Paljonpa tuntuu olevan liikkeellä hyvyyden puutetta. Ei löydy hyviä miehiä/naisia, vaan ainoastaan niitä lutkia ja lurjuksia pelimiehiä.
Mistäs moinen johtuu? Ettei vain olisi nämä petollisiksi koetut löydetty baarista, entuudestaan tuntemattomina ihmisinä?
Siinäpä se, luulisin että parhaat kokelaat löytyisivät niistä, jotka ovat jo entuudestaan tuttuja, tai vähintään tutun tuttuja. Olisi etukäteisinfoa ominaisuuksista tai vähintään kavereiden suositukset.
Mutta kun olen tällaisen pointin nostanut esille keskusteluissa (siis live-elämässä), niin vastaus on yleensä negatiivinen. Monen mielestä suhde pitää siis rakentaa ennalta täysin tuntemattomaan ihmiseen. Noi siitä vaan, mutta se on venäläistä rulettia sityten joka kerta, sillä erotuksella, että rullassa on enemmän luoteja kuin vain se yksi.
Ei ehkä ole maailman jännittävin vaihtoehto harkita entuudestaan tutuua, mutta tuttu todellakin on turvallisempi.
Tällaista tällä kertaa.
Mistäs moinen johtuu? Ettei vain olisi nämä petollisiksi koetut löydetty baarista, entuudestaan tuntemattomina ihmisinä?
Siinäpä se, luulisin että parhaat kokelaat löytyisivät niistä, jotka ovat jo entuudestaan tuttuja, tai vähintään tutun tuttuja. Olisi etukäteisinfoa ominaisuuksista tai vähintään kavereiden suositukset.
Mutta kun olen tällaisen pointin nostanut esille keskusteluissa (siis live-elämässä), niin vastaus on yleensä negatiivinen. Monen mielestä suhde pitää siis rakentaa ennalta täysin tuntemattomaan ihmiseen. Noi siitä vaan, mutta se on venäläistä rulettia sityten joka kerta, sillä erotuksella, että rullassa on enemmän luoteja kuin vain se yksi.
Ei ehkä ole maailman jännittävin vaihtoehto harkita entuudestaan tutuua, mutta tuttu todellakin on turvallisempi.
Tällaista tällä kertaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
olen pohtinut myös sitä, että miksi kokemattomuus on nykyään huono juttu?
Miksi pitää olla kauhean kokenut ja sitten oletetaan että kaiken sen jälkeen osaisikin tyytyä vain yhteen?
Minusta ainakin on söpöä jos ei ole muhinoinut puolet kaupungin väestöstä, itse olenkin tällä hetkellä ihastunut mieheen joka on 24v ja asuu edelleen äitinsä luona, ei ole seurustellut.
Minusta on ihanaa jos joku nykyaikana osaa odottaa sitä oikeaa, eikä vain etsiskele "harjoituskappaleita".
Itsekin olen pian kolmekymppinen ja minulla on ollut vain yksi kumppani.
Tuttu ja turvallinen on minunkin mottoni, en kaipaa vaihtelua vaan kun löytäisin sen yhden kenellä olisi samanlaiset arvot yhdessäolon suhteen, se riittää.
Jatkaakseni ajatustasi, niin ihmettelen sitä ylipäätään, että ihmisen pitäisi ehdottomasti olla jotakin (tai olla olematta). Siis että on tiettyjä piirteitä, jotka tulkitaan ehdottoman negatiivisiksi, kuten usein juuri tuon kokemattomuuden kohdalla.
Minusta paljon miellyttävämpi tapa elää elämämää on, että ei rakentele sellaisia juttuja omaan päähän ensinkään. Ihmiset kun ovat niin kovin erilaisia, jokainen on oma sekoituksensa joka joko sitten kolahtaa tai ei. Kokonaisuus, yhdistelmä ratkaisee, eikä jokin tietty yksi asia, kuten kokemattomuus tai toisaalta vaikkapa hyvin laaja kokeneisuus.