Poikaystävän ystävä

Haluaisin muiden mielipiteitä asiasta. Seurustelen miehen kanssa, jonka kanssa jaamme samanlaisen arvomaailman emmekä pidä pinnallisesta elämänmenosta. Silti poikaystävälläni on ystävä monien vuosien takaa, joka on hänelle läheinen ja vietämme aikaamme yhdessä jonkin verran. Ystävä on täysin erilainen kuin poikaystäväni. Hänelle ulkonäkö merkitsee lähestulkoon kaikkea, muutenkin pitää pinnallisemmista asioista ja käy paljon baareissa kavereidensa kanssa ilman tyttöystäväänsä.

Ystävä on seurustellut pitkään, lukioajoista lähtien. Jostakin syystä hän kokee meidän elämämme ongelmana. Minunkin poikaystäväni pitäisi käydä baareissa ym, sillä flirttailu, tanssiminen ja vieraiden naisten kanssa pelailu kuuluvat hänen mielestään elämän suuriin iloihin. Ei hän petä, mutta aika rajoilla mennään.

Olen kyllästynyt kuuntelemaan, kuinka meidän pitäisi olla avarakatseisempia näissä asioissa, ei omistaa toisiamme. Mielestäni vietämme normaalia elämää. Käymme joskus baareissa ystäviemme kanssa pitämässä hauskaa, mutta emme katselemassa muita naisia/miehiä. Vietämme muutenkin sosiaalista elämää ja meillä on myös omat harrastuksemme. Poikaystäväänikin käytös harmittaa, mutta hän yrittää katsoa läpi sormiensa, koska kyseessä on hyvä ystävä lapsuuden ajoilta. En voi mitään, että vaikka ystävä on muuten mukava, tällainen käytös vie makua.
Onko kysymyksessä tilanne, jossa nuorena aloitettu suhde aiheuttaa sen, ettei kokemusta naisista ole riittävästi ja tätä tarvetta täytyy täyttää vieraita vikittelemällä? Itse olemme ehtineet kokea muitakin suhteita ennen seurustelumme alkua. Ottaa päähän kuunnella jatkuvia neuvoja.