Tai niille petetyille, jotka TIETÄVÄT miehensä pettävän, mutta eivät ole tietoansa ilmaisseet miehelle tai muillekaan; Miksi? Siis jokainenhan saa valita joko pitää tiedon omana tietonaan tai sitten ei, mutta kiinnostaisi mikä siihen valintaan ajaa, että sitä asiaa ei sitten pari keskenään kohtaa.
Onko syynä se, että ei vaan yksinkertaisesti halua nähdä miehensä ilmettä kun tietää, että tiedät? Ja tavallaan siitä saada vielä sen lopullisen varmistuksen.
Vai johtuuko siitä, että tavallaan jos asiasta keskustelee, niin pelkää sitä että jompi kumpi päättää erota ja sitä ei kuitenkaan tahdo? Menetyksen pelkoa siis.
Vai mahdollisesti kehittynyt jo niin sitä vihaakin miestä kohtaan, että halutaan tavallaan leikkiä samoin miehen kustannuksella, joka luulee, että vaimo täysin tietämätön.
Niin, en ole kakkonen enkä petettykään, mutta kun lueskellut näitä juttuja ja tälläisiäkin petettyjä osunut täällä kohdalle, jotka tietävät mutta eivät kerro tietävänsä. Että miten sitten jaksaa tavallaan, todella rankka tilanne kun näin itse kuvittelee ja itselläni varmaan sauhaisi korvista ulos ja naama punainen jos yrittäisinkään teeskennellä...Mutta toisaalta eihän sitä tiedä vasta kun kohdalle osuu. Vai voiko asian kohtaamatta ihan "unohtaa"? Varmaankin tälläiset henkilöt eivät paljoa palstalla käy, mutta kuitenkin.
Jaksamista kaikille vaikeassa tilanteessa oleville!
Onko syynä se, että ei vaan yksinkertaisesti halua nähdä miehensä ilmettä kun tietää, että tiedät? Ja tavallaan siitä saada vielä sen lopullisen varmistuksen.
Vai johtuuko siitä, että tavallaan jos asiasta keskustelee, niin pelkää sitä että jompi kumpi päättää erota ja sitä ei kuitenkaan tahdo? Menetyksen pelkoa siis.
Vai mahdollisesti kehittynyt jo niin sitä vihaakin miestä kohtaan, että halutaan tavallaan leikkiä samoin miehen kustannuksella, joka luulee, että vaimo täysin tietämätön.
Niin, en ole kakkonen enkä petettykään, mutta kun lueskellut näitä juttuja ja tälläisiäkin petettyjä osunut täällä kohdalle, jotka tietävät mutta eivät kerro tietävänsä. Että miten sitten jaksaa tavallaan, todella rankka tilanne kun näin itse kuvittelee ja itselläni varmaan sauhaisi korvista ulos ja naama punainen jos yrittäisinkään teeskennellä...Mutta toisaalta eihän sitä tiedä vasta kun kohdalle osuu. Vai voiko asian kohtaamatta ihan "unohtaa"? Varmaankin tälläiset henkilöt eivät paljoa palstalla käy, mutta kuitenkin.
Jaksamista kaikille vaikeassa tilanteessa oleville!
Vastaukset 13
Vanhimmat
pitkässä terapiassa ketkä ottavat pettäjän vakavasti.
Kun asia minulle valkeani vahingossa, mies oli käyttänyt prepaid-liittymää ja viestit tallentuneet puhelimeen jota minä käytin tilapäisesti. Aloin selata viestejä, joita luulin omikseni..ja sydän hyppäsi kurkkuun kun ne näin. Luulin että kyseessä ois joku erehdys..mut kyl mun oli niin vaikea uskoa että ne on mun miehelle tulleita viestejä. Parin minuutin päästä kerroin asiasta miehelle. Koska halusin kuulla sen häneltä.Rankkaa on...tuo tapahtui eilen ja päänsärky on tuskallinen.......Ei aavistustakaan miten tästä jatkaa. Ja tuskaa se on myös miehelle.
Alkoi itseänikin ahistamaan kun luin tuon kirjoituksesi. Toivottavasti nyt rauhoituttuanne ja keskusteltuanne asiasta pääsette asian yli ja ehkä jopa korjaamaan tempaisun taustalla vallinneet asiat. Jaksamista ja ota rauhallisesti.
Ku näihin kriiseihin nyt vaan liittyy se alkushokin aiheuttama järkytys, ettei halua nähdä eikä tunnustaa asioita ei itselleen eikä kenellekään ja kaikista vähiten miehelleen. Koska pelko on suuri, tulevaisuudesta ja kaikesta. Eli hankkikaa ensin kokemusta, ja neuvokaa sitten.
sanoisin, sehän on mieheni oma asia eikä sillä ole mitään merkitystä meidän suhteeseemme?
Juuri sen shokin takia onkin hyvä rauhoittua. Ja koska asia jo otettu esille, niin onhan se joskus hyvä keskustellakin läpi, koska itselläni (niin - kokemusta minullakin) ei riittänyt vain se, että kertoi tietävänsä ja sillä sipuli.
Miksi tehdä asiasta numeroa? Onhan elämässä merkityksellisempiäkin asioita kuin seksi. En minä kumppaniani omista, ja onhan se mukavampi kun mies on kotonakin vähän paremmalla tuulella käytyään seikkailuillaan.
Minä en ole kertonut miehelleni tietäväni hänen syrjähypyistänsä. Päällimäisenä minun mielestäni mieheni tulisi ottaa asia itse esille. Siis se, joka on tehnyt kertokoon. Ainahan se lopullinen varmistuksen tuntu tulee kun mies itse kertoo. Vaikka olenkin asiasta 100 % varma.
Onhan siinä menetyksen pelkoakin. Puolisohan voi kasvonsa säilyttääkseen sanota tahtovansa erota, koska ei sietäisi sitä häpeän tunnetta aina toisen nähdessään. Minä olisin valmis puhumaan asiat selviksi ja voisin jatkaa suhdetta. Kunnioittaisin puolisoani hyvin paljon enemmän, jos hän itse ottaisi asian esille.
Nyt kunnioitus on hiipunut hyvin vähäiseksi. Onhan sitä myös kehittynyt vihaa,katkeruutta ja eniten voitonriemua. Koska itse tietää olleensa aina uskollinen.
Asiaa ei pysty koskaan unohtamaan. Niin lujaa on tullut alas onnentornista. Mielestäni asiaa pahentaa se, että olimme keskustelleet yhdessä uskollisuudesta, siitä miten paljon se meille kummallekin merkitsee. Ja mieheni oli itse usein minulle kertonut, että voin olla aivan luottavainen.
Vaikutat fiksulta ja rehelliseltä ihmiseltä.
Mistä miehesi uskottomuudessa on kysymys? Onko se ensinnäkin vain yksi syrjähyppy( jos niin on, niin suoraan sanoen kehottaisin unohtamaan ja painamaan villasella! )vai onko hän pettänyt sinua usein ja useamman kanssa,ja toiseksi, epäiletkö että hän on oikeasti rakastunut?
Vaikka olisikin, niin erittäin todennäköisesti hän rakastaasinuakin yhtä paljon kuin ennenkin, ei vai juuri nyt mahda itselleen mitään - tai ei halua mahtaa.
Sinä ilmeisesti rakastat häntä edelleen etkä haluaisi lopettaa suhdetta.
Älä siis lopeta. Itse tiedät,mitä kestät, kukaan toinen ei voi sitä sinulle kertoa.
Pettäminen on loukkaus, mutta ei todellakaan lähestulkoonkaan pahinta mitä rakastetulleen voi parisuhteessa tehdä. Esim. väkivalta ja ilkeys ovat jotain paljon pahempaa. Ne, jotka höpöttävät miten " toista ei voi pahemmin loukata kuin pettämällä" ovat joko hyvin nuoria,hyvin kokemattomia tai hyvin tyhmiä.
Huom! tiedän mistä puhun, koska olen kokenut sekä petetyksi tulemisen että henkisen väkivallan.
VAKUUTAN, ettei petetyksi tuleminen ole MITÄÄN verrattuna jatkuvaan vähättelyyn, piikittelyn, ilkeyteen, pahantahtoisuuteen,haukkumiseen ja karjumiseen.
Uskottomuudessa on loppujen lopuksi kyse siitä että kuppanillasi on tunteita, paitsi sinua,myös jota kuta toista kohtaan.
Loukkaahan se, mutta minkäs teet. Mitenkäs määräilet toisen tunteita, kun et voi määrätä omiasikaan...
Kyllä miehelläni oli useampia. Eikä vain yhden illan juttuja. Juuri niihin aikoihin hän oli hyvin ilkeä, piikitteli ja vähätteli minua. Ihmettelin silloin, miten hän oli muuttunut. Mutta ajattelin hänen vain muuttuneen pikkuhiljaa isänsä kaltaiseksi.
Myös silloin olin valmis kestämään kaiken. Olenhan hyvin sitoutunut tähän suhteeseen. Ajattelin, että asia johtui vain työn aiheuttamasta stressistä. Odottelin vain hiljaa ja toivoin, että ajallaan pahin kiire loppuu ja hänellä on aikaa paremmin perheelleen. Kyllä se kausi teki todella syvät jäljet sisimpääni. Tavallaan olen päässyt yli tästä loukkaavasta käytöksestä, mutta surua se aiheuttaa syvästi vieläkin.
1. Olen tiennyt jo jonkin aikaa ja selvinnyt ensimmäisestä järkytyksestä. Kuuntelen miehen valheita kuin joku kolmas ihminen. Ajattelen, että hänen täytyy olla idiotti, koska hän ei näe että tiedän.
2.Teen hänen menonsa helpoksi enkä kysele perään, koska en halua nähdä häntä. On vain hyvä, jos hän on poissa. Kaikki tunteeni kuolivat, kun hänen uskottomuutensa selvisi.
3. Järjestelen tässä pikkuhiljaa asioitani eroa varten. Luonnollisesti hänelle epäedulliseen suuntaan, mm. uusi automme on ostettu minun nimiini (olemme avoliitossa). Eikö ole typerä mies? Jätin osan lomastani pitämättä, säästän niille päiville, kun olen päässyt hänestä eroon. Matkakin on katsottuna.
4. Minä tiedän milloin tästä lähden, koska silloin vapautuu varaamani asunto. Ero tulee hänelle yllätyksenä, minulle ei. Niin että haista sinä kusipää paska.
MIKSI PITÄISI OLLA HISSUKSEEN KO. ASIASTA!! Jos kerran parisuhteessa ollaan, niin eikö silloin pitäisi jakaa KAIKKI itseään ja puolisoa koskevat asiat::: What??
..Teitä riivaa??? Ootteko te sokeita, kuuroja ja mykkiä..?? Hei haloo korva, silmä ja aivot käteen... Ja sitten mietitään uudelleen....