Lihava lapsi

surullista:(

Näin eilen eräässä tapahtumassa todella lihavan lapsen, jolle vanhemmat olivat ostaneetlautasellisen makkaraperunoita. Siis voi hyvänen aika sentään!!! Lapsi oli varmaan 10 vuotias ja sen takapuolikin oli isompi kun monilla kolmekymppisillä. (oon tietysti nähnyt lihavia lapsia aikaisemminkin, mutta tuo tapaus pisti kyllä vihaksi) Mitä niiden vanhempien päässä oikein liikkuu, tuolla menolla tehtailevat lapselleen koulukiusaamisen ja diabeteksen!!

21

1955

    Vastaukset

    • itselläkin oli tuon ikäisenäsaman kokoinen ahteri, mutta nyt 7vuotta myöhemmin alan pikkuhiljaa saavuttaa normaali painoa.. kiusaamiseen ja diabeettekseen en ota kantaa..

      • On paljon todennäköisempää, että on (lyhemmän) loppuelämänsäkin ylipainoinen. Kertovat tilastot.


    • totta kerran tvs kerrottiin 4vuotiaast joka paino 74kg... se alkmo kyll pännii.!

    • Minä tapasin joskus entisen hoitomuksuni äitinsä kanssa ja äiti oli ostamassa lapselle light kokista ja pikkupussin sipsejä ja sanoi, että xxx laihduttaa ja siksi tuollaiset tuotteet. Herttinen sentään, lapsi kuulemma painoi tuollin hieman yli 100kg ja ikää oli noin 15v.

      Ihmettelen vaan kuinka on mahdollista, että toinen lapsista on niin hirmu iso kun toinen on sitten aivan ääripäätä ja äiti kuitenkin aiemmin syötti lapsia terveellisesti , oli ituja, kasviksia , hedelmiä ja kunnon kotiruokaa, tosin kasviksista, kun olivat kasvissyöjiä, mutta vikana silloinkin oli se, että leivän päälle kerros (iso ) voita, kun kaikki muu oli kuulemma huonoa eikä maistunut millekään.
      Hirvittää vaan nyt ajatus, millainen tuo lapsi on nykyään... :(

      • Tuo on jo liian pahaa ollakseen totta! :( Alkaa Suomi pian olla kuin jenkkilä, missä sellaiset norsunkokoiset lapset pistetään kaikille "läskileireille" laihtumaan kalliilla rahalla. Kuinka VOI 15 v painaa noin paljon??? Tuossa olisi minusta jo aihetta ottaa yhteyttä lastensuojeluun.

        Voi luoja, eihän joku pikkuinen sipsipussi ole mitään hyvää dieettiruokaa.. :( Miten hemmetin tyhmiä ihmiset voivat olla? Pistää VIHAKSI suorastaan. Tuon nuoren elämä on taidettu jo pilata.

        Tutkimuksethan osoittavat, että riski pysyä aikuisenakin liikapainoisena kasvaa dramaattisesti, mitä vanhempana lapsi on liikapainoinen. Jo leikki-ikäisen liikapainosta voi muodostua riski, mutta esipuberteettiajan ja murrosiän lihavat lapset ovat todella suurella todennäköisellä tuomittuja lihavankilaan myös aikuisiäkseen. :(

        Johan tämä menee ihan mahdottomaksi. Pitäisikö oikeasti alkaa jo lastensuojelun kanssa neuvotella, jos vanhemmat TAPPAVAT lapsensa ruoalla? :( Kuinka joku tällainen vanhempi voi väittää rakastavansa lastaan?


      • Opettele edes kirjottaa.


    • Itse myös kiinnitän huomion liikalihaviin lapsiin, jotka mättää naamaansa käristemakkaraa tai hampurilaisateriaa. Näillä on yleensä ollut myös lihavat vanhemmat.

      Mut tiedän myös tapauksen, jossa äiti ihan tikku ja hänen 8-vuotias tyttärensä hirvittävän lihava. 22-vuotias sisareni kerran kokeili tuon lapsen paitaa, joka oli tosi tiukka lapselle itselleen, niin sisarelleni se oli hiukan liian iso... Eli tällä kyseisellä lapsella on vyötärönympärys varmaan 70 cm ja 80 cm välillä. 8-vuotiaana...

    • Valitettavan yleistä tuollainen nykyään. Minullakin on tällainen tapaus ihan lähisuvun piirissä. Ja kauhean huonosti ovat vanhemmat ottaneet esim. kouluterveydenhuollon hienotunteisesti esittämät ehdotukset, että hiukan voisi hillitä tuota painonnousua. Tyttö on jo ollut syynissä lääkärilläkin. Mitään aineenvaihdunnallista ongelmaa ei ole, vaan lapsi on terve - syö vain liikaa ja liian rasvaista. Eikä liiku.

      Vanhemmathan ne tekevät ostopäätökset kaupassa! Miettisivät nyt hiukan, että onko karkkipäivä JOKA PÄIVÄ! Herkut yhdelle päivälle viikossa ja muina päivinä runsaasti kasviksia, kohtuullisesti hedelmiä ja sopivasti terveellistä, vähärasvaista ja kevyttä kotiruokaa! Onko tämä nyt oikeasti jotain kvanttifysiikkaa, vai miksi ei mene ihmisille päähän?? Ja liikunnasta sen verran, että ei tarvita mitään kalliita baletti-, karate- yms. tunteja! Hyötyliikuntaa! Mukula pyörällä kirjastoon ja kävellen kavereitten luo! Ei aina tarvitse kuskailla autolla.. Herranjumala, jotkut vanhemmat vievät lapsiaan autolla joka paikkaan vaikka matkaa olisi vain 1-2 kilometriä!

      Mikä kumma on tämä "kulttuuri", että kotiin ostetaan pleikkarit ja sitten isketään vekaralle sipsipussi kouraan, että "jaksaa" pelailla! Siinä se paino nousee. Sitten vielä kun kotona tarjottava ruoka on pizzaa, hampurilaista ja muuta, niin onko ihme että lihotaan. Suklaata tässä sukulaisperheessäkin mässytetään JOKA PÄIVÄ, kuvitelkaa.. :(

      Pois napostelut! Ruoka-ajat kunniaan. Ja muuten: jos lapsi on lihava, niin pistäkääpä pois viikkorahat, koska kai sen tajuatte, että ne kannetaan hampurilaisbaareihin ja kioskeihin, josta sitten ostetaan kaikkea lihottavaa.

      Vastuu on vanhempien, AINA. Sitten kun lapsi on täysi-ikäinen, niin sitten vastaa itse itsestään.

      Tämä sukulaislapseni muuten on jo koulukiusattu painonsa vuoksi. Suututtaa kun terveenä syntynyt kaunis lapsi on pilattu tuolla syöttämisellä. Nyt on jo koulussa pinnaamista, käytöshäiriöitä (lapsi yrittää ostaa ikätoverien hyväksyntää ja paikkaa porukassa epäterveillä keinoilla) ja aivan epärealistisia haaveita. Viimeksi meinasin leukani loksauttaa kun tyttö ihan pokerina selitteli haluavansa malliksi, siis vaatteita esittelemään, nuorisomuotia.. Kun eivät edes ikäistensä vaatteet edes mahdu päälle.. jo pitkään on pitänyt äitinsä tehdä esim. aikuisten housuista hänelle lyhenettyjä versioita.. niin kuinka muka voisi jotain teinimuotia esitellä???

      Vanhemmat eivät välitä, antavat helliä näitäkin haaveita. En sitä sano että ne pitäisi rumalla tavalla tyrmätä, mutta tyttö kyllä satuttaa itsensä, jos alkaa höperehtiä noita mallijuttuja oikein vakavissaan, suvun ulkopuolisillekin. :( Maailma on julma. Miksi vanhemmat nykyisin tuntuvat kuvittelevan, että hyvä itsetunto = epärealistiset käsitykset omasta itsestä? Ei se niin mene, hyvä itsetunto on tervettä ymmärrystä omista vahvuuksista ja myös heikkouksista!

      Liikapaino lapsilla on vain yksi oire kasvatuksen ongelmista, joita tänä päivänä on ihan liikaakin.

      • Paino-ongelmista kärsivän lapsen äitinä voin kertoa, että kaikki ei todellakaan johdu vanhempien välinpitämättömyydestä.

        Itse huomasin lapsen ollessa noin neljä vuotias painon alkavan nousta huomattavasti normaalia enemmän ja nopeammin, ilman mitään järkevää syytä. Otin asian esille neuvolassa, jossa terveydenhoitaja oli kanssani sama mieltä, että paino on lähtenyt voimakkaaseen nousuun, teimme ruokapäiväkirjat, sekä kotona, että päiväkodissa syödyistä ruoista, eikä niissä ollut mitään vikaa, kävimme lääkärillä joka oli sitä mieltä, ettei ole mitään syytä huoleen ja olin asiasta todellakin erimieltä.

        Perheessämme on aina kiinnitetty huomiota terveelliseen ruokavalioon ja säännölliseen ateriarytmiin, eikä meillä ole koskaan ollut mitään ongelmia saada lapsia suömään tuoreita kasviksia, vihanneksia tai hedelmiä, nehän ovat itsestäänselvyyksiä! Olemme aina käyttäneet kokojyvätuotteita, vähärasvaisia tuotteita, leikkeleet ovat aina olleet kokolihaleikkeleitä, kasvirasvat ovat olleet aina käytössä, eineksiä tai puolivalmisteita emme myöskään käytä, ruoat tehdään kotona alusta pitäen itse, kiinnitämme huomiota myöskin ruoan valmistustapaan, salaatteja emme pilaa turhilla kastikkeilla ja olemme myöskin panostaneet liikuntaan, johon kaikilla lapsillamme on hyvin positiivinen asenne. Silti lapsen paino jatkaa hurjaa nousuaan.

        Yhdeksän vuoden ajan olemme yrittäneet etsiä ratkaisua ongelmaamme, sitä kuitenkaan löytämättä. Ensimmäiset viisi vuotta ainoastaan terveydenhoitajat ymmärsivät, että apua olisi saatava, olemme käyneet lukuisilla lääkäreillä yksityisiä myöten ja osalla lääkäreistä on ollut todella suuria asenneongelmia, ja ovat kohdelleet lasta erittäin törkeästi, kunnes eräs ulkomaalaistaustainen lääkäri otti asian omakseen ja kirjoitti niin monta kertaa lähetteen erikois-sairaanhoitoon, että vihdioin sinne pääsimme ja siellä asiaan on yritetty löytää ratkaisua, mutta valitettavasti laihoin tuloksin.

        Lukuisat kerrat olemme tehneet ruokapäiväkirjoja ja niitä on tarkasteltu ja analysoitu, löytämättä niistä siltikään moitittavaa, päinvastoin. Päiväkirjoja ei ole vääristelty ja lapsi ei todellakaan mässäile karkeilla taikka ylisuurilla ruoka-annoksilla, hyötyliikuntaa harrastaa jokapäivä, säännöllistä muuta liikuntaa eri muodoissa noin neljä kertaa viikossa. Erikois-sairaanhoidossa on tehty lukuisia tutkimuksia, eikä syytä ole löytynyt. Noudatamme myöskin ohjeistuksia joita olemme hoitavalta henkilökunnalta saaneet, myöskin lapsi.

        Eli jos joku tietää kuinka paino-ongelma lapseni kohdalla tulisi hoitaa, voi kertoa sen myöskin meille, sillä on todella kurjaa havaita kerta toisensa jälkeen yritysten valuvan hukkaan, ja voitte vain kuvitella miltä tämä kaikki mahtaa lapsesta tuntua, sillä niitä syyttäviä sormia kun tuntuu jokapuolelta löytyvän.


      • lihavan lapsen äiti kirjoitti:

        Paino-ongelmista kärsivän lapsen äitinä voin kertoa, että kaikki ei todellakaan johdu vanhempien välinpitämättömyydestä.

        Itse huomasin lapsen ollessa noin neljä vuotias painon alkavan nousta huomattavasti normaalia enemmän ja nopeammin, ilman mitään järkevää syytä. Otin asian esille neuvolassa, jossa terveydenhoitaja oli kanssani sama mieltä, että paino on lähtenyt voimakkaaseen nousuun, teimme ruokapäiväkirjat, sekä kotona, että päiväkodissa syödyistä ruoista, eikä niissä ollut mitään vikaa, kävimme lääkärillä joka oli sitä mieltä, ettei ole mitään syytä huoleen ja olin asiasta todellakin erimieltä.

        Perheessämme on aina kiinnitetty huomiota terveelliseen ruokavalioon ja säännölliseen ateriarytmiin, eikä meillä ole koskaan ollut mitään ongelmia saada lapsia suömään tuoreita kasviksia, vihanneksia tai hedelmiä, nehän ovat itsestäänselvyyksiä! Olemme aina käyttäneet kokojyvätuotteita, vähärasvaisia tuotteita, leikkeleet ovat aina olleet kokolihaleikkeleitä, kasvirasvat ovat olleet aina käytössä, eineksiä tai puolivalmisteita emme myöskään käytä, ruoat tehdään kotona alusta pitäen itse, kiinnitämme huomiota myöskin ruoan valmistustapaan, salaatteja emme pilaa turhilla kastikkeilla ja olemme myöskin panostaneet liikuntaan, johon kaikilla lapsillamme on hyvin positiivinen asenne. Silti lapsen paino jatkaa hurjaa nousuaan.

        Yhdeksän vuoden ajan olemme yrittäneet etsiä ratkaisua ongelmaamme, sitä kuitenkaan löytämättä. Ensimmäiset viisi vuotta ainoastaan terveydenhoitajat ymmärsivät, että apua olisi saatava, olemme käyneet lukuisilla lääkäreillä yksityisiä myöten ja osalla lääkäreistä on ollut todella suuria asenneongelmia, ja ovat kohdelleet lasta erittäin törkeästi, kunnes eräs ulkomaalaistaustainen lääkäri otti asian omakseen ja kirjoitti niin monta kertaa lähetteen erikois-sairaanhoitoon, että vihdioin sinne pääsimme ja siellä asiaan on yritetty löytää ratkaisua, mutta valitettavasti laihoin tuloksin.

        Lukuisat kerrat olemme tehneet ruokapäiväkirjoja ja niitä on tarkasteltu ja analysoitu, löytämättä niistä siltikään moitittavaa, päinvastoin. Päiväkirjoja ei ole vääristelty ja lapsi ei todellakaan mässäile karkeilla taikka ylisuurilla ruoka-annoksilla, hyötyliikuntaa harrastaa jokapäivä, säännöllistä muuta liikuntaa eri muodoissa noin neljä kertaa viikossa. Erikois-sairaanhoidossa on tehty lukuisia tutkimuksia, eikä syytä ole löytynyt. Noudatamme myöskin ohjeistuksia joita olemme hoitavalta henkilökunnalta saaneet, myöskin lapsi.

        Eli jos joku tietää kuinka paino-ongelma lapseni kohdalla tulisi hoitaa, voi kertoa sen myöskin meille, sillä on todella kurjaa havaita kerta toisensa jälkeen yritysten valuvan hukkaan, ja voitte vain kuvitella miltä tämä kaikki mahtaa lapsesta tuntua, sillä niitä syyttäviä sormia kun tuntuu jokapuolelta löytyvän.

        Olet varmasti koulussa joutunut jonkin verran lukemaan fysiikkaa, ainakin yläasteopintojen verran. Niin, nythän on sillä lailla, että tyhjästä se paino ei synny. Se ei ole fysiikan lakien mukaan mahdollista, tyhjästä ei voi nyhjäistä.

        Lähinnä tulee itselleni mieleen sellainen, että jos ruokapäiväkirjat ovat olleet kohdalleen pidettyjä, niin sitten ongelma on lapsi itse. Eli ostaa itselleen nameja, joista ei ilmoita vanhemmille. Nimittäin, usko pois: KILOT EIVÄT.. TODELLAKAAN.. TULE.. TYHJÄSTÄ! Varmasti moni kehitysmaiden nälkäänäkevä olisi iloinen, jos tulisivat, mutta kun ei.

        Oletan, että mahdollinen kilpirauhasen vajaatoiminta on suljettu pois, jos kerran lääkärissä on käyty.


      • lihavan lapsen äiti kirjoitti:

        Paino-ongelmista kärsivän lapsen äitinä voin kertoa, että kaikki ei todellakaan johdu vanhempien välinpitämättömyydestä.

        Itse huomasin lapsen ollessa noin neljä vuotias painon alkavan nousta huomattavasti normaalia enemmän ja nopeammin, ilman mitään järkevää syytä. Otin asian esille neuvolassa, jossa terveydenhoitaja oli kanssani sama mieltä, että paino on lähtenyt voimakkaaseen nousuun, teimme ruokapäiväkirjat, sekä kotona, että päiväkodissa syödyistä ruoista, eikä niissä ollut mitään vikaa, kävimme lääkärillä joka oli sitä mieltä, ettei ole mitään syytä huoleen ja olin asiasta todellakin erimieltä.

        Perheessämme on aina kiinnitetty huomiota terveelliseen ruokavalioon ja säännölliseen ateriarytmiin, eikä meillä ole koskaan ollut mitään ongelmia saada lapsia suömään tuoreita kasviksia, vihanneksia tai hedelmiä, nehän ovat itsestäänselvyyksiä! Olemme aina käyttäneet kokojyvätuotteita, vähärasvaisia tuotteita, leikkeleet ovat aina olleet kokolihaleikkeleitä, kasvirasvat ovat olleet aina käytössä, eineksiä tai puolivalmisteita emme myöskään käytä, ruoat tehdään kotona alusta pitäen itse, kiinnitämme huomiota myöskin ruoan valmistustapaan, salaatteja emme pilaa turhilla kastikkeilla ja olemme myöskin panostaneet liikuntaan, johon kaikilla lapsillamme on hyvin positiivinen asenne. Silti lapsen paino jatkaa hurjaa nousuaan.

        Yhdeksän vuoden ajan olemme yrittäneet etsiä ratkaisua ongelmaamme, sitä kuitenkaan löytämättä. Ensimmäiset viisi vuotta ainoastaan terveydenhoitajat ymmärsivät, että apua olisi saatava, olemme käyneet lukuisilla lääkäreillä yksityisiä myöten ja osalla lääkäreistä on ollut todella suuria asenneongelmia, ja ovat kohdelleet lasta erittäin törkeästi, kunnes eräs ulkomaalaistaustainen lääkäri otti asian omakseen ja kirjoitti niin monta kertaa lähetteen erikois-sairaanhoitoon, että vihdioin sinne pääsimme ja siellä asiaan on yritetty löytää ratkaisua, mutta valitettavasti laihoin tuloksin.

        Lukuisat kerrat olemme tehneet ruokapäiväkirjoja ja niitä on tarkasteltu ja analysoitu, löytämättä niistä siltikään moitittavaa, päinvastoin. Päiväkirjoja ei ole vääristelty ja lapsi ei todellakaan mässäile karkeilla taikka ylisuurilla ruoka-annoksilla, hyötyliikuntaa harrastaa jokapäivä, säännöllistä muuta liikuntaa eri muodoissa noin neljä kertaa viikossa. Erikois-sairaanhoidossa on tehty lukuisia tutkimuksia, eikä syytä ole löytynyt. Noudatamme myöskin ohjeistuksia joita olemme hoitavalta henkilökunnalta saaneet, myöskin lapsi.

        Eli jos joku tietää kuinka paino-ongelma lapseni kohdalla tulisi hoitaa, voi kertoa sen myöskin meille, sillä on todella kurjaa havaita kerta toisensa jälkeen yritysten valuvan hukkaan, ja voitte vain kuvitella miltä tämä kaikki mahtaa lapsesta tuntua, sillä niitä syyttäviä sormia kun tuntuu jokapuolelta löytyvän.

        Jos asiat todella ovat juuri noin kuten kerroit, on kyseessä tosiaan lapsen jonkinlainen mahdollisesti aineenvaihdunnallinen sairaus. Tästä ei ollut puhe tällä palstalla, vaan juuri niistä vanhemmista jotka saavat lapset liikalihaviksi syöttämällä heidät siihen kuntoon. On hieno että haluat ottaa kantaa keskusteluun ja siihen että et itse ainakaan ole syyllistynyt huonoon ravinto-oppiin, mutta vastineesi tavallaan on keskustelun ulkopuolella juuri siitä syystä että tapauksessanne kyse on jostain sairaudesta, ei ruokavalion köyhyydestä.

        Toivon teille jaksamisia lääkärikäyntien kanssa, ja aidosti toivon että löydätte lastanne ja perhettänne painavan ongelman syyn ja ratkaisun siihen!


      • lihavan lapsen äiti kirjoitti:

        Paino-ongelmista kärsivän lapsen äitinä voin kertoa, että kaikki ei todellakaan johdu vanhempien välinpitämättömyydestä.

        Itse huomasin lapsen ollessa noin neljä vuotias painon alkavan nousta huomattavasti normaalia enemmän ja nopeammin, ilman mitään järkevää syytä. Otin asian esille neuvolassa, jossa terveydenhoitaja oli kanssani sama mieltä, että paino on lähtenyt voimakkaaseen nousuun, teimme ruokapäiväkirjat, sekä kotona, että päiväkodissa syödyistä ruoista, eikä niissä ollut mitään vikaa, kävimme lääkärillä joka oli sitä mieltä, ettei ole mitään syytä huoleen ja olin asiasta todellakin erimieltä.

        Perheessämme on aina kiinnitetty huomiota terveelliseen ruokavalioon ja säännölliseen ateriarytmiin, eikä meillä ole koskaan ollut mitään ongelmia saada lapsia suömään tuoreita kasviksia, vihanneksia tai hedelmiä, nehän ovat itsestäänselvyyksiä! Olemme aina käyttäneet kokojyvätuotteita, vähärasvaisia tuotteita, leikkeleet ovat aina olleet kokolihaleikkeleitä, kasvirasvat ovat olleet aina käytössä, eineksiä tai puolivalmisteita emme myöskään käytä, ruoat tehdään kotona alusta pitäen itse, kiinnitämme huomiota myöskin ruoan valmistustapaan, salaatteja emme pilaa turhilla kastikkeilla ja olemme myöskin panostaneet liikuntaan, johon kaikilla lapsillamme on hyvin positiivinen asenne. Silti lapsen paino jatkaa hurjaa nousuaan.

        Yhdeksän vuoden ajan olemme yrittäneet etsiä ratkaisua ongelmaamme, sitä kuitenkaan löytämättä. Ensimmäiset viisi vuotta ainoastaan terveydenhoitajat ymmärsivät, että apua olisi saatava, olemme käyneet lukuisilla lääkäreillä yksityisiä myöten ja osalla lääkäreistä on ollut todella suuria asenneongelmia, ja ovat kohdelleet lasta erittäin törkeästi, kunnes eräs ulkomaalaistaustainen lääkäri otti asian omakseen ja kirjoitti niin monta kertaa lähetteen erikois-sairaanhoitoon, että vihdioin sinne pääsimme ja siellä asiaan on yritetty löytää ratkaisua, mutta valitettavasti laihoin tuloksin.

        Lukuisat kerrat olemme tehneet ruokapäiväkirjoja ja niitä on tarkasteltu ja analysoitu, löytämättä niistä siltikään moitittavaa, päinvastoin. Päiväkirjoja ei ole vääristelty ja lapsi ei todellakaan mässäile karkeilla taikka ylisuurilla ruoka-annoksilla, hyötyliikuntaa harrastaa jokapäivä, säännöllistä muuta liikuntaa eri muodoissa noin neljä kertaa viikossa. Erikois-sairaanhoidossa on tehty lukuisia tutkimuksia, eikä syytä ole löytynyt. Noudatamme myöskin ohjeistuksia joita olemme hoitavalta henkilökunnalta saaneet, myöskin lapsi.

        Eli jos joku tietää kuinka paino-ongelma lapseni kohdalla tulisi hoitaa, voi kertoa sen myöskin meille, sillä on todella kurjaa havaita kerta toisensa jälkeen yritysten valuvan hukkaan, ja voitte vain kuvitella miltä tämä kaikki mahtaa lapsesta tuntua, sillä niitä syyttäviä sormia kun tuntuu jokapuolelta löytyvän.

        Heippa!
        Luin aikaisemmat viestit ja ihan alkoi naurattaa ja säälittää suurimman osan puolesta!

        Itse olen ollut keskonen syntyessäni, eli pienikokoinen. Painoni alkoi nausta ollessani 5ikäinen, jossakin vaiheessa olin ihan sopusuhtainen, mutta nykyisin olen huomattavasti ylipainoinen(yli 30kg) ja ikää on 18. Kuitenkaan vika ei TODELLAKAAN OLE VANHEMMISSANI vaan itsessäni. En ole harrastanut tarpeeksi liikuntaa, vanhempani ovat kyllä tukeneet aina harrastuksia. Kotona on aina laitettu terveellistä, kevyttä ja ravitsevaa kotiruokaa, joten painon nousu ei johdu siitäkään.

        Haluan korostaa siis sitä, että turhaan syytätte vanhempia, kukaan ei tunge väkisin ruokaa lasten suuhun.


      • Pauliin@ kirjoitti:

        Heippa!
        Luin aikaisemmat viestit ja ihan alkoi naurattaa ja säälittää suurimman osan puolesta!

        Itse olen ollut keskonen syntyessäni, eli pienikokoinen. Painoni alkoi nausta ollessani 5ikäinen, jossakin vaiheessa olin ihan sopusuhtainen, mutta nykyisin olen huomattavasti ylipainoinen(yli 30kg) ja ikää on 18. Kuitenkaan vika ei TODELLAKAAN OLE VANHEMMISSANI vaan itsessäni. En ole harrastanut tarpeeksi liikuntaa, vanhempani ovat kyllä tukeneet aina harrastuksia. Kotona on aina laitettu terveellistä, kevyttä ja ravitsevaa kotiruokaa, joten painon nousu ei johdu siitäkään.

        Haluan korostaa siis sitä, että turhaan syytätte vanhempia, kukaan ei tunge väkisin ruokaa lasten suuhun.

        Lihavien vanhempien lapsilla on suuri ylipainoisuuden riski. Vanhemmat opettavat omat ruokailutottumuksensa lapsilleen ja saattavat suosia epäterveellisitä ravintoa ja epäterveellisiä elämäntapoja muutenkin. Tyypillinen esimerkki on herkuilla mässäilyn yhdistäminen elokuvissa käyntiin. Sen pari tuntia jaksaa varmasti istua ilman mitään syötävää tai juotavaa.

        Vanhemmat saattavat käyttää ruokaa ja herkkupaloja lapsen palkitsemiseen. Vanhemmilla on myös vastuu ohjata lapsensa ruokailua terveellisempään suuntaan ja huolehtimaan painostaan jos siihen on tarvetta - myös siinä tapauksessa, että syy ei olisi suoraan vanhemmissa. Vanhempia on siis lupa syyllistää lastensa liikalihavuudesta.


      • Mutta lähelle työnnetään kirjoitti:

        Lihavien vanhempien lapsilla on suuri ylipainoisuuden riski. Vanhemmat opettavat omat ruokailutottumuksensa lapsilleen ja saattavat suosia epäterveellisitä ravintoa ja epäterveellisiä elämäntapoja muutenkin. Tyypillinen esimerkki on herkuilla mässäilyn yhdistäminen elokuvissa käyntiin. Sen pari tuntia jaksaa varmasti istua ilman mitään syötävää tai juotavaa.

        Vanhemmat saattavat käyttää ruokaa ja herkkupaloja lapsen palkitsemiseen. Vanhemmilla on myös vastuu ohjata lapsensa ruokailua terveellisempään suuntaan ja huolehtimaan painostaan jos siihen on tarvetta - myös siinä tapauksessa, että syy ei olisi suoraan vanhemmissa. Vanhempia on siis lupa syyllistää lastensa liikalihavuudesta.

        Olen samaa mieltä kanssasi. Eivät tietenkään vanhemmat tunge väkisin ruokaa lastensa suusta alas, mutta kodin ruokaostoksista päättävät vanhemmat, koska heidän ovat rahat. Vanhemmat myös laittavat ruoan. Karkeasti sanottuna: vanhemmat päättävät syödäänkö ruoaksi Grandiosa-pizzaa, vai uuniahventa ja perunaa. Vanhemmat myös päättävät, napostellaanko kotona sipsiä vai porkkanaa.

        Lapsi oppii ruokakulttuurin kotoaan. Myös makutottumuksia ja ruokaan liittyviä mielikuvia siirtävät vanhemmat lapsilleen. Lihavuus todellakin "periytyy" siinä mielessä, että jos kotona kaikki positiivinen ruokakokemus liitetään rasvaiseen ja raskaaseen ruokaan, palkitsemisena ja lohdukkeena käytetään ruokaa, niin sellainen käyttäytymismalli jatkuu lapsilla aikuisiässäkin. Ketjua on vaikea katkaista.

        Jos vanhemmilla on taipumusta lihomiseen, niin sen tarkempi pitäisi olla siinä vaiheessa, kun perhettä tulee. Olisi viimeistään silloin aika pistää elämäntavat kuntoon. Ylipaino lapsella johtaa usein koulukiusaukseen, itsetunto-ongelmiin ja terveydellisiin haittoihin. Siinä riittämiin syytä alkaa ajatella lapsen parasta!


      • ,,, kirjoitti:

        Jos asiat todella ovat juuri noin kuten kerroit, on kyseessä tosiaan lapsen jonkinlainen mahdollisesti aineenvaihdunnallinen sairaus. Tästä ei ollut puhe tällä palstalla, vaan juuri niistä vanhemmista jotka saavat lapset liikalihaviksi syöttämällä heidät siihen kuntoon. On hieno että haluat ottaa kantaa keskusteluun ja siihen että et itse ainakaan ole syyllistynyt huonoon ravinto-oppiin, mutta vastineesi tavallaan on keskustelun ulkopuolella juuri siitä syystä että tapauksessanne kyse on jostain sairaudesta, ei ruokavalion köyhyydestä.

        Toivon teille jaksamisia lääkärikäyntien kanssa, ja aidosti toivon että löydätte lastanne ja perhettänne painavan ongelman syyn ja ratkaisun siihen!

        Kirjoittajahan kertoi että lääkärillä on käyty. Kilpirauhasen vajaatoiminta (joka on yleisin aineenvaihduntaan vaikuttava sairaus) on helppo todeta yhdellä ainoalla verikokeella. Se lienee suljettu pois. (Ja muuten: kilpirauhasen vajaatoimintakaan ei tarkoita sitä, että ihminen turpoaisi palloksi ihan tuosta vaan, ilman mitään näkyvää syytä!)

        Lapsella kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyy muitakin piirteitä kuin mahdollinen lihominen. Heikko pituuskasvu, oppimiseen yms. liittyvät ongelmat jne.

        On tietysti mahdollista, että kyseessä on nesteestä johtuva turvotus. Tämäkin olisi kyllä lääkärin luona helposti havaittu.

        Jos sairauksista puhutaan, niin lähinnä minulle tulee mieleen mielenterveydelliset ongelmat, eli syömishäiriö. Monet liikalihavat lapset ja nuoret salailevat syömisiään vanhemmiltaan. Vanhemmat eivät aina älyä katkaista viikkorahaa, vaan uskovat lasta, kun tämä sanoo viikkorahan menneen elokuviin yms. Todellisuudessa se on käytetty herkkuihin. Monille vanhemmille on käsittämätön ajatus, että oma lapsi valehtelisi heille. Omasta nuoruudesta taitaa olla niin pitkä aika, ettei enää muisteta kuinka vanhempia jujutettiin tuosta ja tästä asiasta, vähän koko ajan...

        Ei kannata olla liian sinisilmäinen!


      • näin on! kirjoitti:

        Olen samaa mieltä kanssasi. Eivät tietenkään vanhemmat tunge väkisin ruokaa lastensa suusta alas, mutta kodin ruokaostoksista päättävät vanhemmat, koska heidän ovat rahat. Vanhemmat myös laittavat ruoan. Karkeasti sanottuna: vanhemmat päättävät syödäänkö ruoaksi Grandiosa-pizzaa, vai uuniahventa ja perunaa. Vanhemmat myös päättävät, napostellaanko kotona sipsiä vai porkkanaa.

        Lapsi oppii ruokakulttuurin kotoaan. Myös makutottumuksia ja ruokaan liittyviä mielikuvia siirtävät vanhemmat lapsilleen. Lihavuus todellakin "periytyy" siinä mielessä, että jos kotona kaikki positiivinen ruokakokemus liitetään rasvaiseen ja raskaaseen ruokaan, palkitsemisena ja lohdukkeena käytetään ruokaa, niin sellainen käyttäytymismalli jatkuu lapsilla aikuisiässäkin. Ketjua on vaikea katkaista.

        Jos vanhemmilla on taipumusta lihomiseen, niin sen tarkempi pitäisi olla siinä vaiheessa, kun perhettä tulee. Olisi viimeistään silloin aika pistää elämäntavat kuntoon. Ylipaino lapsella johtaa usein koulukiusaukseen, itsetunto-ongelmiin ja terveydellisiin haittoihin. Siinä riittämiin syytä alkaa ajatella lapsen parasta!

        Voin kyllä myöntää että monissa perheissä tuo kyllä pitää paikkansa: Vanhemmat korvaavat esim. ajanpuutetta ruoalla yms, mutta on myös asian toinen puoli. Itse lihoin paljon alkaessani saada rahaa, jolloin tuhlasin sen karkkiin enkä kertonut asiasta kotona.
        Ainakin tuntemillane ylipainoisilla lapsilla todella tehdään terveellistä, hyvää ja kevyttä ruokaa, joten asia ei välttämättä ole vanhemmista kiinni.

        Koettakaa siis ajatella asiaa toisesta näkökulmasta.


      • lekurilla käydyn.. kirjoitti:

        Kirjoittajahan kertoi että lääkärillä on käyty. Kilpirauhasen vajaatoiminta (joka on yleisin aineenvaihduntaan vaikuttava sairaus) on helppo todeta yhdellä ainoalla verikokeella. Se lienee suljettu pois. (Ja muuten: kilpirauhasen vajaatoimintakaan ei tarkoita sitä, että ihminen turpoaisi palloksi ihan tuosta vaan, ilman mitään näkyvää syytä!)

        Lapsella kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyy muitakin piirteitä kuin mahdollinen lihominen. Heikko pituuskasvu, oppimiseen yms. liittyvät ongelmat jne.

        On tietysti mahdollista, että kyseessä on nesteestä johtuva turvotus. Tämäkin olisi kyllä lääkärin luona helposti havaittu.

        Jos sairauksista puhutaan, niin lähinnä minulle tulee mieleen mielenterveydelliset ongelmat, eli syömishäiriö. Monet liikalihavat lapset ja nuoret salailevat syömisiään vanhemmiltaan. Vanhemmat eivät aina älyä katkaista viikkorahaa, vaan uskovat lasta, kun tämä sanoo viikkorahan menneen elokuviin yms. Todellisuudessa se on käytetty herkkuihin. Monille vanhemmille on käsittämätön ajatus, että oma lapsi valehtelisi heille. Omasta nuoruudesta taitaa olla niin pitkä aika, ettei enää muisteta kuinka vanhempia jujutettiin tuosta ja tästä asiasta, vähän koko ajan...

        Ei kannata olla liian sinisilmäinen!

        "Omasta nuoruudesta taitaa olla niin pitkä aika, ettei enää muisteta kuinka vanhempia jujutettiin tuosta ja tästä asiasta, vähän koko ajan... "

        Jos tuo kommentti oli tarkoitettu minulle, niin mistäs päättelit minkä ikäinen olen? En usko että olemme koskaan tavanneet? Olen 23-vuotias ja luulenpa muistavani nuoruuden ajan asiat paremmin kuin moni muu näistä keskusteluista - esimerkiksi sinä?

        Eipä se lapsen syömishäiriökään kuulu keskusteluun jossa puhutaan siitä kun vanhemmat syöttävät lapsensa rapakuntoon. Jos vanhemmat tarjoavat lapsilleen vain terveellistä ruokaa ja lapsella on ongelma jossa hakee epäterveellistä ravintoa muualta ja näin ollen lihoo, se ei muuta sitä että vanhemmat eivät ole suoranaisesti syypäitä asiaan. Toki vanhempien kuuluu etsiä ongelmaan ratkaisu ja auttaa lasta muuttamaan ruokailutottumuksiaan, mutta aihe on silti tämän keskustelun aloituksen ulkopuolella.

        Että näin, jos kerran aletaan pilkkua n****maan.


      • Pauliin@ kirjoitti:

        Voin kyllä myöntää että monissa perheissä tuo kyllä pitää paikkansa: Vanhemmat korvaavat esim. ajanpuutetta ruoalla yms, mutta on myös asian toinen puoli. Itse lihoin paljon alkaessani saada rahaa, jolloin tuhlasin sen karkkiin enkä kertonut asiasta kotona.
        Ainakin tuntemillane ylipainoisilla lapsilla todella tehdään terveellistä, hyvää ja kevyttä ruokaa, joten asia ei välttämättä ole vanhemmista kiinni.

        Koettakaa siis ajatella asiaa toisesta näkökulmasta.

        Kyllähän asia voi näinkin olla. Aloittaja tosin puhui tilanteesta jossa makkis-pekkikset oli lapselle ostettu jolloin voi kyllä sanoa että kyseinen tapaus vaikuttaa siltä että myös vanhempien ruokakäsitykset ovat kierot. Ei siinä mitään jos lapset itse pistävät ruokavalionsa kuralle, en minä ainakaan silloin vanhempia syytä, vaikka ajattelenkin että heillä on vastuu puuttua asiaan ja saada muutos aikaan.

        Mutta JOS (ja useissa tapauksissa KUN) vanhemmat syytävät pelkkää rasvan käryistä einesruokaa lapsilleen, alkaa itselläni ainakin pinna palamaan.


    • sen lapsen herkkupäivän makkarapotut?

    • Tyttäremme on 163cm ja 85kg…

    • Lihavuus on vain harvoin lasten oma syy.

      Vanhempien pitäisi katsoa peiliin, jos käyttävät huonoja ruokavalintoja joko palkitsemiseen tai siirtävät omat huonot ruokatapansa lapsilleen.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka maksaa ei-turvallisesta maasta tulevan pakkokatanteenin..

      ..eivät kai veronmaksajat Kelan ansiosidonnaisella päivärahalla? Vastuuton mokailija maksakoon mokiensa kulut itse! Se on Ruotsin risteilyltä tai Balk
      Maailman menoa
      95
      3123
    2. Järkyttäviä Paljastuksia Nikon TV-sarjasta

      Tänään se sitten alkaa, sarja nikosta ja katiskasta. Ennakkotietojen mukaan sisältö paljon ikävämpää kuin luulin. Niko käyttänyt huumeita jo 13 vuotia
      106
      2680
    3. Henna ja Tauski jälleen yhdessä onnellisina

      Kihlatkin hankittu. https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/503fdd42-5bef-4519-ae07-de01ca6aa9ba
      24
      2265
    4. Suomi olisi itse tarvinnut kehitysapua

      suomen koronatalous ja sannan lahjarahat italiaan on kestämätön setti. Suomen julkinen ajetaan alas, teitä ei kunnosteta, omaa taloutta ei elvytetä..
      Maailman menoa
      184
      2088
    5. Sofian pätkä storyssa.

      Siellä taitaa känniläinen Stefu olla vieressä. Jotain rajaa Sofia!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      74
      1434