Jouduin hankalimpaan paikkaan elämässäni... Jouduin ottamaan eron tyttöystävästäni vastentahoisesti. Oma elämäni on muutenkin mutkalla ja täynnä ahistusta masennukseni takia ja nyt jouduin eroamaan tyttöystävästäni, kun suhde rupesi tuottamaan liikaa tuskaa. Hän oli minusta täydellinen ja kertakaikkisen ihana. Rakastan häntä edelleenkin sydämeni pohjasta. En vain pystynyt pitämään suhdetta yllä... :'( en olisi millään halunnut tehdä tätä, mutta minun on keskityttävä selvittämään pääni ennen kuin pystyn aloittamaan mitään suhdetta :(
Ikävöin häntä joka päivä ja en saa häntä millään mielestäni :( Todella hankala olo on nyt... En tiedä mitä tekisin... Miksi edes jouduin tähän tilanteeseen? :( Ei tämmöistä voi kestää :'(
Ikävöin häntä joka päivä ja en saa häntä millään mielestäni :( Todella hankala olo on nyt... En tiedä mitä tekisin... Miksi edes jouduin tähän tilanteeseen? :( Ei tämmöistä voi kestää :'(
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mä olen siinä tilanteessa että mahtava suhde naisen kanssa kaatui siihen että naisella oli epävarmuutta johtuen edellisistä suhteistä. tiedän että hänellä oli tunteita minua kohtaan mutta hän vaan yhtäkkiä lopetti suhteen. toivon että hänkin vielä antaisi mahdollisuuden minulle.. jos oikeesti tunteesi ovat voimakkaat häntä kohtaan ja tiedät että hän myös välittää susta yhtä lailla niin anna palaa äläkä lopeta siihen!
lyön lyötyä mutta oot täysi idiootti. Jos meinaan jätit tyttösi oman masennuksen ja ahdistuksesi vuoksi.
Jos tyttö rakasti sua, niin hän olis varmaan halunnut olla sun rinnallas, huonoinakin aikoina.
Katsos hyvään parisuhteeseen kuuluu niin ylä- kuin alamäetkin, jotka voi joskus olla tosi rankkojakin.
Masennusta ja ahdistusta voidaan hoitaa, siihen saa ammattiauttajilta apua kun vaan lähtee pyytämään
Ja ilmeisesti oikea syy on se, ettei huvita tai kiinnosta? Ei olis ensimmäinen ihminen, jolla on vaikeeta ittensä kanssa, ja joka on suhteessa, mutta kun JOUTUU ottamaan eron, ei tasan kukaan JOUDU, joka ei halua. Ei parisuhteesta lähdetä kälppimään joka ikinen kerta kun tulee joku hankala päivä tai vaikeempaa! Ymmärrätkö?
Täysin tekosyy, mutta jos ei kiinnosta, niin onhan silloin parempi erota.
Kyllä se on kahden kauppa, eikä mikään yhden joutuminen, jos ei suhde pelaa..
tuota tilannetta on vaikea uskoa todeksi jos ei itse ole sitä kokenut. Minulla on itselläni täysin samanlainen tilanne (hämmästyin oikein että meitä on muitakin kuin minä).
Joskus oman ahdistuksen kanssa on vain niin vaikea toimia että se ajaa tuollaiseen tilanteeseen. Varsinkin jos on kokematon ihmissuhteissa (kuten minä), tai ei ole aiemmin terapeutilla käynyt, vaikka aihetta olisi ollutkin (edelleen minä). Eli älä turhaan heittele tuollaisia vastauksia niin itsevarmasti.
masentaa kaikki ajatukset, eikä jaksa mitään. Hoida masennuksesi syyt kuntoon. Älä heitä suhdetta hukkaan, vaikka mielesi tekisi masennuksessa niin tehdä. Joudut ehkä vaan ojasta allikkoon, kun ei ole terveyttä eikä enää rakastakaan.
Hei,
Kun kerta ex-tyttöystäväsi on kuitenkin hyvin tärkeä sinulle, olisi hyvä, jos kertoisit hänelle jättämiseen johtaneet syyt. Hän ymmärtää paremmin tilanteen ja voi ehkä joskus palata kanssasi yhteen. Puhuminen tällaisessa tilanteessa sen tärkeän henkilön kanssa auttaa. Tällöin ei kummallekaan jää mitään epäselvyyksiä ja voi laatia pelisäännöt millä mennään eteenpäin.
Jaksamista sinulle! Kyllä se masennus helpottaa kunhan vain jaksat uskoa parempaan tulevaisuuteen ja hankit jonkinlaista apua tilanteeseesi.
Kerro hyvä ihminen tuolle naiselle oikea eron syy! Älä jätä häntä miettimään että mitä hän olisi voinut tehdä toisin, sillä sellainen sekoittaa todella pahasti toisen pään. Jos hänestä oikeasti välität, anna suhteelle mahdollisuus - JO TÄNÄÄN.
Jokainen päivä, jokainen tunti, jokainen minuutti lisää hänelle enemmän epävarmuutta.
Älä siis hukkaa SEKUNTIAKAAN.
Ota yhteyttä heti.
(minäkin olisin mielelläni aikoinani halunnut tietää jätetyksi tulleena oikeat motiivit..)
Anna aikaa ja sä paranet varmasti. Lepää ja stressi pois, positiivisuus ja usko tilalle.
Minä osaisin jopa miestä auttaa, kun on kokemusta noista ja eri asioista elämässä.
mielestäni sinun tulisi ottaa yhteyttä tyttöystääväsi ja kertoa tunteistasi jos kuitenkin välität hänestä niin älä anna hänen kadota elämästäsi..!onko erostanne kulunut kauankin aikaa,sillä mitä pitempään annat ajan kulua saattaa hän löytyy jonkun muun rinnalleen ja tällöin varmasti kadut tekemääsi päätöstä..mieti tarkkaan!
Kertomastasi tulee mieleen oma tilanteeni entisen poikaystäväni kanssa. Erottiin jo reilu vuosi sitten ja nyt molemmat olisi olleet valmiit yrittämään uudelleen sillä huomattiin ettei ilman toista tule mitään. Tunne oli molemminpuolinen. (ainakin mielestäni). Kunnes sitten yhtäkkiä hän ei PYSTYNYTKÄÄN..?? samat tarinat siitä kuinka tulisi saada ensin omat asiat järjestykseen ja halusi kuulemma suojella mua siltä etten tule loukkaantumaan. Ihmettelen sitä suuresti sillä kaikki mistä puhuttiin oli molempien ajatuksia yhteisestä ajasta ja kaiken piti olla hyvin. Eipä siitä sitten mitään tullutkaan sillä toinen ei vaan pysty. Mikä kumma tämä PYSTY on.. ? Kyse ei ole kuulemma minusta tai mistään tekemästäni. Turhaa mä tätä täällä kerron sillä vastaukseksi saan kuitenkin että niin metsä vastaa kun sinne huudetaan ts. itseäni saan syyttää. Olen kamala vikisevä eukko jota kukaan ei jaksa.. niinhän joku mahtaa ajatella tätä lukiessaan. Mutta kukaan muu ei tiedä/tunne tilannetta eikä tiedä kuinka paljon toisistamme välitetään..
Mulla on ihan sama tilanne. Vaikka erosta onki jo 3kk. Jouduin eroamaan poikaystävästäni. Ja todellakin se oli mun elämäni HUONOIN päätös. Koko kesä masennuksen vallassa ja ei loppua näy. Menetin rakkauden ja luulin että se mätti mun elämässä, mutta se oli todellinen voimavara mun elämässäni, nyt mulla kirjaimellisesti ei ole enää mitään.
Mun neuvoni on se,että puhu tyttöystäväsi kanssa ja yritä ratkoa asioita, mutta ÄLÄ luovu hänestä jos rakastat häntä oikeasti. Yhdessä selviätte, varmasti, jos kumpikin uskoo niin. Mä menetin jo mun mahdollisuuteni, sulla on vielä toivoa.
samanlaisten syiden vuoksi ja tuska on kova!
Hei,
Olen itse ollut tyttöystäväsi asemassa. Silloinen poikaystäväni oli samassa tilanteessa kuin sinä. Olisin itse halunnut olla tukena ja painostin hakemaan apua, mutta hän ei halunnut vaan katosi elämästäni. Rakastin niin paljon, että ero oli yhtä tuskaa ja kun vielä tiesin että hänkin rakastaa siellä masennuksen sumuverhon takana.
Toivoin pitkään että palaisimme yhteen. Sitten kävi niin, että aloitin uuden suhteen. Yritin unohtaa exäni, joka oli edelleen tärkeä minulle.
Olen onnellinen uudessa suhteessa, mutta tuntuu todella pahalta, että kävi niin kuin kävi.
Ja nyt kun aikaa on kulunut ja exäni on ilmeisesti parantunut, hän haluaisi minut takaisin... Mutta enää ei ole paluuta.
Tuntuu niin turhalta koko ero! Älä tee samaa virhettä!
Mulle kävi ihan samalla tavalla.Tykkään hanestä vielä.
Ei kun tsemppiä vaan.