Olen kyllästynyt ystävättäreni peleihin. Sovimme jo noin 2 kk sitten perjantaista, jolloin lähdemme viihteelle yhdessä pitkästä aikaa. Kyseisenä päivänä hän kuitenkin laittoi minulle tekstiviestin, jossa kertoi potevansa hirvittävää kankkusta, koska oli eksynyt baariin edellisenä iltana, joten hänestä ei olisi baariin sinä perjantaina.
Lähdin liikenteeseen kuitenkin yksin, koska olin niin päättänyt ja kaiken valmiiksi suunnitellut kotiinpaluuta myöten. (Kotiinpääsy ei aina ole niin yksinkertaista, kun en asu pk-seudulla.) Illanvilakassa törmäsin ystävättäreeni. Hän oli kuin olikin kyennyt baariin - herraseurassa.
Tapaamme harvoin, mutta pidämme melko tiiviisti yhteyttä sähköpostilla ja tekstiviesteillä. Elämäntilanteemme ovat erilaiset, hän liikkuu baareissa huomattavasti minua enemmän - ja sen kerran kun lähdemme yhdessä johonkin, hän varmistaa jonkun ihastuksensa tai muun "hoidon" kohdalle osumisen jossain vaiheessa iltaa.
En ole mustasukkainen hänen ystävyydestään ja toki suon hänelle onnen miessuhteissa, joissa hän kerta toisensa jälkeen hakkaa päätään seinään. Silti en ymmärrä, ettei yhtä iltaa puolessa vuodessa voi keskittyä vanhan ystävyyden vaalimiseen, vaan siihenkin on ihan pakko sotkea joku mies - tai kuten nyt kävi - jättää tuo ystävyyden vaaliminen toiseen kertaan ja tarkistaa, josko tämä mies olisikin se Elämän Mies. Olisi edes ollut rehellinen. Sitäpaitsi kyseinen mies ei ollut lopulta sen arvoinen...
Lähdin liikenteeseen kuitenkin yksin, koska olin niin päättänyt ja kaiken valmiiksi suunnitellut kotiinpaluuta myöten. (Kotiinpääsy ei aina ole niin yksinkertaista, kun en asu pk-seudulla.) Illanvilakassa törmäsin ystävättäreeni. Hän oli kuin olikin kyennyt baariin - herraseurassa.
Tapaamme harvoin, mutta pidämme melko tiiviisti yhteyttä sähköpostilla ja tekstiviesteillä. Elämäntilanteemme ovat erilaiset, hän liikkuu baareissa huomattavasti minua enemmän - ja sen kerran kun lähdemme yhdessä johonkin, hän varmistaa jonkun ihastuksensa tai muun "hoidon" kohdalle osumisen jossain vaiheessa iltaa.
En ole mustasukkainen hänen ystävyydestään ja toki suon hänelle onnen miessuhteissa, joissa hän kerta toisensa jälkeen hakkaa päätään seinään. Silti en ymmärrä, ettei yhtä iltaa puolessa vuodessa voi keskittyä vanhan ystävyyden vaalimiseen, vaan siihenkin on ihan pakko sotkea joku mies - tai kuten nyt kävi - jättää tuo ystävyyden vaaliminen toiseen kertaan ja tarkistaa, josko tämä mies olisikin se Elämän Mies. Olisi edes ollut rehellinen. Sitäpaitsi kyseinen mies ei ollut lopulta sen arvoinen...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Entinen kaveri, oikeastaan vain töistä tuttu kaveri, teki minulle vastaavanlaisen tempun muutama vuosi sitten. Hän peruutti aiemmin sovitut treffit lievän kankkusen vuoksi, mutta pyysi minut kumminkin illalla luokseen kylään parille lasilliselle.
Saavuin paikalle viinipullo kainalossa, mutta vastassa oli naapurin rouva, joka luuli minun tulevan lapsenvahdiksi! Kaveri oli lähtenyt johonkin selittämättä muuta kuin että lapsenvahti oli tulossa seitsemän maissa. En ole pikkulasten ystävä ja haistoin muutenkin palaneen käryä, joten jätin naapurin rouvan hoitopuuhiin ja palasin kotiin.
Työkaveri jäi töistä pois kahdeksi viikoksi ilmoittamatta siitä työnantajalle. Hän oli määräaikainen, joten ei hän ole enää työkaverinikaan. Määräaikaisuutensa loppuviikot hän hoiti sitten loppuun, mutta minulle ei kommentoinut sanallakaan tapahtunutta, enkä minä käärmeissäni sitten edes kysynyt. Jutunpätkistä päättelin, että hän oli lähtenyt hieromaan sovintoa lapsensa isän kanssa, mutta ei siitä ollut tullut viikonlopun ryyppyreissua enempää.
Välimme katkesivat luonnostaan kaverin määräaikaisuuden loputtua. Kuulin hänestä kyllä vielä yhden kerran muutamaa kuukautta myöhemmin: hän soitti perjantai-iltana vähän ennen kymmentä, oli kovin hyvällä tuulella ja oli juuri saanut kipinän lähteä muutamalle oluelle. En ollut uskoa korviani: hänkö halusi minut kaiken tapahtuneen jälkeen viihteelle kanssaan? Huolettomasti hän ilmoitti minulle, että lapsenvahtia hän oli vailla, kun ei niin pientä voinut mukaankaan ottaa. Kieltäydyin kunniasta, vaikka hän oli sitä mieltä, ettei minun tarvitsisi vaihtaa pyjamaakaan yltäni, kun kerran autolla kumminkin tulisin.
En ole tämän jälkeen kuullut rouvasta (neidistä?) mitään. Vieläköhän hän hoitaa opettajien viransijaisuuksia..?
Vaikka olunkin nuorempi ku te, 19, ni samaa oon huomannut. ensin tutustuin yhteen turkulaiseen tyttöön ja alettiin hengata. mutta aina kun miehiin hän törmäs jos vaikka oltiin kaupungilla, niin saatto unhotaa mut ihan tyystin. lainasi rahaa eikä ikinä maksanut takasin. no, sitten yksi tyttö, joka on ollut mun luona usein yötä ja lainaa mun henkkareita, (täyttä hyväkskäyttöä näin jälkeenpäin katsottuna) luulin et hän on mun ystävä. no sit kerran mentiin tyttojen kanssa kaverin luokse juomaan ja siellä sit tää mun ihana hyväkskäyttäjäystäväni veti ihan tuubat ja kuulen oven läpi kun hän haukkuu mut yhdelle tyttökaverille ihan horoksi. mut, joka oon yli kaks vuotta seurustellu vakavasti ja oon kihloissa enkä ole ikinä miestäni pettäny. ja olen vaan yhden miehen kanssa rakastellukin. ja tällä tytöllä niitä miehiä on ollut jo nioin nuorelle iälle enemmän kun varpaat ja sormet jaksaa laskea. lukuisia niitäkin kertoja oli kun mentiin tyttöen kesken viihteelle, mut sit tää tyttö tekstaa et hei en mä tuu ku löysin mihen joka maksaa mun juomat koko illan, mut kertokaa ku meette nukkuu ni tuun sun luo. mun parhaasta kaverista en ees viitsi mainita, joka on myös aika selkäänpuukottaja.
Miksi löytyy niin harvoin "tavallisia" luotettavia naisia?
se, että me tavalliset ns. luotettavat naiset ollaan ehkä vähän ujoja solmimaan kaverisuhteita. Noi hyväksikäyttäjät harvoin on kovin estyneitä, joten he osaavat helposti avata keskusteluja jne.
Ei oikeat ystävät tee tuollasii paskoi ystävilleen.
Toi on jtn pelleilyy tai jtn ei tuommonen oo kovin fiksuu. Ja ystävät yleensä puhuu suoraan eikä valehtele vaikeistakaan asiosta.
Juu minäkään ymmärrä tuollaista miten aina joillekin naisille menee miehet kaveruuden edelle tai sitten aina jotain esteitä mukamas. Eikö voi suoraan sanoa mitä haluaa. Monesti tuntuu että naiset pahempia, kuin miehet. Miehet ainakin sanoo suoraan mitä tekee.
mullakin oli joskus samanlainen niin sanottu ystävä vaan eipä ole enää aikani katsottuani sen touhuja huomasin et se oli pelkkä hyväksikäyttäjä eikä oikeesti välittänyt musta tuon taivaallista niinpä pistin välit poikki eikä oo ollu ikävä