Olen päättänyt ryhdistäytyä jälleen. Olen joskus ollut alipainoinen(15vuotiaana ja sitä ennen). Olen aina ollut himoliikkuja(kilpaurheilija) ja hyvin tarkka syömisistäni. Tänä kesänä itsekurini kuitenkin romahti - masennuin.
Nyt aion kuitenkin ryhtyä tiukalle kurille. Olen oikeastaan oppinut pitämään jo aikaisemmin nälän tunteesta ja sitä olikin jo ikävä kun ahmin kaikenlaista. Nyt olen paastonnut viikon ja pitää alkaa syödä, jotta elimistö ei muuta energian ottoansa pienemmäksi.
Aion palata entiseen, mutta en silti halua sentään alipainoiseksi(pahasti). Aion nukkua yössä vain enintään 7h jotta en laiskistu, herään ennen kuutta 15km lenkille ja sitten otan vähäkalorisen proteiinijuoman ja hyvin kuitupitoisia ruisleipiä. Koulussa syön slaattia ja käyn viikossa vähintään kolme kertaa salilla, salin jälkeen voin ottaa yhden melkein täysproteiinisen juoman. Iltaisin voin venyttelyn jälkeen syödä raejuustoa, tonnikalaa tai jotain sellaista vähäkalorista proteiinipitoista.
Viikonloppuisin tietysti keskityn extriimiin, biletän koko viikonlopun tai teen jonkun todella pitkän urheilusuorituksen kuten maratoonin tai pyöräilen yli 200km. Kyllä elämä kohta taas alkaa maistua ja tunnen itseni onnistujaksi.
Itseinho ja itsesäälissä rypeäminen saa nyt loppua. En ole tyhmä, tiedän sen(äo 147), mutta laiska olen jä läski(LÄSKI), mutta en enää kohta. Tavoitteeni on painoindeksi hieman yli 18 ja rasvaprosentti minimaalinen. Rinnat haluan pitää(niitä en inhoa kuten monet sielunsisareni), miehien huomio tekee hyvää, mutta kuukautiset haluat vähentään vain pariin kertaan vuodessa(inhoan niitä yli kaiken).
Nyt aion kuitenkin ryhtyä tiukalle kurille. Olen oikeastaan oppinut pitämään jo aikaisemmin nälän tunteesta ja sitä olikin jo ikävä kun ahmin kaikenlaista. Nyt olen paastonnut viikon ja pitää alkaa syödä, jotta elimistö ei muuta energian ottoansa pienemmäksi.
Aion palata entiseen, mutta en silti halua sentään alipainoiseksi(pahasti). Aion nukkua yössä vain enintään 7h jotta en laiskistu, herään ennen kuutta 15km lenkille ja sitten otan vähäkalorisen proteiinijuoman ja hyvin kuitupitoisia ruisleipiä. Koulussa syön slaattia ja käyn viikossa vähintään kolme kertaa salilla, salin jälkeen voin ottaa yhden melkein täysproteiinisen juoman. Iltaisin voin venyttelyn jälkeen syödä raejuustoa, tonnikalaa tai jotain sellaista vähäkalorista proteiinipitoista.
Viikonloppuisin tietysti keskityn extriimiin, biletän koko viikonlopun tai teen jonkun todella pitkän urheilusuorituksen kuten maratoonin tai pyöräilen yli 200km. Kyllä elämä kohta taas alkaa maistua ja tunnen itseni onnistujaksi.
Itseinho ja itsesäälissä rypeäminen saa nyt loppua. En ole tyhmä, tiedän sen(äo 147), mutta laiska olen jä läski(LÄSKI), mutta en enää kohta. Tavoitteeni on painoindeksi hieman yli 18 ja rasvaprosentti minimaalinen. Rinnat haluan pitää(niitä en inhoa kuten monet sielunsisareni), miehien huomio tekee hyvää, mutta kuukautiset haluat vähentään vain pariin kertaan vuodessa(inhoan niitä yli kaiken).
Vastaukset 3
Vanhimmat
tehtyä olet, et ainoastaan pro ana, vaan anorektikko sanan varsinaisessa merkityksessä. Toisaalta, monet pro anat puhuu ja puhuu, mutta lopullista tulosta ei synny, pää kun pitää olla pipi, että tuollaista rääkkiä jaksaisi.
p.s Viikko paastoa on monen läskin lähihistoriaa.
ongelmasi. Ja suunnaton huomion kaipuu.
jo tuommoset haaveet kuulostaa kipeästi apua kaipaavan haihattelulta.