Vakava vastaus terapeuttiinsa ihastuneelle

täällä

Varmistan että luet näin!

Terapia on tarkoitettu uudelleenluomaan niitä fiiliksiä joita sinulla oli vanhempiisi. Palauttamaan mieleen ja korvaaman ne kypsemmillä malleilla.

Se että olet ihastunut terapeuttinaiseen kuuluu asiaan, olet siis onnistunut luomaan merkittävän suhteen häneen. Mutta nyt sitten sinun pitäisi osata käsitellä nuo tunteet aikuiselle tasolle. Lapsi sinussa vastustaa ajatusta, haluaisi jäädä huollettavaksi ja saajaksi ja lapsentasolla antajaksi.

Aikuinen puoli sinussa on se johon pitäisi säilyä kuitenkin terapeutillasi kontakti ja hänen tulisi vahvistaa sitä.

HÄLYTYS! Jos terapeuttisi ei lopultakaan tue aikuista puoltasi ja irrota sinua itsestäsi ja saa tunteistasi kuriin LÄHDE ÄKKIÄ POIS siltä terapeutilta.

Tähän voi mennä vuosia mutta sen tulisi lopulta onnistua.

Älä siis ihmettele ihastumistasi se kertoo vaan että osaaat positiivisesti kiintyä. Mutta muista aikuisena että :

Suhteen jääminen terapeuttiin kiinni voi invalidisoida sinut loppuelämäksi lapsen tasolle. Se on kova hinta sillä sen jälkeen et pysty aikuisiin suhteisiin enää vaan kaukorakkauksiin ja saman toistoon.

Tuo heti asia esille terapeutillesi ja pyydä apua. Hänen tulee osata auttaa sinut ulos tilanteesta.

Ellei osaa LÄHDE! Vielä kun ehdit. Sillä niinkin narsistisisa on terapeuteissa ettei ne päästäkään irti. Se on sinulle kohtalokas homma!

Puhun asiantuntijana, ja itse tuhat tuntia terapiaa käyneenä. TIEDÄN NÄMÄ ASIAT!

44

2628

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • se ihastunut

      Taidat olla alan ihminen itsekin ja tietää tästä asiasta pintaa syvemmältä. Olet varmaan oikeassa, mutta en mielestäni ole mitenkään lapsentasolla tunteineni. En ole vain ottamassa, vaikka se terapian tarkoitus onkin.

      Usein myös kuuntelen terapeutin huolia ja myötäelän mukana. Tiedän siis hänestä jo aika paljon ja luulen tuntevani häntä myös tasavertaisena ihmisenä, ei vain terapeuttina.

      Aika pelottava lause tuo, että suhde voi invalisoida minut loppuelämäksi lapsen tasolle. Huh huh! En kuitenkaan koe suhdetta miksikään äitilapsi-suhteen uudelleenilmentymäksi. Voiko olla etten sitten tiedosta asiaa?

      En ole kyllä kuullutkaan että terapian tarkoitus on luoda uudelleen niitä fiiliksiä, joita minulla on ollut vanhempiini. Kai sillä terapialla muutakin tarkoitusta on? Esimerkiksi itseluottamuksen kasvattaminen ja positiivisen ajattelun lisääminen.

      Kirjoitapa lisää, jos tuli mieleen jotain vielä.

      • sinulla

        Millainen terapeutti sinulla on? Ei terapeutin todellakaan kuulu asiakkaalleen omista huolista kertoa. Kuulostaa aikas erikoiselta tilanteelta


      • BTDT

        En ole alumpana kirjoittanut asiantuntija, mutta oman asiani tuntija olen ja kun kerran samanlaisessa tilanteessa olen joskus aikoinaan pyristellyt, niin kommentoin.

        En ensinnäkään ymmärrä tuota asetelmaa tai koulukuntaa tai teoriaa tai mitä lie, jossa yritetään ikään kuin rekonstruoida äiti-lapsi -suhdetta. Eikö aikuinen ihminen voi ilman kommervenkkeja ihan vain hyväksyä sen tosiasian, että lapsuudesta on jäänyt jotakin hampaankoloon mutta ettei sen tarvitse (eikä voikaan) vapauttaa ihmistä ottamasta vastuuta omasta elämästään...

        No tuo edellä sanottu ei oikeastaan liittynyt kuin heikosti aiheeseen, mutta yritän ajaa takaa sitä, että kai terapiasuhdekin voi olla jotakin muuta kuin roolipeliä ja että oikeastaan kukaan ulkopuolinen ei pysty täysin pääsemään sisälle siihen, millaisen muodon kahden IHMISEN välinen terapiasuhde saa.

        Toki terapeuteilla on omat ammattisäännöksensä, joiden puitteissa on toimittava, mutta ei kai mitkään ihmisen luomat säännöt voi silti estää muodostumasta ihan aitoja ja syviäkin tunteita. Mielestäni on äärimmäisen yksinkertaistavaa, ihmisyyttä kieltävää/väheksyvää ja pelkurimaista tulkita ykskantaan, että ihastuminen omaan terapeuttiin olisi jotakin "terapian luonteeseen kuuluvaa" tai jokin infantiilinen reaktio.

        Terapeuttiinsa ihastuneelle sanoisin, että älä turhaan ota paineita asiasta. Itse tiedät parhaiten tunteittesi laadun... Kunnioita omia tuntemuksiasi ja kulje rohkeasti selkä suorassa elämää eteenpäin!


      • tässä*******
        sinulla kirjoitti:

        Millainen terapeutti sinulla on? Ei terapeutin todellakaan kuulu asiakkaalleen omista huolista kertoa. Kuulostaa aikas erikoiselta tilanteelta

        ollaan ihastuttu johoskus ns."terapeuttiin" ei terapeuttiin?


      • se ihastunut
        sinulla kirjoitti:

        Millainen terapeutti sinulla on? Ei terapeutin todellakaan kuulu asiakkaalleen omista huolista kertoa. Kuulostaa aikas erikoiselta tilanteelta

        Ei ole järkevää olla hiljaa. Hän kommentoi minun puheitani ja kertoo esimerkkejä omasta elämästään ja muista asiakkaistaan.


      • don don
        se ihastunut kirjoitti:

        Ei ole järkevää olla hiljaa. Hän kommentoi minun puheitani ja kertoo esimerkkejä omasta elämästään ja muista asiakkaistaan.

        terapeutti,kertoo esimerkkejä omasta elämästään ja muista asiakkaistaan!?
        Siis sekin että kertoo itsestään ja sä asiakkaana sanot "tuntevasi" hänet,HUI!
        Siis mun mielestä tietysti terapeuttiin pitää syntyä luottamus-suhde,mutta kuitenkin pysyä terapeutti-asiakas suhteena.
        Nyt kun sä olet "tutustunut" terapeuttiisi niin olet niinkuin ihastunut häneen ihmisenä ja terapian luonne on muuttunut siitä mikä sen piti alunperin olla.Olisiko siitä hieman kyse?


      • se ihastunut
        don don kirjoitti:

        terapeutti,kertoo esimerkkejä omasta elämästään ja muista asiakkaistaan!?
        Siis sekin että kertoo itsestään ja sä asiakkaana sanot "tuntevasi" hänet,HUI!
        Siis mun mielestä tietysti terapeuttiin pitää syntyä luottamus-suhde,mutta kuitenkin pysyä terapeutti-asiakas suhteena.
        Nyt kun sä olet "tutustunut" terapeuttiisi niin olet niinkuin ihastunut häneen ihmisenä ja terapian luonne on muuttunut siitä mikä sen piti alunperin olla.Olisiko siitä hieman kyse?

        Toivottavasti hän ei nyt lue tätä palstaa. Onneksi Suomi on iso maa ja terapeutteja on joka kaupungissa ja jokaisella monta asiakassuhdetta...
        En tietenkään hyvin tunne, mutta jotain kyllä tiedän. Perheenjäsenistään hän on kertonut eniten. Ei se minua häiritse.
        Muuten hän on erittäin empaattinen, sydämellinen ja ystävällinen. No enhän tunne sitä todellista ihmistä, mikä hän on esim. kotona. Ehkäpä se sädekehä häipyisi kun tutustuisin häneen ihan kunnolla, mutta epäilen vahvasti.


      • se ihastunut
        sinulla kirjoitti:

        Millainen terapeutti sinulla on? Ei terapeutin todellakaan kuulu asiakkaalleen omista huolista kertoa. Kuulostaa aikas erikoiselta tilanteelta

        maailman ihanin terapeutti ;)


      • että ihmisen
        BTDT kirjoitti:

        En ole alumpana kirjoittanut asiantuntija, mutta oman asiani tuntija olen ja kun kerran samanlaisessa tilanteessa olen joskus aikoinaan pyristellyt, niin kommentoin.

        En ensinnäkään ymmärrä tuota asetelmaa tai koulukuntaa tai teoriaa tai mitä lie, jossa yritetään ikään kuin rekonstruoida äiti-lapsi -suhdetta. Eikö aikuinen ihminen voi ilman kommervenkkeja ihan vain hyväksyä sen tosiasian, että lapsuudesta on jäänyt jotakin hampaankoloon mutta ettei sen tarvitse (eikä voikaan) vapauttaa ihmistä ottamasta vastuuta omasta elämästään...

        No tuo edellä sanottu ei oikeastaan liittynyt kuin heikosti aiheeseen, mutta yritän ajaa takaa sitä, että kai terapiasuhdekin voi olla jotakin muuta kuin roolipeliä ja että oikeastaan kukaan ulkopuolinen ei pysty täysin pääsemään sisälle siihen, millaisen muodon kahden IHMISEN välinen terapiasuhde saa.

        Toki terapeuteilla on omat ammattisäännöksensä, joiden puitteissa on toimittava, mutta ei kai mitkään ihmisen luomat säännöt voi silti estää muodostumasta ihan aitoja ja syviäkin tunteita. Mielestäni on äärimmäisen yksinkertaistavaa, ihmisyyttä kieltävää/väheksyvää ja pelkurimaista tulkita ykskantaan, että ihastuminen omaan terapeuttiin olisi jotakin "terapian luonteeseen kuuluvaa" tai jokin infantiilinen reaktio.

        Terapeuttiinsa ihastuneelle sanoisin, että älä turhaan ota paineita asiasta. Itse tiedät parhaiten tunteittesi laadun... Kunnioita omia tuntemuksiasi ja kulje rohkeasti selkä suorassa elämää eteenpäin!

        kehityksen alussa aivot ovat vastaanottamassa niitä tunteita vanhempiin ENSIMMÄISTÄ KERTAA, se on vaan puhdas tosiasia.

        Tästä samasta syystä NIISTÄ TUNTEISTA TULEE painavimmat ja ratkaisevimmat muistijäljet ihmiseen.

        Nämä tunnemaailmat kertautuvat ja varsinkin koko terapia ollaan perustettu siihen että ne kertautuvat ja että niihin tunteisiin päästäisiin käsiksi juuri terapiassa.

        Tässä ei ole sen mystisempää. Ihminen kehittyy lajityypillisesti hyvin hitaasti siten että herkkyyskaudet osuvat lapsuuteen.

        Sillä tuntuuko siltä vai että jokin osa kertautuu lapsuudesta ei ole tämän tosiasian kanssa tekemistä.

        Ihminen kehittyy myös henkisesti koko ajan ellei ole jumittunut johonkin kauteen. Juuri siksi olet terapiassa että kehityksesi käynnityisi jälleen, koska olet jotenkin ongelmassa jonkin asian suhteen.

        Sen verran korjaan aloitustani: oli tullut painovirhettä: terapeutin tulee irrottaa lopulta sinut itsestään ja hallita se lopetus.

        Ja ihan totta: Kehityksesi ei etene ellet pääse epätasarvoisesta terapiasuhteesta pidemmälle omaan elämään vailla tuota auttajaa.

        Keksit järjellä tekosyitä loputtomiin ja sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että tunteesi lapsenomaisuus määrää silloin järkeistämisen moottorina.

        Ole hyvin kuluttajatietoinen ja vaadi terapeutiltasi aikuisena ihmisenä aikuista kohtelua. Siitä sinä maksat et muusta:)


      • terapeutti EI
        että ihmisen kirjoitti:

        kehityksen alussa aivot ovat vastaanottamassa niitä tunteita vanhempiin ENSIMMÄISTÄ KERTAA, se on vaan puhdas tosiasia.

        Tästä samasta syystä NIISTÄ TUNTEISTA TULEE painavimmat ja ratkaisevimmat muistijäljet ihmiseen.

        Nämä tunnemaailmat kertautuvat ja varsinkin koko terapia ollaan perustettu siihen että ne kertautuvat ja että niihin tunteisiin päästäisiin käsiksi juuri terapiassa.

        Tässä ei ole sen mystisempää. Ihminen kehittyy lajityypillisesti hyvin hitaasti siten että herkkyyskaudet osuvat lapsuuteen.

        Sillä tuntuuko siltä vai että jokin osa kertautuu lapsuudesta ei ole tämän tosiasian kanssa tekemistä.

        Ihminen kehittyy myös henkisesti koko ajan ellei ole jumittunut johonkin kauteen. Juuri siksi olet terapiassa että kehityksesi käynnityisi jälleen, koska olet jotenkin ongelmassa jonkin asian suhteen.

        Sen verran korjaan aloitustani: oli tullut painovirhettä: terapeutin tulee irrottaa lopulta sinut itsestään ja hallita se lopetus.

        Ja ihan totta: Kehityksesi ei etene ellet pääse epätasarvoisesta terapiasuhteesta pidemmälle omaan elämään vailla tuota auttajaa.

        Keksit järjellä tekosyitä loputtomiin ja sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että tunteesi lapsenomaisuus määrää silloin järkeistämisen moottorina.

        Ole hyvin kuluttajatietoinen ja vaadi terapeutiltasi aikuisena ihmisenä aikuista kohtelua. Siitä sinä maksat et muusta:)

        saa eikä voi olla muuta kuin terapeutti !!!!!!

        Sitten kun olet ensin aidosti irronnut hänestä ja riippuvuudestasi häneen (sillä sitä se on) voit vasta vuosien päästä solmia tasavertaisemman suhteen jos silloinkaan.

        Ja ihan totta voit invalidisoitua kehityksessäsi mikäli terapeutti käyttää sinua muuhun kuin auttaakseen sinua.

        Vihaat häntä katkerasti mikäli näin käy ja suhteestanne tulee tuhoisa. Molemmille.

        Se on henkien taistelua, mutta sinun tulee olla aikuisena vastuussa itse siitä apua saaden mihin suuntaan haluat edetä. Se on sama kuin juoppous, vasta kun haluat parantua niin vasta sitten annat sen tapahtua.

        Olet terapiassa juuri mm kuvaamasi ongelman takia, jäät tyypillisesti kiinni et elä eteenpäin.


      • se ihastunut
        että ihmisen kirjoitti:

        kehityksen alussa aivot ovat vastaanottamassa niitä tunteita vanhempiin ENSIMMÄISTÄ KERTAA, se on vaan puhdas tosiasia.

        Tästä samasta syystä NIISTÄ TUNTEISTA TULEE painavimmat ja ratkaisevimmat muistijäljet ihmiseen.

        Nämä tunnemaailmat kertautuvat ja varsinkin koko terapia ollaan perustettu siihen että ne kertautuvat ja että niihin tunteisiin päästäisiin käsiksi juuri terapiassa.

        Tässä ei ole sen mystisempää. Ihminen kehittyy lajityypillisesti hyvin hitaasti siten että herkkyyskaudet osuvat lapsuuteen.

        Sillä tuntuuko siltä vai että jokin osa kertautuu lapsuudesta ei ole tämän tosiasian kanssa tekemistä.

        Ihminen kehittyy myös henkisesti koko ajan ellei ole jumittunut johonkin kauteen. Juuri siksi olet terapiassa että kehityksesi käynnityisi jälleen, koska olet jotenkin ongelmassa jonkin asian suhteen.

        Sen verran korjaan aloitustani: oli tullut painovirhettä: terapeutin tulee irrottaa lopulta sinut itsestään ja hallita se lopetus.

        Ja ihan totta: Kehityksesi ei etene ellet pääse epätasarvoisesta terapiasuhteesta pidemmälle omaan elämään vailla tuota auttajaa.

        Keksit järjellä tekosyitä loputtomiin ja sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että tunteesi lapsenomaisuus määrää silloin järkeistämisen moottorina.

        Ole hyvin kuluttajatietoinen ja vaadi terapeutiltasi aikuisena ihmisenä aikuista kohtelua. Siitä sinä maksat et muusta:)

        Pärjään kyllä omassa elämässäni ilman tuota auttajaa, ihan todella pärjään. En tunne olevani mitenkään riippuvainen hänestä.


      • että joku
        se ihastunut kirjoitti:

        Pärjään kyllä omassa elämässäni ilman tuota auttajaa, ihan todella pärjään. En tunne olevani mitenkään riippuvainen hänestä.

        kuvittelee tuntevansa sinut tuttunaan ja vastailee noin. Ne ovat vain hänen mielipiteitään. Ei näitä palstoja kannata ottaa vakavasti.


      • että hän tietää asioista pa...
        että joku kirjoitti:

        kuvittelee tuntevansa sinut tuttunaan ja vastailee noin. Ne ovat vain hänen mielipiteitään. Ei näitä palstoja kannata ottaa vakavasti.

        Mutta voiko olla että olen poikkeustapaus? Mietin, että tapahtuuko kaikille terapiassa kävijöille tuo sama ripustautuminen? Jos ei tapahdu, terapia ei toimi, vai?


      • terapiassa
        että hän tietää asioista pa... kirjoitti:

        Mutta voiko olla että olen poikkeustapaus? Mietin, että tapahtuuko kaikille terapiassa kävijöille tuo sama ripustautuminen? Jos ei tapahdu, terapia ei toimi, vai?

        syntyy luottavainen suhde, se on sen kaiken avain. Sinun ihastuminen aj se että haluat pitää sitä aivan normaalina ihastuksena ihanaan ihmisen kertoo kyllä siitä että sinulla on paljonkin kysymyksiä joita kanntaa puhua terapiassa. Siis kerro tästä ihastuksestasi niin uskon että saat oikean analyysin siihenkin ja ehkä ymmärrät kuinka vinksallaan sinä nyt vähän olet.


      • en usko
        terapiassa kirjoitti:

        syntyy luottavainen suhde, se on sen kaiken avain. Sinun ihastuminen aj se että haluat pitää sitä aivan normaalina ihastuksena ihanaan ihmisen kertoo kyllä siitä että sinulla on paljonkin kysymyksiä joita kanntaa puhua terapiassa. Siis kerro tästä ihastuksestasi niin uskon että saat oikean analyysin siihenkin ja ehkä ymmärrät kuinka vinksallaan sinä nyt vähän olet.

        Mitähän outoa siinä on jos ihastuu johonkin? Heti on jotenkin vinksallaan.. ei voi olla totta! En kyllä kerrokaan, jos mulle heti sanotaan, että olen jotenkin vinksallaan...


      • tyhmäkin oppii...
        terapiassa kirjoitti:

        syntyy luottavainen suhde, se on sen kaiken avain. Sinun ihastuminen aj se että haluat pitää sitä aivan normaalina ihastuksena ihanaan ihmisen kertoo kyllä siitä että sinulla on paljonkin kysymyksiä joita kanntaa puhua terapiassa. Siis kerro tästä ihastuksestasi niin uskon että saat oikean analyysin siihenkin ja ehkä ymmärrät kuinka vinksallaan sinä nyt vähän olet.

        Jos se on sitten niin kuin sanoit, että sse tunne kuuluu asiaan. Olen nyt pähkäillyt sitä tosissani ja uskon että se on niin. Pitää jutella niistä tunteista, jospa se sitten helpottaa.


      • "ihastunut " ja
        se ihastunut kirjoitti:

        Pärjään kyllä omassa elämässäni ilman tuota auttajaa, ihan todella pärjään. En tunne olevani mitenkään riippuvainen hänestä.

        ja mietit vakavaa suhdetta kanssaan. Hän on sinulle tärkeä ihminen, nyt kaikkkein tärkein jopa.Se riippuvaisena olo kuuluu terapiaan -mutta myös siitä irtoaminen aikanaan.


      • ja siihen kuuluu aina
        että hän tietää asioista pa... kirjoitti:

        Mutta voiko olla että olen poikkeustapaus? Mietin, että tapahtuuko kaikille terapiassa kävijöille tuo sama ripustautuminen? Jos ei tapahdu, terapia ei toimi, vai?

        läheisyys ja riippuvaisuus, muuten ei ole mahdollista kasvaa ihmisenä. Robotit eivät voi kehittyä tunne-elämältään.


      • et ole vinksallaan
        en usko kirjoitti:

        Mitähän outoa siinä on jos ihastuu johonkin? Heti on jotenkin vinksallaan.. ei voi olla totta! En kyllä kerrokaan, jos mulle heti sanotaan, että olen jotenkin vinksallaan...

        voi näitä asiantuntemattomia. Ihminen joka omaa kyvyn ihastua ei todellakaan ole siksi vinksallaan.


    • se ihastunut

      Onko terapia tuhoon tuomittu, jos riippuvuussuhdetta ei synny? Toimiiko sellainen terapia? Eikö riippuvuussuhde tarkoita sitä, että ei pärjää ilman terapiaa/terapeuttia?

      • että haluat

        pitää siitä suhteesta kiinni vaikka se ei olisi hyväksi sinulle, siinä ei ole kyse ettetkö pärjäisi, varmasti pärjäsisit. Mutta sinä et halua päästää irti ajatusta suhteesta tai suhteen laadusta koska se edustaa sulle jotain jota tarvitset täyttääksesi jonkin kohdan itsestäsi. Se että sinä sanot että et tarvitse sitä, että pärjäät ihan hyvin ilman sitä jne ei tarkoita että oikeasti asia olisi niiin. SInä itsekkin tiedät aivan varmasti jossain syvällä että ihastuksesi on "väärin". MUtta sinä et halua myöntää tätä asiaa, sanot että se on ihan normaali ihastuminen ihan normaaliin ihmiseen jne. Mutta tämä normaali ihminenn on sinun terapeutti, ei kukaan joka istuisi juttelemassa sinun kanssasi ilman työkuvioita. SInä halua ajatella niin ja kuvitella että kun hän "avautuu" sinulle hän astuu ulos lääkäri-potilas suhteesta. Mutta ei hän tee niin, hän teke työtään ja sinun pitää käydä hänen kanssaan läpi ihastumisesi tunteet. Tässä ei ole nyt kyse siitä että "mitä teen kun olen ihastunut,apua"-jutusta. Sinä teet itsellesi hallaa mitä kauemmin olet kertomatta tunteistasi ja hellit niiitä kuin salaista rakastettuasi.


      • en ole riippuvainen
        että haluat kirjoitti:

        pitää siitä suhteesta kiinni vaikka se ei olisi hyväksi sinulle, siinä ei ole kyse ettetkö pärjäisi, varmasti pärjäsisit. Mutta sinä et halua päästää irti ajatusta suhteesta tai suhteen laadusta koska se edustaa sulle jotain jota tarvitset täyttääksesi jonkin kohdan itsestäsi. Se että sinä sanot että et tarvitse sitä, että pärjäät ihan hyvin ilman sitä jne ei tarkoita että oikeasti asia olisi niiin. SInä itsekkin tiedät aivan varmasti jossain syvällä että ihastuksesi on "väärin". MUtta sinä et halua myöntää tätä asiaa, sanot että se on ihan normaali ihastuminen ihan normaaliin ihmiseen jne. Mutta tämä normaali ihminenn on sinun terapeutti, ei kukaan joka istuisi juttelemassa sinun kanssasi ilman työkuvioita. SInä halua ajatella niin ja kuvitella että kun hän "avautuu" sinulle hän astuu ulos lääkäri-potilas suhteesta. Mutta ei hän tee niin, hän teke työtään ja sinun pitää käydä hänen kanssaan läpi ihastumisesi tunteet. Tässä ei ole nyt kyse siitä että "mitä teen kun olen ihastunut,apua"-jutusta. Sinä teet itsellesi hallaa mitä kauemmin olet kertomatta tunteistasi ja hellit niiitä kuin salaista rakastettuasi.

        Ei minulla ole mitään pakkoa käydä terapiaa enempää. Ei todellakaan. Ei ihastumiseni ole väärin mielestäni. Voin kyllä jutella hänen kanssaan jos rohkeus riittää niistäkin tunteista. Mutta eihän mikään tunne ole väärin? Sehän opetetaan terapiassakin, kaikki tunteet pitää hyväksyä jne. Taas joku luulee tuntevansa minut. Et tainnut tietää, että tämä nainen ei roiku ihmisissä!


      • nimenomaan
        en ole riippuvainen kirjoitti:

        Ei minulla ole mitään pakkoa käydä terapiaa enempää. Ei todellakaan. Ei ihastumiseni ole väärin mielestäni. Voin kyllä jutella hänen kanssaan jos rohkeus riittää niistäkin tunteista. Mutta eihän mikään tunne ole väärin? Sehän opetetaan terapiassakin, kaikki tunteet pitää hyväksyä jne. Taas joku luulee tuntevansa minut. Et tainnut tietää, että tämä nainen ei roiku ihmisissä!

        tunteita pitää käydä läpi, ja ne herättää asioita joita sinä nyt haluatvältellä. Siitä vain, senkus mun puolesta ihastelet sitä vaikka lopunelämääsi. Et tarvikkaan enempää terapiaa, sehän olikin vain sellainen, noh, tuuletus. Joten nauti siitä että sulla on ihana ihastus ja kuinka sattumalta ja yllättäen se osuikaan sun elämääsi. Täysin siniseltä taivaalta, husista vaan. JA sinä pidät sitä ihan normaalina ihastuksena. Tietty, niinpä niin. Sinä varmaan syöt karkitkin vähän syyllisen oloisena.


      • taidankin lopettaa sen
        nimenomaan kirjoitti:

        tunteita pitää käydä läpi, ja ne herättää asioita joita sinä nyt haluatvältellä. Siitä vain, senkus mun puolesta ihastelet sitä vaikka lopunelämääsi. Et tarvikkaan enempää terapiaa, sehän olikin vain sellainen, noh, tuuletus. Joten nauti siitä että sulla on ihana ihastus ja kuinka sattumalta ja yllättäen se osuikaan sun elämääsi. Täysin siniseltä taivaalta, husista vaan. JA sinä pidät sitä ihan normaalina ihastuksena. Tietty, niinpä niin. Sinä varmaan syöt karkitkin vähän syyllisen oloisena.

        ja antaa mahdollisuuden sellaiselle, joka sitä tarvii. Miksi liitit tuon syyllisyyden tähän asiaan?


      • sitten?
        nimenomaan kirjoitti:

        tunteita pitää käydä läpi, ja ne herättää asioita joita sinä nyt haluatvältellä. Siitä vain, senkus mun puolesta ihastelet sitä vaikka lopunelämääsi. Et tarvikkaan enempää terapiaa, sehän olikin vain sellainen, noh, tuuletus. Joten nauti siitä että sulla on ihana ihastus ja kuinka sattumalta ja yllättäen se osuikaan sun elämääsi. Täysin siniseltä taivaalta, husista vaan. JA sinä pidät sitä ihan normaalina ihastuksena. Tietty, niinpä niin. Sinä varmaan syöt karkitkin vähän syyllisen oloisena.

        Uskotaan jo, se EI ole normaali ihastus! Ne tunteet pitää käydä läpi, se on edessäni vielä. Katsotaan mitä muita tunteita se tuo mukanaan. Mutta karkit syön ihan ilman syyllisyyttä ;)


      • sait
        sitten? kirjoitti:

        Uskotaan jo, se EI ole normaali ihastus! Ne tunteet pitää käydä läpi, se on edessäni vielä. Katsotaan mitä muita tunteita se tuo mukanaan. Mutta karkit syön ihan ilman syyllisyyttä ;)

        kaipaamasi tuen ja vastauksen perus- dilemmaasi tästä ketjusta.

        minä ajattelisin ihan vain loppukaneettina näin koko tämän ketjun perusteella,

        että kerro ihmeessa ihastuksestasi/rakkauden tunteistasi terapeutillesi aivan samalla tavalla kuin kertoisit kenelle tahansa ihmiselle, jota kohtaan tunnet ihastusta/rakastumista.

        kerro avoimesti, seikkaperäisesti, suoraan, juurta jaksain kaikki, mitä tunnet ja miksi: mikä hänessä sinua viehättää.

        sinun tunteesi ovat tärkeitä, merkittäviä ja sinulla on vastapäätä ihminen, joka tunteesi ottaa vastaan ja jakaa tilan ja ajan ja paikan kanssasi.

        sinulla on ainutkertainen mahdollisuus kokea tässä tilassa, ajassa ja paikassa intiimejä, emotionaalisia mielen matkoja oman yksityisen matkakumppanisi kanssa.

        psyykkisesti käsi kädessä!!

        hyvää matkaa rakastumisesta/ihastumisesta puhumiseen!! ole rohkea, suora, rehellinen, avoin!!sinun tunteissasi ei ole mitään väärää, pahaa, hävettävää!!etkä ole syyllistynyt yhtään mihinkään.


      • se ihastunut
        sait kirjoitti:

        kaipaamasi tuen ja vastauksen perus- dilemmaasi tästä ketjusta.

        minä ajattelisin ihan vain loppukaneettina näin koko tämän ketjun perusteella,

        että kerro ihmeessa ihastuksestasi/rakkauden tunteistasi terapeutillesi aivan samalla tavalla kuin kertoisit kenelle tahansa ihmiselle, jota kohtaan tunnet ihastusta/rakastumista.

        kerro avoimesti, seikkaperäisesti, suoraan, juurta jaksain kaikki, mitä tunnet ja miksi: mikä hänessä sinua viehättää.

        sinun tunteesi ovat tärkeitä, merkittäviä ja sinulla on vastapäätä ihminen, joka tunteesi ottaa vastaan ja jakaa tilan ja ajan ja paikan kanssasi.

        sinulla on ainutkertainen mahdollisuus kokea tässä tilassa, ajassa ja paikassa intiimejä, emotionaalisia mielen matkoja oman yksityisen matkakumppanisi kanssa.

        psyykkisesti käsi kädessä!!

        hyvää matkaa rakastumisesta/ihastumisesta puhumiseen!! ole rohkea, suora, rehellinen, avoin!!sinun tunteissasi ei ole mitään väärää, pahaa, hävettävää!!etkä ole syyllistynyt yhtään mihinkään.

        Vastauksista oli paljon apua asian pohdinnassa. Jäin vain ihmettelemään, miksi asiaan pitää suhtautua niin vakavasti. Tämän ketjun aloittajakin kirjoitti oikein varoitusviestin. Jos voisin lapsen tasolle jäädä suhteissani, olisin jäänyt jo paljon nuorempana, kuin rakastuin opettajaani todella tulisesti. Kesti vuosia, että siitä selvisin. Kuitenkin nyt aikuisena suhtautuu asioihin vähän eri tavalla. On jo tottunut pettymyksiin, eikä vajoa masennukseen, vaikkei joku vastaakaan tunteisiin.


      • on ja
        se ihastunut kirjoitti:

        Vastauksista oli paljon apua asian pohdinnassa. Jäin vain ihmettelemään, miksi asiaan pitää suhtautua niin vakavasti. Tämän ketjun aloittajakin kirjoitti oikein varoitusviestin. Jos voisin lapsen tasolle jäädä suhteissani, olisin jäänyt jo paljon nuorempana, kuin rakastuin opettajaani todella tulisesti. Kesti vuosia, että siitä selvisin. Kuitenkin nyt aikuisena suhtautuu asioihin vähän eri tavalla. On jo tottunut pettymyksiin, eikä vajoa masennukseen, vaikkei joku vastaakaan tunteisiin.

        ... mikäpä muukaan edes oikein kannattaa kuin tuntea ja mennä tunteella niihin tilanteisiin ja ihmisiin, joita kohtaan kulloinkin tunteita on, koska millä muullakaan tavalla vastapuolen ajatukset meistä oikein selviäisivät.

        pitää vaan, niinkuin kerrot, kestää se, että toinen ei vastaa omiin tunteisiin ehkä niikuin toivoisimme.

        useinhan kuitenkin ihmiset suhtautuvat myönteisesti heihin kohdistettuihin ihailun tunteisiin, kunhan emme ala tarvitsevuudessamme riutua tai puristaa toisesta tunteillemme peiliä väkisin tai halluilla omassa päässämme aivan epärealistisia etätunteita, ikäänkuin turvallisia tunteita itselle yksinäisyydessä, oman pään sisällä.

        uskon kuitenkin, että sinulla ei ole mitään hätää ja olet saanut kannustusta itsellesi täällä ja varmasti tiedät, miten sinun tulee toimia.

        jos me ihmiset koemme jonkun asian voimakkaasti täällä kakkosnelosessa, niin kyse on varmaankin silloin aivan jostain meidän omasta prosessistamme, joka herää henkiin toisen kirjoituksen elvyttämänä,

        eli jos sinusta on tuntunut joku neuvo täällä hivenen ylimitoitetulta sinun tuen pyyntöösi nähden, niin älä välitä, poimi vain ne neuvot itsellesi, joista oikeasti on sinulle hyötyä.

        tunteissamme ei ole mitään pahaa tapahtuivatpa ne terapiassa tai muualla. teot tunteiden saattelemina tai ennen tunteita ovatkin jo sitten ihan toinen juttu...

        ja potentiaalisia tekoja kannattaakin pohdiskella tarkkaan ennen ja jälkeen tunteiden...


      • se ihastunut
        on ja kirjoitti:

        ... mikäpä muukaan edes oikein kannattaa kuin tuntea ja mennä tunteella niihin tilanteisiin ja ihmisiin, joita kohtaan kulloinkin tunteita on, koska millä muullakaan tavalla vastapuolen ajatukset meistä oikein selviäisivät.

        pitää vaan, niinkuin kerrot, kestää se, että toinen ei vastaa omiin tunteisiin ehkä niikuin toivoisimme.

        useinhan kuitenkin ihmiset suhtautuvat myönteisesti heihin kohdistettuihin ihailun tunteisiin, kunhan emme ala tarvitsevuudessamme riutua tai puristaa toisesta tunteillemme peiliä väkisin tai halluilla omassa päässämme aivan epärealistisia etätunteita, ikäänkuin turvallisia tunteita itselle yksinäisyydessä, oman pään sisällä.

        uskon kuitenkin, että sinulla ei ole mitään hätää ja olet saanut kannustusta itsellesi täällä ja varmasti tiedät, miten sinun tulee toimia.

        jos me ihmiset koemme jonkun asian voimakkaasti täällä kakkosnelosessa, niin kyse on varmaankin silloin aivan jostain meidän omasta prosessistamme, joka herää henkiin toisen kirjoituksen elvyttämänä,

        eli jos sinusta on tuntunut joku neuvo täällä hivenen ylimitoitetulta sinun tuen pyyntöösi nähden, niin älä välitä, poimi vain ne neuvot itsellesi, joista oikeasti on sinulle hyötyä.

        tunteissamme ei ole mitään pahaa tapahtuivatpa ne terapiassa tai muualla. teot tunteiden saattelemina tai ennen tunteita ovatkin jo sitten ihan toinen juttu...

        ja potentiaalisia tekoja kannattaakin pohdiskella tarkkaan ennen ja jälkeen tunteiden...

        Ei ole välttämättä kyse mistään omasta prosessista, jos tuntee voimakkaasti jonkin viestin sanoman. Eräskin vain vittuili suoraan, kyllähän siitä raivostuu kuka vaan.

        Mitä tarkoitat noilla teoilla tunteiden saattelemana? Eihän se ole teko, jos kerron tunteeni kun tapaan tämän ihmisen? En tietenkään halua häntä vapaa-ajallaan häiritä, vain ajalla josta myös maksan, liittyhän se tunne vain terapiaan.


      • sinulle aloittajalta

        Terapiasuhde on ihmissuhde ja tunteet kuuluvat asiaan kun ette ole robotteja. Ihastuminen on yksi niistä tunteista. Jonkintasoinen riippuvuus syntyy onnistuneessa terapiassa tästä syystä aina. Mutta jos riippuvuudesta erillisenä kysyt niin ei se ole sen päätarkoitus vaan se syntyy kylkiäisenä ja sitten aikanaa kehityt itsellisemmäksi.


      • terveisin aloittaja
        en ole riippuvainen kirjoitti:

        Ei minulla ole mitään pakkoa käydä terapiaa enempää. Ei todellakaan. Ei ihastumiseni ole väärin mielestäni. Voin kyllä jutella hänen kanssaan jos rohkeus riittää niistäkin tunteista. Mutta eihän mikään tunne ole väärin? Sehän opetetaan terapiassakin, kaikki tunteet pitää hyväksyä jne. Taas joku luulee tuntevansa minut. Et tainnut tietää, että tämä nainen ei roiku ihmisissä!

        mitä kerron riippuvaisuudesta.


      • koska hän ei
        taidankin lopettaa sen kirjoitti:

        ja antaa mahdollisuuden sellaiselle, joka sitä tarvii. Miksi liitit tuon syyllisyyden tähän asiaan?

        selvästikään ole jyvällä terapiasta. Aloittaja.


      • on kyse sinun tulevaisuudes...
        se ihastunut kirjoitti:

        Vastauksista oli paljon apua asian pohdinnassa. Jäin vain ihmettelemään, miksi asiaan pitää suhtautua niin vakavasti. Tämän ketjun aloittajakin kirjoitti oikein varoitusviestin. Jos voisin lapsen tasolle jäädä suhteissani, olisin jäänyt jo paljon nuorempana, kuin rakastuin opettajaani todella tulisesti. Kesti vuosia, että siitä selvisin. Kuitenkin nyt aikuisena suhtautuu asioihin vähän eri tavalla. On jo tottunut pettymyksiin, eikä vajoa masennukseen, vaikkei joku vastaakaan tunteisiin.

        Aloittja vastaa: asia on vakava otsikon takia. Jos jäät kaukoihastustasoisiin suhteisiin joissa ei ole realitulevaisuutta voit nauttia siitäkin kenties mutta et koskaan saa rinnallesi ihmistä. Se on kova hinta, ja toki se on valintasi paikka viimekädessä.

        Satsaa nyt tähän terapiaan ja kuten rakastuminen opeesi kertoo olet taipuvainen muodostamaan epätasa-arvoisen kohteen kanssa liian läheisen suhteen itsellesi. Jäät siten aina aikuisena "lapsemmaksi". Pyri aikuisiin suhteisiin sillä ne ovat sen väärti. Olet itsesi herra ja rakastat aitoja oikeita ihmisiä. Et kuvia.

        Terveisin aloittaja.


      • tätä
        se ihastunut kirjoitti:

        Ei ole välttämättä kyse mistään omasta prosessista, jos tuntee voimakkaasti jonkin viestin sanoman. Eräskin vain vittuili suoraan, kyllähän siitä raivostuu kuka vaan.

        Mitä tarkoitat noilla teoilla tunteiden saattelemana? Eihän se ole teko, jos kerron tunteeni kun tapaan tämän ihmisen? En tietenkään halua häntä vapaa-ajallaan häiritä, vain ajalla josta myös maksan, liittyhän se tunne vain terapiaan.

        tarkoitankin, että sinun on viisasta tehdä, eli teko on juuri se, että kerrot tunteistasi terapeutille.
        hyvä, että olet päättänyt tehdä näin.
        en ollenkaan ajatellutkaan, että toivoisit voivasi olla hänen kanssaan tekemisissä privaattielämässäsi.
        enkä tarkoittanutkaan sinua, kun kirjoitin voimakkaista tunneprosesseista, joita tämä ketju on joissakin herättänyt, joten no hätä.ymmärrän toki hyvin, että sinua on sattunut joidenkin kirjoitukset, jotkut ovat eläytyneet oudon voimallisesti tilanteeseesi...?
        mielestäni sinä olet puolustanut itseäsi hienosti tämän ketjun sisällä ja oikeuttasi omiin tunteisiisi ja selviämiseen niiden kanssa terapeuttisi tuella.
        hyvää jatkoa sinulle ja ei muuta kuin tuntemaan ja tunteita tunnistamaan, sehän on terapian tarkoitus!


      • setvimään
        tätä kirjoitti:

        tarkoitankin, että sinun on viisasta tehdä, eli teko on juuri se, että kerrot tunteistasi terapeutille.
        hyvä, että olet päättänyt tehdä näin.
        en ollenkaan ajatellutkaan, että toivoisit voivasi olla hänen kanssaan tekemisissä privaattielämässäsi.
        enkä tarkoittanutkaan sinua, kun kirjoitin voimakkaista tunneprosesseista, joita tämä ketju on joissakin herättänyt, joten no hätä.ymmärrän toki hyvin, että sinua on sattunut joidenkin kirjoitukset, jotkut ovat eläytyneet oudon voimallisesti tilanteeseesi...?
        mielestäni sinä olet puolustanut itseäsi hienosti tämän ketjun sisällä ja oikeuttasi omiin tunteisiisi ja selviämiseen niiden kanssa terapeuttisi tuella.
        hyvää jatkoa sinulle ja ei muuta kuin tuntemaan ja tunteita tunnistamaan, sehän on terapian tarkoitus!

        terapeutin kanssa ne tunteet, eikä muuta:)


      • jo kertoa,
        on kyse sinun tulevaisuudes... kirjoitti:

        Aloittja vastaa: asia on vakava otsikon takia. Jos jäät kaukoihastustasoisiin suhteisiin joissa ei ole realitulevaisuutta voit nauttia siitäkin kenties mutta et koskaan saa rinnallesi ihmistä. Se on kova hinta, ja toki se on valintasi paikka viimekädessä.

        Satsaa nyt tähän terapiaan ja kuten rakastuminen opeesi kertoo olet taipuvainen muodostamaan epätasa-arvoisen kohteen kanssa liian läheisen suhteen itsellesi. Jäät siten aina aikuisena "lapsemmaksi". Pyri aikuisiin suhteisiin sillä ne ovat sen väärti. Olet itsesi herra ja rakastat aitoja oikeita ihmisiä. Et kuvia.

        Terveisin aloittaja.

        mitä ovat ne aikuinen-aikuinen suhteet? Terapian aikana ei varmaan voi ryhtyä terapeutin kanssa kunnolliseen ihmissuhteeseen, mutta noin muuten... missä vaiheessa historiaa tosielämän onnistuneet rakkaussuhteet ovat muuttuneet tasa-arvon ilmentymiksi? Tai jähmeäksi möhkäleeksi, jossa osapuolten dynamiikka pysyy vuodesta vuoteen samanlaisena?

        Evoluutioteorian mukaan jokainen etsii puolisokseen nimenomaan sellaista henkilöä, joka olisi hyvä vanhempi. Kaukoihastujat varmaankin toteuttavat tätä tehtävää erityisen huolellisesti. Pitäisikö heidän siis mielestäsi ryhtyä tietoisesti etsimään "alempitasoisia" kumppaneita ja tyytyä vähään, ollakseen aikuismaisia?

        Minä epäilen, että yksi pysyvän parisuhteen salaisuus on se, että suhteen alkuvaiheessa kokee suuria tunteita. Silloin tietää todellakin itse valinneen mieleisensä kumppanin, ja tämä vahvistaa myöhempää sitoutumista. Ja jos omia kaukoihastuksiani muistelen, niin kaikki he ovat hyviä, kelpo ihmisiä, joiden elämäntapa ja arvomaailma ovat hyvin lähellä omaani.

        Pitäisiköhän minunkin nyt sitten vain unohtaa unelmani ja rakkaus, ja ottaa kumppanikseni joku henkisesti aikuinen/samantasoinen kuin minä, ja tyytyä siihen? Mahtaisikohan toimia?


      • että koet
        jo kertoa, kirjoitti:

        mitä ovat ne aikuinen-aikuinen suhteet? Terapian aikana ei varmaan voi ryhtyä terapeutin kanssa kunnolliseen ihmissuhteeseen, mutta noin muuten... missä vaiheessa historiaa tosielämän onnistuneet rakkaussuhteet ovat muuttuneet tasa-arvon ilmentymiksi? Tai jähmeäksi möhkäleeksi, jossa osapuolten dynamiikka pysyy vuodesta vuoteen samanlaisena?

        Evoluutioteorian mukaan jokainen etsii puolisokseen nimenomaan sellaista henkilöä, joka olisi hyvä vanhempi. Kaukoihastujat varmaankin toteuttavat tätä tehtävää erityisen huolellisesti. Pitäisikö heidän siis mielestäsi ryhtyä tietoisesti etsimään "alempitasoisia" kumppaneita ja tyytyä vähään, ollakseen aikuismaisia?

        Minä epäilen, että yksi pysyvän parisuhteen salaisuus on se, että suhteen alkuvaiheessa kokee suuria tunteita. Silloin tietää todellakin itse valinneen mieleisensä kumppanin, ja tämä vahvistaa myöhempää sitoutumista. Ja jos omia kaukoihastuksiani muistelen, niin kaikki he ovat hyviä, kelpo ihmisiä, joiden elämäntapa ja arvomaailma ovat hyvin lähellä omaani.

        Pitäisiköhän minunkin nyt sitten vain unohtaa unelmani ja rakkaus, ja ottaa kumppanikseni joku henkisesti aikuinen/samantasoinen kuin minä, ja tyytyä siihen? Mahtaisikohan toimia?

        pystyväsi ihastumaan/rakastumaan vain henkisesti ei ihan niin aikuiseen? Se on aika sama millä nimikkeillä mitäkin kutsutaan, koska se ei muuta sitä tosiasiaa että pysyvään, hyvään, onnistuneeseen parisuhteeseen tarvitaan kaksi samanarvoista, henkistä ihmistä. Tasapainoinen ja arvoinen suhde ei ole mikään jähmeä möhkäle. Ehkä heteroevoluutiossa etsitään parasta lisääntymiskumppania ja päädytään siihen lähipubin reiskaan kuitenkin, mutta naisten välisissä suhteissa se henkinen tasa-arvoisuus on hyvinkin tärkeää.
        Aikuismainen ei tarkoita tyytymistä vähään, vaan jos on itse aikuinen, omaa terveen itsetunnon, jne ei suhde tule onnistumaan jos toinen puolisko on ihan erilainen.
        Suuret tunteet tulee kyllä ihan aikuisessakin suhteessa mukaan, ja miksi sinä katsot että jos sinun kumppanisi olisi henkisesti aikuinen ja samantasoinen kuin sinä, se olisi vain tyytymistä johonkin. Etkö siis pidä itsesäi hyvänä, riittävänä?


      • koe
        että koet kirjoitti:

        pystyväsi ihastumaan/rakastumaan vain henkisesti ei ihan niin aikuiseen? Se on aika sama millä nimikkeillä mitäkin kutsutaan, koska se ei muuta sitä tosiasiaa että pysyvään, hyvään, onnistuneeseen parisuhteeseen tarvitaan kaksi samanarvoista, henkistä ihmistä. Tasapainoinen ja arvoinen suhde ei ole mikään jähmeä möhkäle. Ehkä heteroevoluutiossa etsitään parasta lisääntymiskumppania ja päädytään siihen lähipubin reiskaan kuitenkin, mutta naisten välisissä suhteissa se henkinen tasa-arvoisuus on hyvinkin tärkeää.
        Aikuismainen ei tarkoita tyytymistä vähään, vaan jos on itse aikuinen, omaa terveen itsetunnon, jne ei suhde tule onnistumaan jos toinen puolisko on ihan erilainen.
        Suuret tunteet tulee kyllä ihan aikuisessakin suhteessa mukaan, ja miksi sinä katsot että jos sinun kumppanisi olisi henkisesti aikuinen ja samantasoinen kuin sinä, se olisi vain tyytymistä johonkin. Etkö siis pidä itsesäi hyvänä, riittävänä?

        voivani rakastua vain itseni kanssa alemmalla tai ylemmällä henkisellä tasolla olevien kanssa. En vain ole ennen tuöllut ajatelleeksi, että tuollaisiakin seikkoja laskelmoidaan ennen suhteiden aloittamista.
        Edelleen luulen, etteivät useimmat muutkaan niin tee, enkä varsinkaan usko että nekään jotka noita asioita laskeskelevat, osaisivat käytännössä sitä tehdä ilman pahojakin virheitä. Monet pitävät kriteereinään statusta ja asemaa, mutta se ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Ei toisen ihmisen mieleen ja sydämeen voi katsoa kuin ikkunasta, ja suhteiden alussa erityisesti ihmisillä on muutenkin tapana esittää itsensä todellisuutta hieman paremmassa valossa, joten onneksi olkoon niille jotka osaavat tehdä oikeita päätelmiä.

        Tarkoitin siis sitä, että jos ihminen rakastuu elämässään vaikkapa vain kerran tai kahdesti, niin ei silloin ole varaa valikoida noin kriittisesti. Itse olen sitä mieltä, että suhteessa kasvetaan yhdessä, joten jos alkuasetelma ei ole ihanteellinen, niin sitä ihannetta kohden voi kulkea yhteistuumin. Ja jos vielä omiin kokemuksiini palaan, niin itseni mukaan lukien en kyllä ole tavannut yhtään ihmistä, jolla ei olisi jotain lapsellisia tai negatiivisia piirteitä. Kypsä aikuinen hyväksyy myös epätäydellisyyttä sekä itsessään, että muissa.

        Lopuksi vielä sanoisin, että vaikka muuten kirjoitat järkevästi ja ajattelevaisesti, niin hieman idealistista on ajatella, että naistenväliset suhteet olisivat tasa-arvoisempia kuin heteroiden.


      • vielä...
        koe kirjoitti:

        voivani rakastua vain itseni kanssa alemmalla tai ylemmällä henkisellä tasolla olevien kanssa. En vain ole ennen tuöllut ajatelleeksi, että tuollaisiakin seikkoja laskelmoidaan ennen suhteiden aloittamista.
        Edelleen luulen, etteivät useimmat muutkaan niin tee, enkä varsinkaan usko että nekään jotka noita asioita laskeskelevat, osaisivat käytännössä sitä tehdä ilman pahojakin virheitä. Monet pitävät kriteereinään statusta ja asemaa, mutta se ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Ei toisen ihmisen mieleen ja sydämeen voi katsoa kuin ikkunasta, ja suhteiden alussa erityisesti ihmisillä on muutenkin tapana esittää itsensä todellisuutta hieman paremmassa valossa, joten onneksi olkoon niille jotka osaavat tehdä oikeita päätelmiä.

        Tarkoitin siis sitä, että jos ihminen rakastuu elämässään vaikkapa vain kerran tai kahdesti, niin ei silloin ole varaa valikoida noin kriittisesti. Itse olen sitä mieltä, että suhteessa kasvetaan yhdessä, joten jos alkuasetelma ei ole ihanteellinen, niin sitä ihannetta kohden voi kulkea yhteistuumin. Ja jos vielä omiin kokemuksiini palaan, niin itseni mukaan lukien en kyllä ole tavannut yhtään ihmistä, jolla ei olisi jotain lapsellisia tai negatiivisia piirteitä. Kypsä aikuinen hyväksyy myös epätäydellisyyttä sekä itsessään, että muissa.

        Lopuksi vielä sanoisin, että vaikka muuten kirjoitat järkevästi ja ajattelevaisesti, niin hieman idealistista on ajatella, että naistenväliset suhteet olisivat tasa-arvoisempia kuin heteroiden.

        että edes terapiasuhteessa ei missään nimessä ole kyse siitä, että potilas olisi henkisesti kehittymätön, ja terapeutti aikuinen. Terapeutti on alansa ammattilainen, ja potilaaksi puolestaan voi joutua kuka tahansa sairastuttuaan tai koettuaan kovia. Turha sitä terapiasuhdetta sen enempää on mystifioida, vaikka ammattietiikka rajaakin lemmensuhteet vapaa-ajalle.


      • että ostettu suhde
        jo kertoa, kirjoitti:

        mitä ovat ne aikuinen-aikuinen suhteet? Terapian aikana ei varmaan voi ryhtyä terapeutin kanssa kunnolliseen ihmissuhteeseen, mutta noin muuten... missä vaiheessa historiaa tosielämän onnistuneet rakkaussuhteet ovat muuttuneet tasa-arvon ilmentymiksi? Tai jähmeäksi möhkäleeksi, jossa osapuolten dynamiikka pysyy vuodesta vuoteen samanlaisena?

        Evoluutioteorian mukaan jokainen etsii puolisokseen nimenomaan sellaista henkilöä, joka olisi hyvä vanhempi. Kaukoihastujat varmaankin toteuttavat tätä tehtävää erityisen huolellisesti. Pitäisikö heidän siis mielestäsi ryhtyä tietoisesti etsimään "alempitasoisia" kumppaneita ja tyytyä vähään, ollakseen aikuismaisia?

        Minä epäilen, että yksi pysyvän parisuhteen salaisuus on se, että suhteen alkuvaiheessa kokee suuria tunteita. Silloin tietää todellakin itse valinneen mieleisensä kumppanin, ja tämä vahvistaa myöhempää sitoutumista. Ja jos omia kaukoihastuksiani muistelen, niin kaikki he ovat hyviä, kelpo ihmisiä, joiden elämäntapa ja arvomaailma ovat hyvin lähellä omaani.

        Pitäisiköhän minunkin nyt sitten vain unohtaa unelmani ja rakkaus, ja ottaa kumppanikseni joku henkisesti aikuinen/samantasoinen kuin minä, ja tyytyä siihen? Mahtaisikohan toimia?

        rahalla ja sitten sellianen ammatti jossa ON TARKOITUS ja päämäärä se itsenäisyys auttajasta ovat erilaisia suhteita kuin kaikki muut?

        Onko todella noin vaikeaa ymmärtää.

        Jokainen saa toki kokeilla mitä huvittaa muissa suhteissa ja olla tyytyväinen ja tyytymätön mutta ammattisuhde on erilainen juttu.

        Yritä ihmeessä myöntää realiteetit:)


      • joutumasta hyväksikäytetyksi
        että ostettu suhde kirjoitti:

        rahalla ja sitten sellianen ammatti jossa ON TARKOITUS ja päämäärä se itsenäisyys auttajasta ovat erilaisia suhteita kuin kaikki muut?

        Onko todella noin vaikeaa ymmärtää.

        Jokainen saa toki kokeilla mitä huvittaa muissa suhteissa ja olla tyytyväinen ja tyytymätön mutta ammattisuhde on erilainen juttu.

        Yritä ihmeessä myöntää realiteetit:)

        noissa suhteissa. terapeutti tietää sen myös.


      • minä...
        että ostettu suhde kirjoitti:

        rahalla ja sitten sellianen ammatti jossa ON TARKOITUS ja päämäärä se itsenäisyys auttajasta ovat erilaisia suhteita kuin kaikki muut?

        Onko todella noin vaikeaa ymmärtää.

        Jokainen saa toki kokeilla mitä huvittaa muissa suhteissa ja olla tyytyväinen ja tyytymätön mutta ammattisuhde on erilainen juttu.

        Yritä ihmeessä myöntää realiteetit:)

        nimenomaan kirjoitin, ettei terapian aikana pidä muodostaa rakkaussuhdetta, eli ei ole ollenkaan vaikeaa ymmärtää.

        Kirjoituksessani puhuinkin yleisemmällä tasolla. Ja jos terapia on onnistunut, niin kyllä sen jälkeen terapeutti ja ex-asiakas voivat minun puolestani myöhemmin tehdä keskenään mitä tykkäävät. En tiedä salliiko terapeuttien ammattietiikka sellaista, mutta jos ei salli niin se on sitten aikalailla merkki siitä ettei terapia ilmeisesti aina toimikaan niin hyvin kuin toivoisi...?


      • se tunteensiirtoprosessi
        minä... kirjoitti:

        nimenomaan kirjoitin, ettei terapian aikana pidä muodostaa rakkaussuhdetta, eli ei ole ollenkaan vaikeaa ymmärtää.

        Kirjoituksessani puhuinkin yleisemmällä tasolla. Ja jos terapia on onnistunut, niin kyllä sen jälkeen terapeutti ja ex-asiakas voivat minun puolestani myöhemmin tehdä keskenään mitä tykkäävät. En tiedä salliiko terapeuttien ammattietiikka sellaista, mutta jos ei salli niin se on sitten aikalailla merkki siitä ettei terapia ilmeisesti aina toimikaan niin hyvin kuin toivoisi...?

        on ihmiselle hidas juttu eikä se side muutu ammattisuhteesta ihmisen siällä kuin paperilla tai robotilla.

        Asia on juuri päinvastoin: onnistunut terapeutti OSAA irrottaa potilaansa itsestään ja muu katsotaan epäonnistuneeksi. Vasta vuosien vuosien päästä kun terapiasuhde on purkautunut mielissä voi edes kuvitella suhdetta. Aivan ammatti-ihminen hakee seuransa itse.


    • se ihastunut

      Tähän on joku muukin vastannut. Minä vastasin vain tällä nimimerkillä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      261
      4197
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      3429
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      154
      1788
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1647
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      297
      1422
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      132
      924
    7. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      855
    8. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      824
    9. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      17
      791
    Aihe