eli kun näitä keskustelupalstojen tekstejä lukee, niin moneen otteeseen valitetaan sitä kun alkuhuuma loppuu ja arki alkaa, ja monessa tapauksessa tilanne vähän muuttuu.
Ihan nyt uteliaisuuttani kyselisin,että milloin arki on tullut mukaan seurusteluunne/avo-/avioliittoonne ja jos koet sen huonona asiana niin miksi?
Vai onko arjen puuhat tuoneet teitä puoliskonne kanssa lähemmäksi toisianne?
Ihan nyt uteliaisuuttani kyselisin,että milloin arki on tullut mukaan seurusteluunne/avo-/avioliittoonne ja jos koet sen huonona asiana niin miksi?
Vai onko arjen puuhat tuoneet teitä puoliskonne kanssa lähemmäksi toisianne?
Vastaukset 4
Vanhimmat
"monessa tapauksessa tilanne vähän muuttuu"
Voin vakuuttaa, että varmasti muuttuu...
"Ihan nyt uteliaisuuttani kyselisin,että milloin arki on tullut mukaan seurusteluunne/avo-/avioliittoonne ja jos koet sen huonona asiana niin miksi?"
Se tulee mukaan viimeistään silloin ja täysimääräisenä kun on asuttu saman katon alla 0-2 vuotta. Eihän se suinkaan tarkoita, että siinä mitään huonoa olisi, päinvastoin, mutta siihen alkuhuumaan verrattuna alkavat ne huonotkin ja sinänsä vähäpätöisetkin siis semmoiset asiat joihin ei alkuhuumassa kiinnittänyt niin huomiota saada enempi merkitystä ja nousta helpommin pintaan. Sehän antaa juuri sitä haastetta ja sisältöä siihen parisuhteeseen kun pitää huomioida ja hyväksyä se toinenkin kaikkine hyvine kuin huonoine puolineenkin, jotta siitä arjesta sitten selviäisi.
Vai onko arjen puuhat tuoneet teitä puoliskonne kanssa lähemmäksi toisianne?
mutta hiukan toisesta näkövinkkelistä. Mitä tarkoitetaan sanalla arki noin käytännössä? Minulle se ei oikeastaan ole selvää.
Oleme eläneet neljä vuotta yhdessä ja mielestäni juuri tuo arki on ollut se paras juttu. Kaikki mitä elämiseen kuuluu, siivouksesta aina juhlimiseen. Juuri kun tottuu rutiineihin, tuo elämä yllättävän käänteen ja taas opetellaan jotain uutta vaihetta.
Mielestäni elämä on suuri seikkailu jos sen vain uskaltaa ottaa vastaan. Suurin osa pelkää ja pysyttelee "oppien" mukaan "oikein elämisessä". Kun rohkeasti ottaa arkeensa mukaan myös tapoja, sääntöjä, tai miksi niitä nimittäisi, saa ihan oman parisuhteen. Ei tarvitse vertailla kehenkään, tuntea huonommuutta tai vajota kyyniseen (arkeen?) jumittuneeseen suhteeseen.
Noinhan suhde pitäisi toimia. Valitettavasti on olemassa paljon ihmisiä joille rakkaus on pilvilinnojen rakentamista, päivittäistä juhlimista, jännitystä tai alkuhuumaa. Ei ole sitten ihme jos tunteet kuolevat arkielämässä.
arki tuli heti,kun muutettiin saman katon alle mies kävi töissä minä hoidin esikoista kotona ja sitä samaa päivästä toiseen ja edelleenkin 20.vuoden jälkeen se on sitä samaa paskaa.välillä tekis mieli heittää hanskat tiskiin ja lähtee meneen,mutta,kun on tuo mies kuitenkin niin lutunen,ettei sitä henno jättää.