Mun tyttö asuu 80km päässä..nähään kerran viikos.Mitenkä tämmösen suhde toimii??puhelinlaskut on aika isoja ja ikävä on..=)Sit se menee kesäks töihin 300km päähän..;)Ja tulee kyl takas sieltä sit..Mitenkä mää saan tän tytön kunnolla kiinnostuun musta ja mitä tekisin hänen kans että se tulis iloseks=)?Seksiä ollaan kerran harrastettu..eipä olla nähtykään montaa kertaa..mut eiköhän se tästä jos kumpaanki pystyy luottaan 100%.Mut kirjotelkaa mitä mieltä ootte tästä suhteesta..Tai joitain vinkkejä erityisesti naiset!:)
Mitä mieltä ootte tästä??kattokaa tää...!
esa
8856
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
oli nykyisen avomiehen kanssa joskus samanlainen tilanne. Välimatkaa meillä oli noin 90km ja nähtiin viikonloppuisin, jos silloinkaan. Joskus meni niin että nähtiin pari kertaa kuukaudessa. Mutta mun mielipide on että jos vaan kumpikin luottaa 100% ja on uskollisia, niin kyllä se toimii. Tätä vaihetta meillä kesti 2v ja nyt ollaan asuttu yhdessä 4v eli 6v seurustelua on takana.
Rankkaahan tuo kaksi vuotta oli mutta oli se kyllä sen arvoista, nyt mulla tosi ihana mies ollut monta vuotta, ja toivottavasti vielä monta ihanaa vuotta edessä...=))
Joo onhan tää aika rankkaa ku rakas pyörii vaan mielessä=)Mut eiköhän se tästä näin..Onnee sulle Mari ja pidä miehestäs kiinni=)!
joo..tiedän kyllä että rankkaa se on..mutta onhan se kyllä sitten aina tosi kivaa nähdä rakas pitkästä aikaa.
Tsemppiä vaan teille!!! =)
Nähdään joka viikonloppu, puhelinlaskut suuret. Jos oikean ihmisen löytää ei välimatka ole este.
...seurusteltiin 6 vuotta kaukosuhteessa. Nähtiin 1-3 viikon välein, viikonloppuisin lähinnä. Välimatkaa oli 300-600 km. Ikävä oli jatkuvasti ja puhelinlaskut valtaisia. Mutta suhde kasvoi vahvaksi.
Nyt ollaan naimisissa ja saman katon alla eletty kohta 2 vuotta. :) Että voi toimia!! Yritystä vaatii molemmilta ja täysillä. Ja sitten on muistettava, että pitkän kaukoilun jälkeen siinä samalle paikkakunnalle asettumisessakin on ongelmansa... Mutta tsemppiä teille!
Kun tapaatte, pidä tyttöäsi hyvänä kaikin tavoin, helli, kerro että rakastat, välität ja ikävöit. Älä odota harvoiltakaan tapaamisilta liikaa, tapaamiseen ei saa tulla paineita, tai täydellisten hetkien tavoittelun makua. Olkaa vaan rauhassa, nauttikaa toisen läheisyydestä. Kun olette erossa: Lähetä kirjeitä, postikortteja, tekstareita, soita. Kerro että ikävöit. Yllätä joskus iloisesti tulemalla aiemmin tai lähettämällä vaikka kukkia. Pidä hänet perillä elämästäsi. Mitä olet tehnyt, mitä on tapahtunut, mitä sinulle kuuluu.
Tsemppiä teille - saatte sen toimimaan jos vain haluatte! :)
..saa olla mikään este. Tai no riippuu tietysti kyllä välimatkastakin..mutta ei 80 km todellakaan ole paljon! Minulla ja poikaystävälläni on 150km, nähdään lähes joka viikonloppu, joskus jopa useampikin päivä putkeen (saatan esim. olla hänen luonaan viikonkin). Suhteemme toimii loistavasti, olemme molemmat 100%:n luotettavia..kaikki siis hyvin. Ei mitään syytä tehdä ongelmia välimatkasta. Tai mistään muustakaan.
Meillä on välimatkaa 600km, mutta tapaamme kuitenkin joskus jopa joka viikonloppu, mutta yleensä kyllä vähän harvemmin. Kesäloman aiomme viettää yhdessä. Alussa oli tosi raskasta olla erossa hetkeäkään, mutta lopulta jouduimme asennoitumaan siihen, että sunnuntaina on erottava ja sillä selvä. On nautittava yhteisistä hetkistä kun voi, eikä surea sitä, että pitää lähteä. Kyllä olisi tarkoitus joskus tulevaisuudessa muuttaa yhteen ja perustaa perhe ym. mutta sen aika ei ole vielä...
Onnea teille!
eihän tuo 80 km oo paljon..vaikka tietenki se tuntuu siltä!
Mulla ja nykyisellä miehelläni oli välimatkaa 180 kilsaa,puoli vuotta meni silleen että nähtiin lomilla ja viikonloppuina.Sitten mä muutin lähemmäksi ja nyt ollaan oltu 4 vuotta yhessä joista 3 kihloissa,perheenlisäystäkin on jo 1,5 vuotiaan tyttären verran. =)
Kyllä teidän juttu varmasti toimii,rakkautta vaan pitää hoitaa ja vaalia ettei lakastu!
Hyvää jatkoa teille!