Sydämentykystä ja salaisia haaveita

Original Miss J kirjoitti:

Niinhän siinä sitten kävi, että menin ihastumaan työkaveriin, vaikka monta vuotta sitten päätin, että ei ikinä enää... Viime vuonna aloitin uudessa työpaikassa ja heti ensitapaamisella totesin, että Herra X oli melkoisen hyvännäköinen pakkaus. Noh, seurustelin silloin, enkä alkanut kehitellä mitään tunteita X:ää kohtaan ja seurustelun loputtuakin olin niin fiksu, että suhtauduin X:ään ammatillisesti. Ajan myötä X on tullut yhä upeammaksi mieheksi (minun silmissäni). Hän on miellyttää sekä silmiäni että sydäntäni, koska osaa olla niin miellyttäväkäytöksinen... Kaikesta huolimatta onnistuin hokemaan itselleni "ei se sua haluais, se on niin täydellinen". Mutta sitten... voi ei... tarvittiin vain muutama melko merkityksetön tapahtuma ja mieleeni nousi toivo, että X voisi SITTENKIN olla kiinnostunut. Sen jälkeen olen nähnyt kiinnostumisen merkkejä hänen käytöksessään vaikka kuinka paljon. Luultavasti kaikki on oman ansiokkaan mielikuvitukseni tuotetta, mutta minkäs teet. Kuvittelen mm. että hän katsoo minua aina pitkään ja kiinteämmin kuin muita, että hän häkeltyy, kun puhun hänelle tietyllä tavalla. Äh. Olen nyt parisen kuukautta kuvitellut, että hän pitää minusta ja että pian tuo upea mies kertoo sen minulle. Vituttaa jo valmiiksi, koska eihän niin kuitenkaan tapahdu. Haluaisin lopuksi kehottaa kaikkia teitä toivottomasti (työkaveriin) ihastuneita lähestymään kiinnostuksenne kohdetta. Hän saattaa tuntea samoin :)

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä