Wagnerin musiikkidraamojen puhemelodiaan perustuvaa resitoimista jota kehitellään edelleen sinfonisena orkesteripolyfonisena kromaattisena ja itseriittoisena kudoksena orkesterin selittäessä sinfonisena sävelkudoksena psykologista tapahtumista henkilöiden ja draamallisen tapahtumiseen perustuvine johtoaiheineen jotka muodostavat tematiikan ytimen, johon laulajan sooloääni on istutettu kuin ylimääräisenä lisänä, runsaasti sekvenssejä viljellen, ei minusta ansaite useinkaan joitakin poikkeuksia lukuunottamatta, Tristan ja Isolde, päättymättömän melodian nimeä absoluuttisessa ja melodiselta rakenteeltaan relevantissa resitatiivin sisäisessä muodoltaan vapaassa ariosomaisessa merkityksessä siten kuin se ilmenee kosmopoliitti Fred Deliusin musiikkidraamoissa päättymättömänä melodisena virtailuna ja miltei jatkuvana tonaliteettia horjuttavana modulointina.
Päättymätön melodia?
ex tempore
2272
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Taitaa olla assurbanipalisoitu spiraalinebuloosa, jota spekuloit sekundäärisillä argumenteilla.
joka taaskaan ei tarkoita yhtään mitään.
Tätä mä sanon kaikkein karseimmaksi trollailuksi.
Voisitko käyttää vaan yhtä ja samaa nimimerkkiä etten enää koskaan avaa sun entryjäs.