pettämistä/ pettämisiä? Minä en takuuvarmasti antaisi anteeksi, KAIKKI LOPPUISI KUIN SEINÄÄN VAIN.
Tiedän, aavistan, että ukkoni on kovanluokan naistenmies mutta ei ole vahingossakaan jäänyt koskaan kiinni 15 vuoteen.
Minä en ymmärrä miten hän pystyy salaamaan niin paljon minulta naisiaan.Jos joku kakkonen vihjailee esimerkiksi tällä palstalla että "nain miehesi kanssa" ,kerron heti ukolleni ja ukko haukkuu hulluksi, mielisairaaksi kyseisen vihjailijan/ kirjoittajan
Olen itse erittäin uskollinen en hyväksy missään muodossa pettämistä!!En koskaan.
Tiedän, aavistan, että ukkoni on kovanluokan naistenmies mutta ei ole vahingossakaan jäänyt koskaan kiinni 15 vuoteen.
Minä en ymmärrä miten hän pystyy salaamaan niin paljon minulta naisiaan.Jos joku kakkonen vihjailee esimerkiksi tällä palstalla että "nain miehesi kanssa" ,kerron heti ukolleni ja ukko haukkuu hulluksi, mielisairaaksi kyseisen vihjailijan/ kirjoittajan
Olen itse erittäin uskollinen en hyväksy missään muodossa pettämistä!!En koskaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
näitä sun tosi säälittäviä provoyrityksiä?
ala vaikka kutomaan sukkaa.
tekevät parisuhteesta perhehelvetin. Kokoajan on epäily, että mies pettää vaikkei 15 vuoteen ole ollut mitään näyttöä, mutta epäily on, miksi?
Oletko epävarma itsestäsi vai yritätkö edes tulla toimeen miehesi kanssa? Muista, että iloista antajaa Jumala rakastaa. Seksi on parisuhteen kantava voima. Jos sitä ei ole tai sitä ei ole riittävästi, kuihtuu koko suhde pikkuhiljaa. Jos nainen tuleekin toimeen ilman seksiä, ei se mieheltä onnistu. Se on fyysisesti mahdotonta.
Mikäli suhteessa ei ole luottamusta puolin ja toisin, on suhde tuomittu epäonnistumaan. Ei kukaan jaksa vuosia kyräillä ja purra hammasta vittuuntuneena toisen epäluuloisuuteen, varsinkaan jos ei ole antanut aihetta. Tällöin päästäkää toisenne piinasta ja erotkaa, niin molempien on huomattavasti helpompi elää ja hengittää.
sanoit "varsinkin, jos ei ole antanut aihetta epäluuloisuuteen".
Mutta entäpä jos on aihetta?
Olenko silti vittumainen, kyttäävä, vainoharhainen akka, vaikka "annankin iloisesti"?
Pitäisikö minun kyetä pyyhkimään mielestäni pois ne tapahtuneet tapahtumat, jotka muuttivat elämämme? MIten?
Vai pitäisikö pitää vain suuni kiinni ja olla,kuin mitään ei olisi tapahtunut? Miksi? Enkä puhu nyt yhden yön hairahduksesta, vaan pidemmästä suhteesta?
Kenen oloa helpottaisin, jos koskaan en asiasta puhuisi? En kyselisi? Omaaniko?
Tässä tapauksessa kyllä sanoisin, että joku muu kuin minä on tehnyt tästä kaikesta perhehelvetin.
"Päästäkää toisenne piinasta", hän on vapaa lähtemään, kumma kyllä ei halua!
mietippä millainen ihminen olet? et voi omistaa ketään et edes lapsiasi.. kaikki ihmiset ovat vapaita tekemään mitä lystää. se on sitten moraalista kiinni jos pystyy elämään pettämisen kanssa. luulen että miehesi on kanssasi joko pakosta tai teillä asiat vain toimivat.. tai niin luulet. kodin pitäminen on joskus ihmiselle kuin liikeyritys jos se rullaa, mikään ei saa sitä raiteiltaan. jep miehesi luultavasti höyläilee muita naisia- ja tulee tekemään sitä aina. sinä tiedät sen ja hyväksytkin sen siinä pelossa että miehesi jättää sinut. ja joku päivä näin käy! hän vaihtaa sinut luultavasti yhtä pelottavaan tapaukseen.. miehesi on heikko ja sinä tarvitset mielestäni apua!
kun mies on jänishousu niin se kertoo jo paljon hänestä ja salailuista.
Mistä sen pettämisen tiedät, jos ei ole jäänyt kiinni?