Työpaikkaromanssit toimivat, jos on yhteiset pelisäännöt. Itselläni peliä vanhemman miehen kanssa, tykätään toisistamme, mutta ei haluta sitoutua, seksiä vaan. Näin homma toimii. Ja ennen kaikkea, pystytään puhumaan asioista.
Työpaikkaromanssit ok!
sexy lady
192920
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Teidät avionrikkojat pitäs kaikki sanoa irti, siis antaa potkut eikä päästää enää töihin.
iskeä alalle kuin alalle tällä menettelyllä;-)
Samanlainen avionrikkoja sinäkin.
Alkuperäisessä viestissä ei nähdäkseni mainittu sanallakaan että edes toinen olisi varattu, aviosta puhumattakaan. Miten tämänlaisessa tilanteessa voidaan suorittaa avionrikkomista?
Entäpä vaikka olisivatkin aviossa, mutta kyse silti ei ole pettämisestä kummankaan avioparin mielestä? Edelleenkään ei ole avionrikkomista.
Maailma ei ole mustavalkoinen. Tiedän että makuasioista ei voi kiistellä, mutta se on siksi koska minä olen oikeassa.
joutilaita rumia ämmiä, jotka muun tekemisen puutteessa vahtii potentiaalisia työpaikkaromensseja ja "aviorikkojia". Potkut pitäisikin antaa sellaisille, jotka työaikaa sellaiseen kyttäämiseen ja kateelliseen kälätykseen käyttää.
rumat työpaikan lutkat, jotka niitä varattuja miehiä siellä työpaikalla yrittää, koska eivät muualta miestä saa.
Asiahan kuuluu sinulle?
Kyllä mä olen huomannut, että yhdessä ja toisessakin työpaikassa melkoista menoa ja sikailua on, on ollut ja tulee olemaan. Asia vaan on niin.
Läheltähän parhaiten kumppani löytyy, vieläpä sellainen johon voi luottaa ja parhaassa tapauksessa samanlainen saman alan ihminen.
Realiteetti on myös että jokaisessa organisaatiossa on ruma kyylä, jonka tunnuslause on "en ikinä ole syönyt kuormasta"; jonkinlainen itse itsensä moraalinvartijaksi oman toimen ohella ylentänyt naispuolinen henkilö.
Tästä syntyy monenlaista ongelmaa, tarpeetonta parjausta ja selkään puukottamista moralismin varjolla. Suhteet on suhteita, työpaikallakin. Enemmistölle niistä on silkkaa huvia, kuin saippuaoopperaa katselisi.
Kun työaikaa ei kutemiseen tai kyyläämiseen haaskata eikä ylennyksiä tehdä "reittä pitkin" -periaatteella, ei kenelläkään pitäisi olla mitään pahaa sanottavaa.
Onko myös kotona yhteiset pelisäännöt.
Just tuommoisia ladyjä lisää ja ei kun antaa palaa...
Parempi että hukuttaudut heti, ei tommosta naista voi kukaan muu arvostaa kun ääliö.
oikein pulpahtelee. Psykologilla käynti saattaa auttaa.
Onko sulla todella oikea elämä vai mitä sä vehtaat. ? Haihattelet jonkun panon perään niin kuin se olis se joka tekee sut autuaaksi vielä vuosienkin jälkeen. Heh, heh ja vielä heh, heh. Alkaa jo onkimaan toisesta paikasta.
loppua paukut, eikä alapää enää kihelmöi.
jos työpaikalla noudatetaan pelisääntöjä eli työaikaa ei käytetä kutemiseen eikä romanssin osapuolet saa hyötyjä työssä (esim. eteneminen) romanssistaan. Nuo mitä sexy lady -nimimerkki kirjoitti "pelisääntöinä" ovat varmaankin sen romanssin privaattiasioita (jotka ei kuulu työpaikalla muille).
Kommenttina tuohon ed. viestiin ja tiedoksi muillekin, että tosiaankin pelisäännöillä tarkoitin minun ja tämän työkaverin välisiä, yhteisesti sovittuja privaattisääntöjä, jonka mukaan eleillään ja oleillaan. Työpaikalla ei työajan puitteissa todellakaan kuherrella, ollaan erittäin varovaisia siitä, ettei jäädä kenellekään täällä kiinni. Homma on meidän kahden välinen juttu, eikä todellakaan kuulu kenellekään muulle. Täsmennyksenä vielä, että ollaan molemmat varattuja tahoillamme, mutta kumpikin halutaan jotakin säpinää elämäämme. Väärinhän se on omia kumppaneitamme kohtaan, mutta molemmat halutaan kokea elämältä jotakin yhdessä. Emme halua sitoutua toisiimme, siitä on puhuttu monet kerrat keskenämme, joten työpaikkaromanssit voivat todellakin toimia, jos pelisäännöistä on sovittu keskenään! Kumpikin rakastetaan omia kumppaneitamme, mutta jotakin vetoa tunnemme myös toisiamme kohtaan, ei sille minkään voi. Mutta onneksi tiedetään, että sen pidemmälle juttumme ei koskaan etene! Ollaan myös puhuttu siitä, että jos ja kun toinen haluaa jossain vaiheessa tämän jutun lopettaa, niin sitä päästöstä tulee toisen kunnioittaa!
Kenelläkään muulla vastaavanlaisia kokemuksia tai asiallisia kommentteja ja kokemuksia, mitä on käynyt, kun pitää peliä työkaverinsa kanssa, vaikka kumpikin tahoillaan varattu. Onko ne yhteiset pelisäännöt toimineet?
Kyllä teillekin vielä arki koittaa ja kyyneleet valuvat.
Joidenkin (ehkä useampien) työpaikkaromanssit päättyvät ikävästi, mutta se on niin heistä itsestään kiinni! Jos oikeasti tykkäävät toisista ja kumpikin tietää, missä mennään, niin en epäile yhtään, etteikö homma voisi toimia. Kunhan pitävät tekonsa salassa muilta työpaikalla, niin mikäs siinä. Saahan sitä elämästä nauttia ja pientä piristystähän se vaan arkeen tuo, jos on työkaverin kanssa säpinää. Toivottavasti ette jää kiinni! Nauttikaa toisistanne! Elämä on! Kerran täällä vaan ollaan ja eletään!
eihän se nyt ihan pelkästään heistä itsestään oon kiinni! Elämään kun liittyy aina muitakin ihmisiä... Kauheen, suorastaan pelottavan yksinkertaistettua, ja lapsellista ajattelua! Eihän asiat nyt missään tyhjiössä tapahdu. Mihin tollasella ajattelulla nyt sit muka pääsis, että kerran mä täällä vaan oo, ja mulla on oikeus kaikkeen sen takia. Hiiteen muut! Elämällä, jossa salailu on noin merkittävässä osassa tuskin saavutetaan onnellisuutta, missään vaiheessa. Ikävä kyllä!