Rakastan työtäni

jaksaisi odottaa..,kunnes se leipä alkaa tulla vähemmälläkin yrittämisellä. Oletkos muuten ollut yrittäjänä jo kauankin? Nimittäin vanha totuus on,että ennenpitkää niitä töitä tulee riittämiin,vaikkei ihan joka hommaa otakkaan ja vasta silloin sitä kylvää niitä alkuvuosien yötä-päivää-pyhää-arkea tehtyjen pitkien päivien satoa. Ja mitä tulee siihen hyvään elintasoon,niin sellaisen sivullisen,joka ei ole koskaan ollut yrittäjä,on ihan turha ruveta syyttelemään tätäkään yrittäjää rahan-ahneudesta, sillä pelkästään sen rahan ja elintason takia puurtavia yrittäjiä on tosi vähän,ainakin pitemmässä juoksussa sellaiset yrittäjät lopettaa koko touhun,koska saman toimeentulon saa usein toisen palkkatyössä ja paljon-paljon vähemmällä vaivalla.
Kyllä se on se omien kätten,sekä oivalluksien ja onnistumisen tuottama mielihyvä, vapaus tehdä omia päätöksiä,sada tehdä sitä mistä tykkää ja kaiken tämän lisäksi siitä saa vielä sellaisen korvauksen,että sillä tulee toimeen,saa perheelleen ruuan,saa maksettua laskunsa ja talonsa,niin siinä ne taitaa olla yrittäjän motiivit tehdä monesti pitkiäkin päiviä,siinä toivossa ,että joskus tämä oma työ alkaa tuottaa siinämäärin,että voisi laittaa hanskat hyllylle "jo" ilta-neljältä ja pitää ehkä viikonloputkin työstä vapaata. Näinä yrityksen alkuvuosina valitettavasti se oma rakas puoliso jää vähemmälle huomiolle,joka on kuitenkin elinehto toisen puolison mahdollisuudelle toimia yrittäjänä.
Toivottavasti saatte jotenkin ongelmanne ratkaistua ja löydätte yhteisen sävelen.