa kauppaa tehdään aikalailla ja kielitaitoni on harvinaisemmasta päästä kuin englanti ja ruotsi..Tai tältä pohjalta hakeuduin oman kieleni alan koulutukseen nuorempana.
Olen ajatellut opiskella myöhemmin jotain kaupan ja tekniikan alaa jonkin verran, vapaaehtoisesti ja sen mukaan mikä näyttää sitten työelämässä sellaisilta asioilta, joita tarvitsisin. Opiskelisin mieluusti avoimessa yliopistossa kursseja, mutta en uutta tutkintoa ja kokopäiväopiskelua, hyödyksi ja huviksikin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lähtökohtaisesti asia olisi parempi hieman toisin päin, jos olet esim. tekniikan alan ammattilainen, jolla on vahva kielitaito jossakin hieman eksoottisemmassa kielessä, voisi olla hyvätkin saumat.
Nykyiset dippainssit, jotka teollisuuden yläpään ja kontaktipintojen paikkoja yleensä miehittävät, ovat aika kielitaitoista porukkaa, etenkin mitä tulee perinteisiin alan kieliin kuten englanti (of course...), saksa jne.
Heillä on ala hallussa ja lisäksi kielitaito, toisinpäin se on vähän vaikeampaa :-)
No siis kielitaidon hyvyys on aina kulloisenkin kuulijan korvassa ;) Juup, mutta tiedän mitä tarkoitat. Ehkä pitäisi olla itse kyseisen kohdealan koulutus, jotta pääsee töihin. Nooh, pitää varmaan kattella tuolta viestinnän puolelta. Kyllähän se kieltämättä varmaan kuulostaa oudolta, että teollisuuden tms. hommiin olisi tulossa ns. työtehtävän määritelmän mukaisen koulutuksen omaava henkilö, eikä aina se mikä koko alalla on vallalla.
Aika paljon on yritykset tietääkseni jo ulkoistaneet esim. käännös- ja dokumentointipuoltaan alihankkijoille, tai käännöstoimistoille mainostoimistoille. Että ehkä se mun tuleva osoite on sitten joku niistä :) No anyway, samoista hommista kyse, oli työnanajan nimi mikä tahansa sitten. Luultavasti alat tulevat jatkossa erikoistumaan yhä edelleen niin, että aletaan tuijottaa enemmän osaamista ja tehtävän hoitoa, kuin perinteistä koulutuspolkua. Ei se tankeroos-englanti saati muiden kielien osaaminen ikinä voita itse sen kielen koulutuksen saaneen henkilön osaamista. Tietty tollanen insinööri on parempi sijoitus, kun sen voi heittää muihin hommiin talossa myös tarvittaessa. Kieli-ihmisellä vaihtuisi työnantaja siinä tapauksessa. Esim. paperitehtailla on kuulemma ihan omat kieltenkoultuksen saaneet ihmiset duunissa kielitaitotehtävissä, esim. tulkkauksessa.
Unehtui laittaa, että kuinka moni teollisuuden ja kaupan alan työnantaja todellisuudessa tietää, mitä kaikkea kielen ammattilainen osaa kielellänsä tehdä. Eli että kaupan alaa, hallintoa, erikoiskieltä, eri alojen (kauppaa, tekniikkaa jne) erikoissanastoa lienee hallussa kokemusta. Eli että kieli-ihmiset ovat tahkonneet muutakin kuin kielioppia sen yliopistonsa ajan :) Jos lyöt saksankieliset manuskan mulle käteen, niin kyllä mä varsin hyvin tiedän mitä siinä sanotaan mistäkin kapistuksesta ja nippelistä. Kääntyy vielä tarvittaessa hyvälle suomellekkin siinä samalla, jos haluat. Ja kun näytät pari manuskaa lisää niin osaa jo kovasti termit tietää miten se hilavitkutin toimii. Sitä lukee kuin päivän sanomalehteä. Eli ei pidä luulla, että kieli-ihminen osaa vain kieliopin, viikonpäivät ja hyvät arkifraasit. Monet ovat erikoistuneet juuri esim. erikoiskieliin (= suurinpiirtein tekniikan yms. alojen sanastoihin) ja erikoiskielten käyttämiseen. Se taitaa olla ikuinen kuuma peruna, et kielitaisoinen insinööri vai kielenmaisteri, joka omaksuu alan. Ei minusta lujuuslaskelmia ole tekemään, jos sitä haette (insinööri saa hoitaa sen puolen mieluusti), mutta älä vaan laita sitä insinööriä laatimaan maailmalle jotain hirveitä kielikukkasia ja varmasti ihan suoranaisia ajatusvirheitä sisältävää vieraan maalaista tekstiä (tai ainakaan ennen, ennenkuin punakynäni on tsekannut pahimmat mogat poies). Että tälläinen ero on insinöörillä ja kielen ylopistokoulutuksen saaneella henkilöllä. Ymmärrät varmaan, miksi lähetän suosista opintorekisteriotteen käytännössä käymineni kursseineen hakemuksien mukana ;) Kaikilla ei liene tietoa osaamisesta, mutta luuloja senkin edestä...ei tarvi arvailla kun saa faktat eteensä mustana valkoisella.