Lihava lapsi

On paljon todennäköisempää, että on (lyhemmän) loppuelämänsäkin ylipainoinen. Kertovat tilastot.

Tuo on jo liian pahaa ollakseen totta! :( Alkaa Suomi pian olla kuin jenkkilä, missä sellaiset norsunkokoiset lapset pistetään kaikille "läskileireille" laihtumaan kalliilla rahalla. Kuinka VOI 15 v painaa noin paljon??? Tuossa olisi minusta jo aihetta ottaa yhteyttä lastensuojeluun.

Voi luoja, eihän joku pikkuinen sipsipussi ole mitään hyvää dieettiruokaa.. :( Miten hemmetin tyhmiä ihmiset voivat olla? Pistää VIHAKSI suorastaan. Tuon nuoren elämä on taidettu jo pilata.

Tutkimuksethan osoittavat, että riski pysyä aikuisenakin liikapainoisena kasvaa dramaattisesti, mitä vanhempana lapsi on liikapainoinen. Jo leikki-ikäisen liikapainosta voi muodostua riski, mutta esipuberteettiajan ja murrosiän lihavat lapset ovat todella suurella todennäköisellä tuomittuja lihavankilaan myös aikuisiäkseen. :(

Johan tämä menee ihan mahdottomaksi. Pitäisikö oikeasti alkaa jo lastensuojelun kanssa neuvotella, jos vanhemmat TAPPAVAT lapsensa ruoalla? :( Kuinka joku tällainen vanhempi voi väittää rakastavansa lastaan?

Opettele edes kirjottaa.

Paino-ongelmista kärsivän lapsen äitinä voin kertoa, että kaikki ei todellakaan johdu vanhempien välinpitämättömyydestä.

Itse huomasin lapsen ollessa noin neljä vuotias painon alkavan nousta huomattavasti normaalia enemmän ja nopeammin, ilman mitään järkevää syytä. Otin asian esille neuvolassa, jossa terveydenhoitaja oli kanssani sama mieltä, että paino on lähtenyt voimakkaaseen nousuun, teimme ruokapäiväkirjat, sekä kotona, että päiväkodissa syödyistä ruoista, eikä niissä ollut mitään vikaa, kävimme lääkärillä joka oli sitä mieltä, ettei ole mitään syytä huoleen ja olin asiasta todellakin erimieltä.

Perheessämme on aina kiinnitetty huomiota terveelliseen ruokavalioon ja säännölliseen ateriarytmiin, eikä meillä ole koskaan ollut mitään ongelmia saada lapsia suömään tuoreita kasviksia, vihanneksia tai hedelmiä, nehän ovat itsestäänselvyyksiä! Olemme aina käyttäneet kokojyvätuotteita, vähärasvaisia tuotteita, leikkeleet ovat aina olleet kokolihaleikkeleitä, kasvirasvat ovat olleet aina käytössä, eineksiä tai puolivalmisteita emme myöskään käytä, ruoat tehdään kotona alusta pitäen itse, kiinnitämme huomiota myöskin ruoan valmistustapaan, salaatteja emme pilaa turhilla kastikkeilla ja olemme myöskin panostaneet liikuntaan, johon kaikilla lapsillamme on hyvin positiivinen asenne. Silti lapsen paino jatkaa hurjaa nousuaan.

Yhdeksän vuoden ajan olemme yrittäneet etsiä ratkaisua ongelmaamme, sitä kuitenkaan löytämättä. Ensimmäiset viisi vuotta ainoastaan terveydenhoitajat ymmärsivät, että apua olisi saatava, olemme käyneet lukuisilla lääkäreillä yksityisiä myöten ja osalla lääkäreistä on ollut todella suuria asenneongelmia, ja ovat kohdelleet lasta erittäin törkeästi, kunnes eräs ulkomaalaistaustainen lääkäri otti asian omakseen ja kirjoitti niin monta kertaa lähetteen erikois-sairaanhoitoon, että vihdioin sinne pääsimme ja siellä asiaan on yritetty löytää ratkaisua, mutta valitettavasti laihoin tuloksin.

Lukuisat kerrat olemme tehneet ruokapäiväkirjoja ja niitä on tarkasteltu ja analysoitu, löytämättä niistä siltikään moitittavaa, päinvastoin. Päiväkirjoja ei ole vääristelty ja lapsi ei todellakaan mässäile karkeilla taikka ylisuurilla ruoka-annoksilla, hyötyliikuntaa harrastaa jokapäivä, säännöllistä muuta liikuntaa eri muodoissa noin neljä kertaa viikossa. Erikois-sairaanhoidossa on tehty lukuisia tutkimuksia, eikä syytä ole löytynyt. Noudatamme myöskin ohjeistuksia joita olemme hoitavalta henkilökunnalta saaneet, myöskin lapsi.

Eli jos joku tietää kuinka paino-ongelma lapseni kohdalla tulisi hoitaa, voi kertoa sen myöskin meille, sillä on todella kurjaa havaita kerta toisensa jälkeen yritysten valuvan hukkaan, ja voitte vain kuvitella miltä tämä kaikki mahtaa lapsesta tuntua, sillä niitä syyttäviä sormia kun tuntuu jokapuolelta löytyvän.

lihavan lapsen äiti kirjoitti:

Paino-ongelmista kärsivän lapsen äitinä voin kertoa, että kaikki ei todellakaan johdu vanhempien välinpitämättömyydestä.

Itse huomasin lapsen ollessa noin neljä vuotias painon alkavan nousta huomattavasti normaalia enemmän ja nopeammin, ilman mitään järkevää syytä. Otin asian esille neuvolassa, jossa terveydenhoitaja oli kanssani sama mieltä, että paino on lähtenyt voimakkaaseen nousuun, teimme ruokapäiväkirjat, sekä kotona, että päiväkodissa syödyistä ruoista, eikä niissä ollut mitään vikaa, kävimme lääkärillä joka oli sitä mieltä, ettei ole mitään syytä huoleen ja olin asiasta todellakin erimieltä.

Perheessämme on aina kiinnitetty huomiota terveelliseen ruokavalioon ja säännölliseen ateriarytmiin, eikä meillä ole koskaan ollut mitään ongelmia saada lapsia suömään tuoreita kasviksia, vihanneksia tai hedelmiä, nehän ovat itsestäänselvyyksiä! Olemme aina käyttäneet kokojyvätuotteita, vähärasvaisia tuotteita, leikkeleet ovat aina olleet kokolihaleikkeleitä, kasvirasvat ovat olleet aina käytössä, eineksiä tai puolivalmisteita emme myöskään käytä, ruoat tehdään kotona alusta pitäen itse, kiinnitämme huomiota myöskin ruoan valmistustapaan, salaatteja emme pilaa turhilla kastikkeilla ja olemme myöskin panostaneet liikuntaan, johon kaikilla lapsillamme on hyvin positiivinen asenne. Silti lapsen paino jatkaa hurjaa nousuaan.

Yhdeksän vuoden ajan olemme yrittäneet etsiä ratkaisua ongelmaamme, sitä kuitenkaan löytämättä. Ensimmäiset viisi vuotta ainoastaan terveydenhoitajat ymmärsivät, että apua olisi saatava, olemme käyneet lukuisilla lääkäreillä yksityisiä myöten ja osalla lääkäreistä on ollut todella suuria asenneongelmia, ja ovat kohdelleet lasta erittäin törkeästi, kunnes eräs ulkomaalaistaustainen lääkäri otti asian omakseen ja kirjoitti niin monta kertaa lähetteen erikois-sairaanhoitoon, että vihdioin sinne pääsimme ja siellä asiaan on yritetty löytää ratkaisua, mutta valitettavasti laihoin tuloksin.

Lukuisat kerrat olemme tehneet ruokapäiväkirjoja ja niitä on tarkasteltu ja analysoitu, löytämättä niistä siltikään moitittavaa, päinvastoin. Päiväkirjoja ei ole vääristelty ja lapsi ei todellakaan mässäile karkeilla taikka ylisuurilla ruoka-annoksilla, hyötyliikuntaa harrastaa jokapäivä, säännöllistä muuta liikuntaa eri muodoissa noin neljä kertaa viikossa. Erikois-sairaanhoidossa on tehty lukuisia tutkimuksia, eikä syytä ole löytynyt. Noudatamme myöskin ohjeistuksia joita olemme hoitavalta henkilökunnalta saaneet, myöskin lapsi.

Eli jos joku tietää kuinka paino-ongelma lapseni kohdalla tulisi hoitaa, voi kertoa sen myöskin meille, sillä on todella kurjaa havaita kerta toisensa jälkeen yritysten valuvan hukkaan, ja voitte vain kuvitella miltä tämä kaikki mahtaa lapsesta tuntua, sillä niitä syyttäviä sormia kun tuntuu jokapuolelta löytyvän.

Lue lisää

Olet varmasti koulussa joutunut jonkin verran lukemaan fysiikkaa, ainakin yläasteopintojen verran. Niin, nythän on sillä lailla, että tyhjästä se paino ei synny. Se ei ole fysiikan lakien mukaan mahdollista, tyhjästä ei voi nyhjäistä.

Lähinnä tulee itselleni mieleen sellainen, että jos ruokapäiväkirjat ovat olleet kohdalleen pidettyjä, niin sitten ongelma on lapsi itse. Eli ostaa itselleen nameja, joista ei ilmoita vanhemmille. Nimittäin, usko pois: KILOT EIVÄT.. TODELLAKAAN.. TULE.. TYHJÄSTÄ! Varmasti moni kehitysmaiden nälkäänäkevä olisi iloinen, jos tulisivat, mutta kun ei.

Oletan, että mahdollinen kilpirauhasen vajaatoiminta on suljettu pois, jos kerran lääkärissä on käyty.

lihavan lapsen äiti kirjoitti:

Paino-ongelmista kärsivän lapsen äitinä voin kertoa, että kaikki ei todellakaan johdu vanhempien välinpitämättömyydestä.

Itse huomasin lapsen ollessa noin neljä vuotias painon alkavan nousta huomattavasti normaalia enemmän ja nopeammin, ilman mitään järkevää syytä. Otin asian esille neuvolassa, jossa terveydenhoitaja oli kanssani sama mieltä, että paino on lähtenyt voimakkaaseen nousuun, teimme ruokapäiväkirjat, sekä kotona, että päiväkodissa syödyistä ruoista, eikä niissä ollut mitään vikaa, kävimme lääkärillä joka oli sitä mieltä, ettei ole mitään syytä huoleen ja olin asiasta todellakin erimieltä.

Perheessämme on aina kiinnitetty huomiota terveelliseen ruokavalioon ja säännölliseen ateriarytmiin, eikä meillä ole koskaan ollut mitään ongelmia saada lapsia suömään tuoreita kasviksia, vihanneksia tai hedelmiä, nehän ovat itsestäänselvyyksiä! Olemme aina käyttäneet kokojyvätuotteita, vähärasvaisia tuotteita, leikkeleet ovat aina olleet kokolihaleikkeleitä, kasvirasvat ovat olleet aina käytössä, eineksiä tai puolivalmisteita emme myöskään käytä, ruoat tehdään kotona alusta pitäen itse, kiinnitämme huomiota myöskin ruoan valmistustapaan, salaatteja emme pilaa turhilla kastikkeilla ja olemme myöskin panostaneet liikuntaan, johon kaikilla lapsillamme on hyvin positiivinen asenne. Silti lapsen paino jatkaa hurjaa nousuaan.

Yhdeksän vuoden ajan olemme yrittäneet etsiä ratkaisua ongelmaamme, sitä kuitenkaan löytämättä. Ensimmäiset viisi vuotta ainoastaan terveydenhoitajat ymmärsivät, että apua olisi saatava, olemme käyneet lukuisilla lääkäreillä yksityisiä myöten ja osalla lääkäreistä on ollut todella suuria asenneongelmia, ja ovat kohdelleet lasta erittäin törkeästi, kunnes eräs ulkomaalaistaustainen lääkäri otti asian omakseen ja kirjoitti niin monta kertaa lähetteen erikois-sairaanhoitoon, että vihdioin sinne pääsimme ja siellä asiaan on yritetty löytää ratkaisua, mutta valitettavasti laihoin tuloksin.

Lukuisat kerrat olemme tehneet ruokapäiväkirjoja ja niitä on tarkasteltu ja analysoitu, löytämättä niistä siltikään moitittavaa, päinvastoin. Päiväkirjoja ei ole vääristelty ja lapsi ei todellakaan mässäile karkeilla taikka ylisuurilla ruoka-annoksilla, hyötyliikuntaa harrastaa jokapäivä, säännöllistä muuta liikuntaa eri muodoissa noin neljä kertaa viikossa. Erikois-sairaanhoidossa on tehty lukuisia tutkimuksia, eikä syytä ole löytynyt. Noudatamme myöskin ohjeistuksia joita olemme hoitavalta henkilökunnalta saaneet, myöskin lapsi.

Eli jos joku tietää kuinka paino-ongelma lapseni kohdalla tulisi hoitaa, voi kertoa sen myöskin meille, sillä on todella kurjaa havaita kerta toisensa jälkeen yritysten valuvan hukkaan, ja voitte vain kuvitella miltä tämä kaikki mahtaa lapsesta tuntua, sillä niitä syyttäviä sormia kun tuntuu jokapuolelta löytyvän.

Lue lisää

Jos asiat todella ovat juuri noin kuten kerroit, on kyseessä tosiaan lapsen jonkinlainen mahdollisesti aineenvaihdunnallinen sairaus. Tästä ei ollut puhe tällä palstalla, vaan juuri niistä vanhemmista jotka saavat lapset liikalihaviksi syöttämällä heidät siihen kuntoon. On hieno että haluat ottaa kantaa keskusteluun ja siihen että et itse ainakaan ole syyllistynyt huonoon ravinto-oppiin, mutta vastineesi tavallaan on keskustelun ulkopuolella juuri siitä syystä että tapauksessanne kyse on jostain sairaudesta, ei ruokavalion köyhyydestä.

Toivon teille jaksamisia lääkärikäyntien kanssa, ja aidosti toivon että löydätte lastanne ja perhettänne painavan ongelman syyn ja ratkaisun siihen!

lihavan lapsen äiti kirjoitti:

Paino-ongelmista kärsivän lapsen äitinä voin kertoa, että kaikki ei todellakaan johdu vanhempien välinpitämättömyydestä.

Itse huomasin lapsen ollessa noin neljä vuotias painon alkavan nousta huomattavasti normaalia enemmän ja nopeammin, ilman mitään järkevää syytä. Otin asian esille neuvolassa, jossa terveydenhoitaja oli kanssani sama mieltä, että paino on lähtenyt voimakkaaseen nousuun, teimme ruokapäiväkirjat, sekä kotona, että päiväkodissa syödyistä ruoista, eikä niissä ollut mitään vikaa, kävimme lääkärillä joka oli sitä mieltä, ettei ole mitään syytä huoleen ja olin asiasta todellakin erimieltä.

Perheessämme on aina kiinnitetty huomiota terveelliseen ruokavalioon ja säännölliseen ateriarytmiin, eikä meillä ole koskaan ollut mitään ongelmia saada lapsia suömään tuoreita kasviksia, vihanneksia tai hedelmiä, nehän ovat itsestäänselvyyksiä! Olemme aina käyttäneet kokojyvätuotteita, vähärasvaisia tuotteita, leikkeleet ovat aina olleet kokolihaleikkeleitä, kasvirasvat ovat olleet aina käytössä, eineksiä tai puolivalmisteita emme myöskään käytä, ruoat tehdään kotona alusta pitäen itse, kiinnitämme huomiota myöskin ruoan valmistustapaan, salaatteja emme pilaa turhilla kastikkeilla ja olemme myöskin panostaneet liikuntaan, johon kaikilla lapsillamme on hyvin positiivinen asenne. Silti lapsen paino jatkaa hurjaa nousuaan.

Yhdeksän vuoden ajan olemme yrittäneet etsiä ratkaisua ongelmaamme, sitä kuitenkaan löytämättä. Ensimmäiset viisi vuotta ainoastaan terveydenhoitajat ymmärsivät, että apua olisi saatava, olemme käyneet lukuisilla lääkäreillä yksityisiä myöten ja osalla lääkäreistä on ollut todella suuria asenneongelmia, ja ovat kohdelleet lasta erittäin törkeästi, kunnes eräs ulkomaalaistaustainen lääkäri otti asian omakseen ja kirjoitti niin monta kertaa lähetteen erikois-sairaanhoitoon, että vihdioin sinne pääsimme ja siellä asiaan on yritetty löytää ratkaisua, mutta valitettavasti laihoin tuloksin.

Lukuisat kerrat olemme tehneet ruokapäiväkirjoja ja niitä on tarkasteltu ja analysoitu, löytämättä niistä siltikään moitittavaa, päinvastoin. Päiväkirjoja ei ole vääristelty ja lapsi ei todellakaan mässäile karkeilla taikka ylisuurilla ruoka-annoksilla, hyötyliikuntaa harrastaa jokapäivä, säännöllistä muuta liikuntaa eri muodoissa noin neljä kertaa viikossa. Erikois-sairaanhoidossa on tehty lukuisia tutkimuksia, eikä syytä ole löytynyt. Noudatamme myöskin ohjeistuksia joita olemme hoitavalta henkilökunnalta saaneet, myöskin lapsi.

Eli jos joku tietää kuinka paino-ongelma lapseni kohdalla tulisi hoitaa, voi kertoa sen myöskin meille, sillä on todella kurjaa havaita kerta toisensa jälkeen yritysten valuvan hukkaan, ja voitte vain kuvitella miltä tämä kaikki mahtaa lapsesta tuntua, sillä niitä syyttäviä sormia kun tuntuu jokapuolelta löytyvän.

Lue lisää

Heippa!
Luin aikaisemmat viestit ja ihan alkoi naurattaa ja säälittää suurimman osan puolesta!

Itse olen ollut keskonen syntyessäni, eli pienikokoinen. Painoni alkoi nausta ollessani 5ikäinen, jossakin vaiheessa olin ihan sopusuhtainen, mutta nykyisin olen huomattavasti ylipainoinen(yli 30kg) ja ikää on 18. Kuitenkaan vika ei TODELLAKAAN OLE VANHEMMISSANI vaan itsessäni. En ole harrastanut tarpeeksi liikuntaa, vanhempani ovat kyllä tukeneet aina harrastuksia. Kotona on aina laitettu terveellistä, kevyttä ja ravitsevaa kotiruokaa, joten painon nousu ei johdu siitäkään.

Haluan korostaa siis sitä, että turhaan syytätte vanhempia, kukaan ei tunge väkisin ruokaa lasten suuhun.

Pauliin@ kirjoitti:

Heippa!
Luin aikaisemmat viestit ja ihan alkoi naurattaa ja säälittää suurimman osan puolesta!

Itse olen ollut keskonen syntyessäni, eli pienikokoinen. Painoni alkoi nausta ollessani 5ikäinen, jossakin vaiheessa olin ihan sopusuhtainen, mutta nykyisin olen huomattavasti ylipainoinen(yli 30kg) ja ikää on 18. Kuitenkaan vika ei TODELLAKAAN OLE VANHEMMISSANI vaan itsessäni. En ole harrastanut tarpeeksi liikuntaa, vanhempani ovat kyllä tukeneet aina harrastuksia. Kotona on aina laitettu terveellistä, kevyttä ja ravitsevaa kotiruokaa, joten painon nousu ei johdu siitäkään.

Haluan korostaa siis sitä, että turhaan syytätte vanhempia, kukaan ei tunge väkisin ruokaa lasten suuhun.

Lue lisää

Lihavien vanhempien lapsilla on suuri ylipainoisuuden riski. Vanhemmat opettavat omat ruokailutottumuksensa lapsilleen ja saattavat suosia epäterveellisitä ravintoa ja epäterveellisiä elämäntapoja muutenkin. Tyypillinen esimerkki on herkuilla mässäilyn yhdistäminen elokuvissa käyntiin. Sen pari tuntia jaksaa varmasti istua ilman mitään syötävää tai juotavaa.

Vanhemmat saattavat käyttää ruokaa ja herkkupaloja lapsen palkitsemiseen. Vanhemmilla on myös vastuu ohjata lapsensa ruokailua terveellisempään suuntaan ja huolehtimaan painostaan jos siihen on tarvetta - myös siinä tapauksessa, että syy ei olisi suoraan vanhemmissa. Vanhempia on siis lupa syyllistää lastensa liikalihavuudesta.

Mutta lähelle työnnetään kirjoitti:

Lihavien vanhempien lapsilla on suuri ylipainoisuuden riski. Vanhemmat opettavat omat ruokailutottumuksensa lapsilleen ja saattavat suosia epäterveellisitä ravintoa ja epäterveellisiä elämäntapoja muutenkin. Tyypillinen esimerkki on herkuilla mässäilyn yhdistäminen elokuvissa käyntiin. Sen pari tuntia jaksaa varmasti istua ilman mitään syötävää tai juotavaa.

Vanhemmat saattavat käyttää ruokaa ja herkkupaloja lapsen palkitsemiseen. Vanhemmilla on myös vastuu ohjata lapsensa ruokailua terveellisempään suuntaan ja huolehtimaan painostaan jos siihen on tarvetta - myös siinä tapauksessa, että syy ei olisi suoraan vanhemmissa. Vanhempia on siis lupa syyllistää lastensa liikalihavuudesta.

Lue lisää

Olen samaa mieltä kanssasi. Eivät tietenkään vanhemmat tunge väkisin ruokaa lastensa suusta alas, mutta kodin ruokaostoksista päättävät vanhemmat, koska heidän ovat rahat. Vanhemmat myös laittavat ruoan. Karkeasti sanottuna: vanhemmat päättävät syödäänkö ruoaksi Grandiosa-pizzaa, vai uuniahventa ja perunaa. Vanhemmat myös päättävät, napostellaanko kotona sipsiä vai porkkanaa.

Lapsi oppii ruokakulttuurin kotoaan. Myös makutottumuksia ja ruokaan liittyviä mielikuvia siirtävät vanhemmat lapsilleen. Lihavuus todellakin "periytyy" siinä mielessä, että jos kotona kaikki positiivinen ruokakokemus liitetään rasvaiseen ja raskaaseen ruokaan, palkitsemisena ja lohdukkeena käytetään ruokaa, niin sellainen käyttäytymismalli jatkuu lapsilla aikuisiässäkin. Ketjua on vaikea katkaista.

Jos vanhemmilla on taipumusta lihomiseen, niin sen tarkempi pitäisi olla siinä vaiheessa, kun perhettä tulee. Olisi viimeistään silloin aika pistää elämäntavat kuntoon. Ylipaino lapsella johtaa usein koulukiusaukseen, itsetunto-ongelmiin ja terveydellisiin haittoihin. Siinä riittämiin syytä alkaa ajatella lapsen parasta!

,,, kirjoitti:

Jos asiat todella ovat juuri noin kuten kerroit, on kyseessä tosiaan lapsen jonkinlainen mahdollisesti aineenvaihdunnallinen sairaus. Tästä ei ollut puhe tällä palstalla, vaan juuri niistä vanhemmista jotka saavat lapset liikalihaviksi syöttämällä heidät siihen kuntoon. On hieno että haluat ottaa kantaa keskusteluun ja siihen että et itse ainakaan ole syyllistynyt huonoon ravinto-oppiin, mutta vastineesi tavallaan on keskustelun ulkopuolella juuri siitä syystä että tapauksessanne kyse on jostain sairaudesta, ei ruokavalion köyhyydestä.

Toivon teille jaksamisia lääkärikäyntien kanssa, ja aidosti toivon että löydätte lastanne ja perhettänne painavan ongelman syyn ja ratkaisun siihen!

Lue lisää

Kirjoittajahan kertoi että lääkärillä on käyty. Kilpirauhasen vajaatoiminta (joka on yleisin aineenvaihduntaan vaikuttava sairaus) on helppo todeta yhdellä ainoalla verikokeella. Se lienee suljettu pois. (Ja muuten: kilpirauhasen vajaatoimintakaan ei tarkoita sitä, että ihminen turpoaisi palloksi ihan tuosta vaan, ilman mitään näkyvää syytä!)

Lapsella kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyy muitakin piirteitä kuin mahdollinen lihominen. Heikko pituuskasvu, oppimiseen yms. liittyvät ongelmat jne.

On tietysti mahdollista, että kyseessä on nesteestä johtuva turvotus. Tämäkin olisi kyllä lääkärin luona helposti havaittu.

Jos sairauksista puhutaan, niin lähinnä minulle tulee mieleen mielenterveydelliset ongelmat, eli syömishäiriö. Monet liikalihavat lapset ja nuoret salailevat syömisiään vanhemmiltaan. Vanhemmat eivät aina älyä katkaista viikkorahaa, vaan uskovat lasta, kun tämä sanoo viikkorahan menneen elokuviin yms. Todellisuudessa se on käytetty herkkuihin. Monille vanhemmille on käsittämätön ajatus, että oma lapsi valehtelisi heille. Omasta nuoruudesta taitaa olla niin pitkä aika, ettei enää muisteta kuinka vanhempia jujutettiin tuosta ja tästä asiasta, vähän koko ajan...

Ei kannata olla liian sinisilmäinen!

näin on! kirjoitti:

Olen samaa mieltä kanssasi. Eivät tietenkään vanhemmat tunge väkisin ruokaa lastensa suusta alas, mutta kodin ruokaostoksista päättävät vanhemmat, koska heidän ovat rahat. Vanhemmat myös laittavat ruoan. Karkeasti sanottuna: vanhemmat päättävät syödäänkö ruoaksi Grandiosa-pizzaa, vai uuniahventa ja perunaa. Vanhemmat myös päättävät, napostellaanko kotona sipsiä vai porkkanaa.

Lapsi oppii ruokakulttuurin kotoaan. Myös makutottumuksia ja ruokaan liittyviä mielikuvia siirtävät vanhemmat lapsilleen. Lihavuus todellakin "periytyy" siinä mielessä, että jos kotona kaikki positiivinen ruokakokemus liitetään rasvaiseen ja raskaaseen ruokaan, palkitsemisena ja lohdukkeena käytetään ruokaa, niin sellainen käyttäytymismalli jatkuu lapsilla aikuisiässäkin. Ketjua on vaikea katkaista.

Jos vanhemmilla on taipumusta lihomiseen, niin sen tarkempi pitäisi olla siinä vaiheessa, kun perhettä tulee. Olisi viimeistään silloin aika pistää elämäntavat kuntoon. Ylipaino lapsella johtaa usein koulukiusaukseen, itsetunto-ongelmiin ja terveydellisiin haittoihin. Siinä riittämiin syytä alkaa ajatella lapsen parasta!

Lue lisää

Voin kyllä myöntää että monissa perheissä tuo kyllä pitää paikkansa: Vanhemmat korvaavat esim. ajanpuutetta ruoalla yms, mutta on myös asian toinen puoli. Itse lihoin paljon alkaessani saada rahaa, jolloin tuhlasin sen karkkiin enkä kertonut asiasta kotona.
Ainakin tuntemillane ylipainoisilla lapsilla todella tehdään terveellistä, hyvää ja kevyttä ruokaa, joten asia ei välttämättä ole vanhemmista kiinni.

Koettakaa siis ajatella asiaa toisesta näkökulmasta.

lekurilla käydyn.. kirjoitti:

Kirjoittajahan kertoi että lääkärillä on käyty. Kilpirauhasen vajaatoiminta (joka on yleisin aineenvaihduntaan vaikuttava sairaus) on helppo todeta yhdellä ainoalla verikokeella. Se lienee suljettu pois. (Ja muuten: kilpirauhasen vajaatoimintakaan ei tarkoita sitä, että ihminen turpoaisi palloksi ihan tuosta vaan, ilman mitään näkyvää syytä!)

Lapsella kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyy muitakin piirteitä kuin mahdollinen lihominen. Heikko pituuskasvu, oppimiseen yms. liittyvät ongelmat jne.

On tietysti mahdollista, että kyseessä on nesteestä johtuva turvotus. Tämäkin olisi kyllä lääkärin luona helposti havaittu.

Jos sairauksista puhutaan, niin lähinnä minulle tulee mieleen mielenterveydelliset ongelmat, eli syömishäiriö. Monet liikalihavat lapset ja nuoret salailevat syömisiään vanhemmiltaan. Vanhemmat eivät aina älyä katkaista viikkorahaa, vaan uskovat lasta, kun tämä sanoo viikkorahan menneen elokuviin yms. Todellisuudessa se on käytetty herkkuihin. Monille vanhemmille on käsittämätön ajatus, että oma lapsi valehtelisi heille. Omasta nuoruudesta taitaa olla niin pitkä aika, ettei enää muisteta kuinka vanhempia jujutettiin tuosta ja tästä asiasta, vähän koko ajan...

Ei kannata olla liian sinisilmäinen!

Lue lisää

"Omasta nuoruudesta taitaa olla niin pitkä aika, ettei enää muisteta kuinka vanhempia jujutettiin tuosta ja tästä asiasta, vähän koko ajan... "

Jos tuo kommentti oli tarkoitettu minulle, niin mistäs päättelit minkä ikäinen olen? En usko että olemme koskaan tavanneet? Olen 23-vuotias ja luulenpa muistavani nuoruuden ajan asiat paremmin kuin moni muu näistä keskusteluista - esimerkiksi sinä?

Eipä se lapsen syömishäiriökään kuulu keskusteluun jossa puhutaan siitä kun vanhemmat syöttävät lapsensa rapakuntoon. Jos vanhemmat tarjoavat lapsilleen vain terveellistä ruokaa ja lapsella on ongelma jossa hakee epäterveellistä ravintoa muualta ja näin ollen lihoo, se ei muuta sitä että vanhemmat eivät ole suoranaisesti syypäitä asiaan. Toki vanhempien kuuluu etsiä ongelmaan ratkaisu ja auttaa lasta muuttamaan ruokailutottumuksiaan, mutta aihe on silti tämän keskustelun aloituksen ulkopuolella.

Että näin, jos kerran aletaan pilkkua n****maan.

Pauliin@ kirjoitti:

Voin kyllä myöntää että monissa perheissä tuo kyllä pitää paikkansa: Vanhemmat korvaavat esim. ajanpuutetta ruoalla yms, mutta on myös asian toinen puoli. Itse lihoin paljon alkaessani saada rahaa, jolloin tuhlasin sen karkkiin enkä kertonut asiasta kotona.
Ainakin tuntemillane ylipainoisilla lapsilla todella tehdään terveellistä, hyvää ja kevyttä ruokaa, joten asia ei välttämättä ole vanhemmista kiinni.

Koettakaa siis ajatella asiaa toisesta näkökulmasta.

Lue lisää

Kyllähän asia voi näinkin olla. Aloittaja tosin puhui tilanteesta jossa makkis-pekkikset oli lapselle ostettu jolloin voi kyllä sanoa että kyseinen tapaus vaikuttaa siltä että myös vanhempien ruokakäsitykset ovat kierot. Ei siinä mitään jos lapset itse pistävät ruokavalionsa kuralle, en minä ainakaan silloin vanhempia syytä, vaikka ajattelenkin että heillä on vastuu puuttua asiaan ja saada muutos aikaan.

Mutta JOS (ja useissa tapauksissa KUN) vanhemmat syytävät pelkkää rasvan käryistä einesruokaa lapsilleen, alkaa itselläni ainakin pinna palamaan.

Aik läski