Salama"rakkaus"?

Ei ole normaalia jatkaa vouhotusta jos olet jo pyytänyt toppuuttelemaan.

Ja ihminen joka heti ottaa käyttöön termit rakas/rakastaa jne. ei suhtaudu niihin tai sinuun tosissaan.

Veikkaan että kyseessä on joko suoraan suhdetta vaihtanut (ei siis ole väliä kuka se nainen on, vähän kuin paperinukelle hokee samaa kaavaa ja toimii aina sillä samalla omalla tavallaan suhteissa) tai ihannekuvaansa rakastava (ei ole edes kiinnostunut sinusta vaan hengaa sen mielikuvituseukkonsa kanssa).

Ota kunnon puhutteluun ja sano että jos ei tahti hiljene niin juttu loppuu kokonaan.

Jos nyt annat periksi niin et saa mitään puhevaltaa koko suhteessa. Ja tuskin haluat että kumppanisi on villiintynyt spanieli joka juoksee ja kihnuttaa ja kuolaa mutta ei kykene keskustelemaan tai ottamaan huomioon sinun toiveitasi jos ne eivät ole yksi yhteen hänen kuvitelmiensa kanssa?

sitä "Miessuhteiden nimet" -listaa??

"Kiva" tai kuten itse ilmaisit "ihan kiva" = tyypillä ei ole mitään mahdollisuuksia.

Sun pitää löytää sellainen mies, joka on muutakin kuin "ihan kiva". Sen täytyy kolahtaa täysillä ja perhosia vatsan pohjassa! Älä tyydy mihinkään!

On kokemusta juu. Äkkiä jalat alle nainen! Tuosta ei hyvää seuraa. Oman kokemukseni perusteella kavahdan välittömästi jos heti kättelyssä aletaan liikaa "rakastamaan" ja omistamaan. Se on joko takertuva mielipuoli joka vainoaa sinua vielä vuosia tai sitten muuten vain epätoivoinen ripustautuja, joka haluaa äkkiä kunhan jonkun. Kumpikaan vaihtoehto ei lupaa hyvää. Pois pois pois!!!

Mulla oli keväällä vähän samantapainen episodi. Kirjoteltiin jonkin aikaa, pari viikkoa ja sit treffattiin. Treffit oli tosi lupaavat ja sit tavattiinkin pari kertaa heti seuraavina päivinä.
Neljänsien treffien jälkeen mä itse ajattelin et "voishan sitä alkaa tapailla" kun hän läväytti mulle, että "minä rakastan sinua, ja aika paljon saa tapahtua, ettei se olsi totta".

Se oli jotenkin niiiiin totaalisen väärä repliikki siihen tilanteeseen, että vaikka miten yritin ajatella positiivisesti, mua alkoi vaan etoa entistä enemmän.

Me oltiin siis vaan ehditty pitää hauskaa, juteltu, käyty leffassa jne. Se ei edes tiennyt mun sukunimeä siinä vaiheessa, eikä siis oikeastaan paljon mitään mun elämästä tai musta.

Ei oo normaalia!

Mikähän siinä on, et mä oon tavannut tähän mennessä vain totaalisen sitoutumiskammoisia miehiä ja sit tän yhden salama"rakastujan".
Eikö ole mitään välimallia??? Kysyn vaan!

Mulla on myös kokemusta näistä pika-tunnustajista. Totta että heitä liikkuu paljon vähemmän kuin sitoutumiskammosia. Tämä laji elää omissa fantasioista ja minulle tuli ällö olo kun tajusin. Mies ei tiennyt musta mitään oli vaan omien ihanien ajatustensa kanssa nirvanassa eikä siis pystytty mihinkään aitoon vuorovaikutukseen. Kivahan se on kun on rakas jota rakastetan mutta kun se on tyhjää löpinää niin oksettaa.

Olen itsekin kokenut vastaavanlaisen kokemuksen. Tapasin tuolta ihan kivan hepun, tavattiin ja eihän mies mikään adonis ollut mutta vaikutti mukavalta, kunnes se ensitreffien kahvikupillinen oli juotu. Sen jälkeen alkoi hurja tenttaus seurustelusta, lastenteosta jne. Kun treffit oli ohi, alkoi pommitus meilillä ja tekstiviesteillä...

Meissä on temperamenttieroja - toiset innostuu hetkessä ja toiset tarvitsevat kohtuuttumastikin aikaa edes lämmetäkseen. Minä olen hetkessä innostava ja odotan myös vastapuolen kuumenemista samalla vuosikymmenellä. Jos ei, niin ei tuu mitään mun kanssa. Tapaamasi mies taitaa olla kanssani samaa kalibeeria, sääli, että kohtasi jäävuoren!

Mies ei ole rakastunut sinuun, vaan mielikuvaan sinusta ja yhteisestä elämästä. Se kuinka paljon sinulla ja miehen kehittämällä mielikuvalla on yhteistä, onkin sitten oma juttunsa! Varo nainen, sinuna juoksisin karkuun! Kokemusta on ja ajoissa ehdin pakenemaan :)