Ollaan seurusteltu tyttöystävän kanssa n. 2 vuotta, kun hän 2 kuukautta sitten tulee ja sanoo, kuin salama kirkaalta taivaalta, että hän ei voi olla kanssani..
Meillä meni hyvin, hän rakastaa minua vieläkin enemmän kuin mitään ja minä rakastan häntä enemmän kuin mitään. Tulimme toimeen todella hyvin keskenämme ja meillä oli hauskaa yhdessä ja kaikki tuntui hyvin täydelliseltä. Siitä vain kuulemma puuttui jokin juttu mitä ei voi selittää, koska hän ei itsekkään tiedä mikä se on.
Olen yrittänyt pysyä erossa hänestä..en soita kuin korkeintaan kerran viikossa hänelle :) Hän sanoo ettei voisi kuvitella elämää kokonaan ilman minua ja minä taas en voi kuvitella elämää jossa hän ei ole kokonaan minun! Mitäs hemmettiä tässä nyt pitää tehdä..oon masentunut! Kiloja on lähtenyt pois liiankin paljon, en jaksa siivota, en jaksa käydä töissä, en jaksa tehdä mitään!! Tiedän että hän on elämäni nainen..juuri sellainen kuin haluan! Ja minä olen juuri sellainen kuin hän haluaa, mutta mikä ihme on sitten tuo juttu mitä hän ei voi selittää, mutta minkä takia kaikki hyvä mitä minulle on ikinä tapahtunut häviää..
Hän on kuitenkin sanonut, että ei halua sanoa ettemme olisi ikinä enää yhdessä ja voitteko kuvitella miten helvetisti se raastaa enemmän!? Yritin pakottaa häntä sanomaan ettei halua ikinä olla enää kanssani, muttei suostunut.. Jos hän olisi vain häipynyt elämästäni, olisin voinut rauhassa vahingoittaa itseäni kunnes se olisi ehkä helpottanut sen verran että voisi elää!
Kertokaa mitä nyt voi tehdä!? Älkää sanoko että aika parantaa haavat..sitä oon kuullu jo liikaakin ja tiedän että tässä tapauksessa niin ei voi käydä!
Meillä meni hyvin, hän rakastaa minua vieläkin enemmän kuin mitään ja minä rakastan häntä enemmän kuin mitään. Tulimme toimeen todella hyvin keskenämme ja meillä oli hauskaa yhdessä ja kaikki tuntui hyvin täydelliseltä. Siitä vain kuulemma puuttui jokin juttu mitä ei voi selittää, koska hän ei itsekkään tiedä mikä se on.
Olen yrittänyt pysyä erossa hänestä..en soita kuin korkeintaan kerran viikossa hänelle :) Hän sanoo ettei voisi kuvitella elämää kokonaan ilman minua ja minä taas en voi kuvitella elämää jossa hän ei ole kokonaan minun! Mitäs hemmettiä tässä nyt pitää tehdä..oon masentunut! Kiloja on lähtenyt pois liiankin paljon, en jaksa siivota, en jaksa käydä töissä, en jaksa tehdä mitään!! Tiedän että hän on elämäni nainen..juuri sellainen kuin haluan! Ja minä olen juuri sellainen kuin hän haluaa, mutta mikä ihme on sitten tuo juttu mitä hän ei voi selittää, mutta minkä takia kaikki hyvä mitä minulle on ikinä tapahtunut häviää..
Hän on kuitenkin sanonut, että ei halua sanoa ettemme olisi ikinä enää yhdessä ja voitteko kuvitella miten helvetisti se raastaa enemmän!? Yritin pakottaa häntä sanomaan ettei halua ikinä olla enää kanssani, muttei suostunut.. Jos hän olisi vain häipynyt elämästäni, olisin voinut rauhassa vahingoittaa itseäni kunnes se olisi ehkä helpottanut sen verran että voisi elää!
Kertokaa mitä nyt voi tehdä!? Älkää sanoko että aika parantaa haavat..sitä oon kuullu jo liikaakin ja tiedän että tässä tapauksessa niin ei voi käydä!
Vastaukset 15
Vanhimmat
yrittääkö tämä tyttö nyt pitää sinua varalla, jos nykyinen suhde ei onnistukkaan???
vai haluaako hän 2 miestä ???
kokeileppa että sanot hänelle että kaikki tai ei mitään. ehkä hän tietää että sinä odotat kiltisti kunnes tällä naisella on taas aikaa sinulle. hyvä mies ryhdistäydy!!!
Ei ole mistään tuollaisesta kysymys.. Tiedän ettei hällä oo mitään muita suhteita, eikä ole tulossakaan. Hän sanoi että jos jonkun kanssa haluaa olla niin minun! Mutta mitä helvettiä silti!?
kyllä se tietää mikä se (jokin) on
ei vaan kehtaa sanoa sulle, kun pelkää et suutut.
esim. liian pieni vehje :)
siis se "pieni vehje"..
voi hyvä tavaton.. onpa lohduttavaa. TOLLO!
Naiset käyttäytyy just kuvamallasi tavalla jos nainen on rakastunut toiseen miheneen käyttäydyin itsekin kuvaamallasi tavalla kun rakastuin toiseen.
en halunut menettää miestäni niin ehdotin että pysytään yhdessä ja tavataan välillä (koska en ollut vielä varma siitä uudesta ymmärrätkö?
must tuntuu että sun naisella on valitettavasti toinen..sori :-/
Kuulostaa kyllä mystiseltä tilanteelta. Mitä mahtaa tytön/naisen päässä liikkua? Jos ei ole kolmatta kehissä kuten viestistäsi ymmärsin, voisiko olla kyse itsenäistymisestä, oman elämän hallinnan halusta. Olitteko kenties liian lähellä?? Joillekin oma reviiri ja oma elämä ovat suhteen aikanakin tärkeitä. En tarkoita pettämistä/muita suhteita vaan itsenäisyyttä suhteesta huolimatta? En tiedä osaanko ilmaista ajatuksiani oikein..
Toivottavasti sinulla on ystäviä joiden kanssa voit keskustella ja miettiä elämääsi eteenpäin. On asioita joihin et voi vaikuttaa ja siinä mielessäsi tyttöystäväsi tekemä ratkaisu tulisi pystyä hyväksysmään. Vaikeaa se on ellei ole saanut vastausta kysymykseen MIKSI? Miksi ihmeessä heittää hukkaan kaikki hyvä?
VOimia sinulle!
Voi olla aivan totta.. Mutta luulisi että jos aivan tuosta olisi kyse niin hän ehkä olisi sen voinut minulle sanoa. En tiiä, mutta tuntuu että tästä ei pääse yli jos ei saa mitään vastausta! Kiitos..
Pääset kyllä siitä yli, ihan varmasti. Tietenkin jos asiaa ei saada kunnolla selvitetyksi niin se voi viedä enemmän aikaa. Ehkä tyttökään ei itse tiedä syytä, jos hänelle vain tuli sellainen fiilis että tämä ei nyt onnistu. Varmasti hänellä on ainakin osittain ihan samanlaisia tunteita kuin sinullakin nyt, mutta ehkä hän silti sisimmässään jotenkin tietää että se suhde ei nyt ainakaan onnistuisi.
Toivon että pystyt luopumaan hänestä, älä ainakaan jää miksikään varamieheksi taustalle odottelemaan. Ikinä ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, vielä voi teille käydä vaikka mitä, mutta nyt on kuitenkin parasta sopeutua tähän tilanteeseen, jotta ei mene sinunkaan elämästä yhtään enempää "hukkaan" kuin on pakollista. Voimia ja tsemppiä, sure kunnolla niin sitten se helpottaa.
"Paniikki"?Rakastuin niin totaalisesti pitkän yksin elämisen jälkeen, välillä tuntu ettei pysty hengittämään kun on niin kiinni toisessa. Sitten kävi niin, että minä itse mokasin suhteeni täydelliseen mieheen, koska muu asia valtasi elämääni, niin ettei aikaani jäänyt miehelleni. (Ei toinen mies, koulu, harrastus vaan sairastuminen.) Ajattelin tehdä hänelle palveluksen "päästämällä vapaaksi". Olisin halunnut jatkaa kihlaustamme ja menä naimisiinkin jonain päivänä ja hän ei olisi halunnut lopettaa yhdessäoloamme. Nyt siitä on kulunut 6 vuotta! ja hän on kihloissa toisen naisen kanssa ja pienen pojan isänä. Minullakin on nykyään perhe ja elämämme ovat jatkuneet..aika parantaa, mutta silti rakastan häntä vielä paljon! Mutta asiat ovat nyt näin.
TSEMMPIÄ! Älä kuitenkaan anna oman elämäsi olla "pidossa" , asioilla on tapana järjestyä. Muutaman vuoden kuluttua voit (ehkä) todeta että näin niiden kuului mennäkin.
Tunnistin noista tyttöystäväsi sanoista itseni. Olin joskus samassa tilanteessa ja selitykset silloiselle miehelleni olivat aika sanatarkasti kertomasi mukaisia. Ja se todellinen syy suhteen katkolle oli ihastumiseni naiseen. Ja se sekoitti itseni siinä määrin, että en enää tiennyt mitä halusin. Mieheni oli minulle se oikea mies, jota en halunnut menettää, mutta sitten en enää tiennytkään, että haluanko edes itselleni miestä.
..mennä, koska et oikeastaan muuta voi tehdä. Tuo tietämättömyys ei kyllä paranna tilannetta ollenkaan, mutta toisaalta joskus etäisyys voi auttaa selvittämään, mitä todella haluaa ja jos tyttösi haluaa sinut lopulta hän palaa takaisin, mutta eri asia on, oletko sinä siihen enää valmis. Eli älä ainakaan jää lehdelle soittelemaan ja odottelemaan, vaan pidä silmät auki ja sure rauhassa. Hyväksy se, ettette ole enää yhdessä, vaikka se on tuskallista. Ja pakko se on sanoa et aika parantaa, myös tässä tapauksessa (ihan varmasti!!)niin tyhmä klisee kuin se onkin, mutta se on niin totta. Voimia ja tsemppiä sinulle!!
Moi, kirjoitit kuin mun elämästä. Vaikka mieheni sanoo, ettei hänellä ole toista, niin epäilen, että on hän ainakin ihastunut toiseen. Hän sanoi, että voidaanhan me vähän ajan kuluttua palata yhteen.. mitä helvettiä? minkä "vähän ajan"? Asumme yhä yhdessä, tilanne on niin tuore. Musta tuntuu, että olen vain joku pyykinpesijä ja palvelija. Pitäis lähteä, mutta minne?
Ei tommosta "ehkä palataan yhteen" juttua voi olla olemassa.. Minkä jälkeen palataan yhteen? En tiiä..enkä ehkä haluakkaan tietää!!
Usko pois vaan, että aika parantaa haavat! Mulla on justiin samanlaiset kokemukset ja tuntu siltä että tästä ei pääse millään yli. Mutta muutaman kuukauden päästä helpottaa. Jos pidät yhteyttä siihen niin ruokit vain sitä ikävää! Yritä olla kovana ja älä anna itsestäsi liian helppoa kuvaa.
Mulle kävi juuri pari päivää sitten ihan samanlailla, muijakaveri halusi eroon ja syyksi sanoi vain että haluaa olla yksin, perään vielä heitti tuon tutun sanonnan että voidaanhan me sitten taas myöhemmin ehkä seurustella, mun mielipide oli heti selkeä että ei kyllä voida ja pyysin kauniisti että hän olisi sanonut mulle saman jotta olisin itse päässyt helpommin eroon, mutta ei suostunut siihen, tähän kaikkeen voin vielä lisätä että mulle ei jäänyt mitään muuta tunnetta kuin että hän olisi löytänyt jonkun toisen jonka kanssa halusi mennä ja kokeilla, ei vaan suostunut sanomaan että onko näin vaan sanoo että ei ole ketään mutta, silti tämä hnekilö on jo niin monesta valheesta jäänyt kiinni että mun on vaikea sitä uskoa. Ole siinä sitten kun ei tiedä että pitäisikö odotella ja uskoa siihen että hän mitään muuta miestä halunnut vain hetken olla rauhassa, mikä voi olla ihan ymmärettävää, mutta pelkään että jos odotan niin se menee siihen että alan seurailemaan hänen tekemisiään jotta voisin edes vähän uskoa siihen että voimme vielä joskus palata yhteen, näin en kuitenkaan halua tehdä. En tiedä että vieläkö luet näitä juttuja, mutta osaatko kertoa että oliko sinun tapuksessa kyse pelkästään siitä että hän halusi olla hetken yksin vai oliko siihen sekaantunut jokin toinen henkilö, ei ole edes helppoa tuohon vastata, mutta ajattelin kuitenkin kysyä, ehkä helpottaa myös minun päätöksentekoa...