Puolison työllistyminen

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella on ainakin vähän kiven alla, ainakin jos ei ole ammatti/korkeakoulutusta kieli ainakin 99,9 % hallinnassa... Oma mieheni tuskastui kun oli n. 3 vuotta työttömänä, tosin ol.lupakin saatiin vasta vuosi sitten... Siivous yms, lehtien jako, raksa tuntuu olevan niitä aloja joissa voi tärpätä. Ja jossei käy armoton säkä niin suhteita kannattaa/on pakko käyttää... Itseäni harmitti myös pitkään kun huonommilla "ansioluetteloilla" tuttavat pokasivat työpaikkoja tuosta vain, mutta elämä on julmaa...

paljon.

työtä, on pakko opiskella suomen kieli ja hankkia tai päivittää ammattikoulutus. Molemmat koulutukset ovat erittäin edullisia, sillä niitä järjestetään työvoimapoliittisena koulutuksena. Opiskelijalle siis maksetaan työmarkkinatuen suuruinen korvaus ja ylläpitokorvaus. Tiedustelkaa työvoimatoimistosta, mitä kursseja on alkamassa.
Siis ensin n. vuoden mittainen intensiivinen suomen kielen kurssi ja sen jälkeen ammattikurssi. Rakennus-, metalli, kuljetus- tms. ala.
Älkää hyvät tytöt antako miehenne jäädä kotiin makaamaan tai pimeisiin pätkähommiin kavereiden kebabpaikkoihin. Työntekijöitä tarvitaan, mutta ei kieli- ja ammattitaidottomia viiden markan suutareita, jotka tekevät kymmenen markan vahingon.
http://koulutukset.mol.fi/directSearch.html?locale=fi_FI&runSearch=true&searchType=direct&sortBy=profession&pageIndex=0&profession=X6&municipalities=&province=--&searchPhrase=
Tässä tämänhetkisiä koulutuksia:

puolisoni on hitsaaja. Töissä ollut koko ajan..

Me asumme ulkomailla siellä missä miehelläni on opintojaan vastaava työpaikka, hän on nykyään talouspäällikkö. Kun tapasimme, minä olin siellä vakitöissä ja mies saapui maahan suorittamaan paikallisen kauppakorkean loppuun. Hän oli silloin opintojen sivussa mm. kirjanpitäjänä ja mäkkärillä pihvejä paistamassa...

Heti kun mies valmistui ja pääsi opintojaan vastaavaan työhön niin minä ryhdyin ilomielin freelanceriksi. Olen graafikko, minulla on kotitoimisto ja vakioasiakkaani ovat täältä vähintään 800km päässä. Käytännössä kylläkin vain internetyhteyden päässä. Eli minulle on ihan sama missä maassa työni teen.

Meidän tapauksessamme ei siis ole mitään järkeä muuttaa Suomeen, missä mieheni pääsisi korkeintaan taas mäkkärille pihvejä paistamaan. Suomea hän ei osaa muuta kuin "huomenta" ja "kiitos" ja "kulta", tällä sanavarastolla ei talouspäällikkönä pitkälle pötkitä ;-) Minä taas en osaa hänen äidinkieltään kuin sen "kiitos", mutta kotitoimistoni siirtäminen miehen kotimaahan kävisi helposti, varsinkin kun minulla on tuo kirjanpitäjäkin omasta takaa... se nyt ei muuten vain ole ajankohtainen asia.

Mieheni tuli maahan työluvalla, joten työpaikka oli valmiina heti tullessa. Tämän työn jälkeen (kesto reilu vuosi) oli muistaakseni 4kk työttömyysjakso, jonka jälkeen oli taas 1½ vuotta töissä uudessa paikassa, josta itse irtisanoutui terveydellisistä syistä. Tämän jälkeen oli joitain kuukausia töissä pizzeriassa, kunnes pääsi opiskelemaan. Opinnot kestivät 3 vuotta ja tänä aikana työskenteli joka kesä alaa vastaavassa työssä. Opintojen jälkeen aloitti vakipaikassa, jossa on ollut siitä lähtien... Ja mieheni on ammatiltaan kirvesmies. Eli ihan hyvin on työllistynyt, lyhyitä jaksoja on ollut työttömänä työpaikkojen välillä ennen suomalaisen koulutuksen hankkimista.

Meillä mies haki ahkerasti töitä heti Suomeen muutettuaan. Hän sai koulutustaan vastaavan työpaikan heti oleskeluluvan saapumisen jälkeen eli noin 6kk Suomessa asuttuaan. Siitä asti on työskennellyt samassa firmassa projekti-insinöörinä, kohta melkein kaksi vuotta. Työnsaantia helpotti ehdottomasti miehen kielitaito ja se, että firman virallinen kieli on englanti. Suomenkielisen työn saaminen olisi todennäköisesti vienyt vuosia.

Puolisoni oli vuoden kotirouvana kunnes päätti perustaa oman yrityksen. Ensin ajatteli vaatekauppaa omalla maahantuonnilla mutta kun vähän laskeskelimme montako asiakasta pitäisi käydä päivässä niin ajatuksesta luovuttiin. Nyt on omat webbisivut ja asiakaskuntana koko maailma, niin ja verottajaa tähän touhuun ei ole otettu mukaan.

Mieheni sai työpaikan joka koulutti hänestä metallialan ammattilaisen, se tuli kuin lottovoittona =) Hän opiskeli suomen kielellä. Nyttemmin firmansa parhaiten palkattu mies =))))

Eli muidenkin kokemuksia kaivataan. Kiva kuulla että joillain on onni lykästänyt!