Minulla on ongelma. N. 1,5 kuukautta sitten tutustuin erääseen ihmiseen. Olemme tavanneet muutamia kertoja.
Hän on ihan OK-ihminen, ei siinä mitään, mutta minua on alkanut tavallaan ahdistaa tietty päällekäyvyys. Hän saattaa laittaa monta tekstiviestiä päivässä ja esim. 5 sähköpostiviestiä. Tavata pitäisi koko ajan, jatkuvasti.
Tuntuu tavallaan niin syylliseltä ja tyhmältä olo, kun .. no, en yksinkertaisesti usko, että meistä voi tulla YSTÄVIÄ. Tuttuja, tuttavia, miksi ei, kavereitakin. Mutta en halua oikeastaan kenenkään kanssa näin tiiviisti olla. Meillä ei lisäksi ole minun mielestäni paljonkaan yhteistä.
Kuinka tästä tilanteesta pääsisi eroon? En tietenkään halua "katkaista" välejä tms. Mutta en toisaalta halua olla kuin paita ja peppu, mennä yhä syvemmälle suhteeseen, josta ei voi tulla mitään. Kuinka voisin "viilentää" tätä hiukan? Onko sellaista keinoakaan? Tuntuu pahalta ajatus toisen tunteiden loukkaamisesta.
Niin ja sanon, että kyseessä tosiaankin on samaa sukupuolta oleva ihminen, nainen. Hän on parisuhteessa ja niin olen minäkin. Tiedän että hän on tavallaan aika yksinäinen ja tunnen siitä myötätuntoa, mutta onko se ratkaisu, että ripustautuu satunnaisiin tuttavuuksiin ja yrittää pakottaa ystävyyttä? Onko muilla vastaavia kokemuksia ja jos on, niin kuinka olette selvittäneet tilanteen..?
Hän on ihan OK-ihminen, ei siinä mitään, mutta minua on alkanut tavallaan ahdistaa tietty päällekäyvyys. Hän saattaa laittaa monta tekstiviestiä päivässä ja esim. 5 sähköpostiviestiä. Tavata pitäisi koko ajan, jatkuvasti.
Tuntuu tavallaan niin syylliseltä ja tyhmältä olo, kun .. no, en yksinkertaisesti usko, että meistä voi tulla YSTÄVIÄ. Tuttuja, tuttavia, miksi ei, kavereitakin. Mutta en halua oikeastaan kenenkään kanssa näin tiiviisti olla. Meillä ei lisäksi ole minun mielestäni paljonkaan yhteistä.
Kuinka tästä tilanteesta pääsisi eroon? En tietenkään halua "katkaista" välejä tms. Mutta en toisaalta halua olla kuin paita ja peppu, mennä yhä syvemmälle suhteeseen, josta ei voi tulla mitään. Kuinka voisin "viilentää" tätä hiukan? Onko sellaista keinoakaan? Tuntuu pahalta ajatus toisen tunteiden loukkaamisesta.
Niin ja sanon, että kyseessä tosiaankin on samaa sukupuolta oleva ihminen, nainen. Hän on parisuhteessa ja niin olen minäkin. Tiedän että hän on tavallaan aika yksinäinen ja tunnen siitä myötätuntoa, mutta onko se ratkaisu, että ripustautuu satunnaisiin tuttavuuksiin ja yrittää pakottaa ystävyyttä? Onko muilla vastaavia kokemuksia ja jos on, niin kuinka olette selvittäneet tilanteen..?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onhan kai ystävyyssuhteissakin ihmisillä sama "oikeus" kuin vaikka seurustelusuhteessa? Ihmiset pyytävät toista ulos ja katsotaan, onko välillä kipinää. Jos ei ole, niin joko pysytään sellaisina hyvänpäiväntuttuina tai jätetään sikseen. Joskus vain tuntuu että joidenkin ihmisten mielestä 1-2 tapaamista jo merkitsee sitä, että nyt pitää olla YSTÄVIÄ .. vaikka niiden tapaamisten aikana itselle olisi selvää, ettei tästä tule sellaista.. :(
Inhottaa tuo ensimmäinenkin viestini, se kuulostaa niin epäystävälliseltä. Oikeasti, mulla ei ole mitään tätä ihmistä vastaan. Mutta enhän toisaalta alkaisi parisuhdettakaan miehen kanssa, jota vastaan mulla ei olisi mitään! Siihen tarvitaan ENEMMÄN kuin vain sellainen haalea myötätunto. :( Syyllistyn joskus tosi helposti kaikesta tällaisesta.. jos koen tuottavani toiselle pettymyksen.
Toisaalta sitä haluaisi suojella itseäänkin, esim. nytkin on tosi ahdistunut olo, kun tietää ettei voi täyttää niitä odotuksia.
Kaipaan neuvoja ja kokemuksia teiltä muilta.
aikuinen ihminen osaa tuollaisen "ongelman" ratkaista ihan itsekin.
Sano että sinulle ei ole aikaa tekstata ja mailata kokoajan. sano rajaksi vaikka teksti viesti kerran viikossa. Sano ettätoivottavasti se ei loukkaa häntä, koska hän on niin mukava ja kiva kamu. Sinulla on vaan paljon puuhaa elämässäsi.
Tuo voisi toimiakin.. tai ainakin sitä voisi yrittää. Harmillinen tilanne ja yllättävän vaikea (tämä tiedoksi toiselle vastanneelle!).