naisille kysymys!

Mitä vikaa siinä jos on viikonloppuisin kavereiden kanssa? Ei minusta mitään vikaa, kunhan vaan ei minua ihan tyhjän päälle jätä joka päivä tänne yksikseen.

En suutu jos sanoo, että lähtee kavereille ja tulee kunhan kerkeää.
En minäkään sano kavereille mennessäni, että "tulen sitten kello 20.23 tasan" sanon, että tulen kun joudan. Ja miksi pitäisi edes aika sanoa?

Ne tapaukset ymmärrän, että toinen aikoo kokata kotona ja sitten sanotaan, että tuleppa sillon ja sillon kotia, kun aion kokata.. ja sitten ei ole "kotiajasta" lipsumista =)
Mutta sitä en ymmärrä, että joku avovaimon tynkä alkaa valittamaan kotiintulosta.. kunhan yöksi tulee kotiin?

Jos meillä on yhdesä sovittu jotain, niin alkaa huuto kyllä jos mies on lähdössä kavereiden kanssa jonnekkin, mutta muuten ei.

On ok jos juo viikonloppuisin.. ei mitään haittaa.
Ja ei haittaa vaikka jättäisi yksinkin.. on minulla jalat lähteä omille kavereilleni eikä murjottaa kotona.

Meillä on sääntönä se, että kotiin tullaan yöksi.
Kunhan tulee kotiin nukkumaan, niin kaikki on ok.. heilukoon kavereillansa =)
Välillä hyväkin että on siellä.

Me muutettiin yhteen reilun puolen vuoden seurustelun jälkeen. Käymme ulkona yksittäin ja yhdessä, mutta mies huomattavasti useammin kuin minä. Tärkeämpää kuin se, kuinka usein mies käy kavereidensa kanssa viihteellä, on se, kuinka hän sen tekee ja mitä minä saan vastapainoksi. On helpompi hyväksyä, että mies lähtee omiin rientoihin, jos hän lupaa soitella illan aikana ja sen tekee lupaa, että seuraavana päivänä tehdään sitten jotain mukavaa yhdessä. Mukavalta tuntuu, jos mies tekee tämän kaiken omasta aloitteestaan, eikä minun tarvitse asiasta edes huomauttaa. Kaikki sujuu sujuvasti, ja mies saa vastaavasti nauttia illastaan ilman nalkutusta jälkeenpäin. Toisin sanoen tärkeintä on tunne, että nainen on miehen elämässä se tärkein ja kaverit vasta kakkossijalla. Jos aidosti ajattelet näin ja saat oman naisesi vakuuttumaan myös asiasta, hän varmaan vastaavasti päästää sinut luottavaisin mielin "vapaalle".

Näissä asioissa kannattaa sopia yhteisistä pelisäännöistä, jotka molemmista osapuolista tuntuvat hyvältä. Meillä yksi pelisääntö on se, että baari-illan jälkeen tullaan aina yöksi kotiin. Ja jos matkoilla ollaan, niin toiselle soitellaan ennen nukkumaanmenoa.

Minä en nauttisi, jos avokkini JOKA perjantai lähtisi ulos kavereitten kanssa... joskus olisi kiva viettää aikaa yhdessäkin. Toisinaan (esim. joka toinen viikko) perjantait saa vapaasti viettää kavereiden kanssa.

Alusta asti meillä ollut niin, että molemmilla on myös omia ystäviä, joiden kanssa mennään, vaikka ajan kanssa yhteisiä ystäviä ja menoja enenemässä määrin. Joka perjantai en kyllä ehkä "päästäisi", koska mielestäni ei tarvitse joka perjainta mennä muutenkaan, ei yhdessä eikä erikseen. Mutta eipä kyllä ole tarvinnut kieltääkään, ei halua mieskään mennä. Jos haluaisi ja joutuisin tällaiseen tilanteeseen, ehkä en kieltäisi enkä valittaisi asiasta, menisin itsekin tyttöjen kanssa. Näin jonkun aikaa, kun en itse enää jaksisi, ottaisin asian puheeksi ennen kuin ollaan siinä tilanteessa, että on perjantai ja mies tekee lähtöä. Jos edelleen hän olisi sitä mieltä, että hän menee, vaikka itse jäisin kotiin, hän ainakin tietäisi, että en pidä asiasta.

Meillä kyl on siten että on fiksua ilmoittaa tiedos olevat omat menot hyvis ajoin.Joka viikonloppu ei kaverit ole kuvioissa,kun viihdymme kaksin.Extempore-tilanteessa ei mies ole kyl minnekkään lähteny vielä,en minäkään,meitä kututaanki yleensä yhdes tulemaan,sit joko mennään tai nou.No jos jollonki huvittaski sit mennä vain kaverien kans niin mikä ettei,yöksi kotiin jne.Joka perjantai kavereitten kaa ei meillä mee läpi,ei sitä tajuu ku samaa taloutta asutaan.Meil on yhteisiä harrastuksia ja jutunjuuretkaan ei ole loppuneet.Ei met jakseta istuu esim kuppilas ku toinen kotona,se mukavin kaveri.Met ollaan sit varmaan ihan kalkkiksia ja ollaanki siin mieles et ne hypyt on jokseenkin saanu aikanaan hypätä.

Hypi poika hypi kunhan suvaitset saman hyppelyn myös siltä elämänkumppaniltasi. Meillä ukko ilmoittaa menevänsä ja menee sanon siihen mitä lystään. Ja kun minä olisin menossa ja harvoin menenkin syntyy jumalaton riita ja syyttely. Eikä se joka perjantaillinen ulkona juokseminen oikein kuulosta fiksulta kun suhde on tuore ja elämässä pitäisi olla tärkeämpi asia se tyttöystäväsi kun baarit???

Avomieheni ei ole lapseni, hoidokkini tai lemmikkini. En minä hänelle sääntöjä tai kotiintuloaikoja latele. Ennen yhteenmuuttoa pitää tutustua sen verran, että tietää, että elämänrytmit jotenkin sopii yhteen, ja jatkosta keskustellaan sitten yhdessä jos tarve vaatii.

Koskaan ei ole kieltänyt miestäni lähtemästä mihinkään tai pahastunut hänen lähtemisestään, joskaan hän ei ole meneväisintä mahdollista sorttia. Parisuhteessa on mielesäni kohteliasta esittää asiat muodossa "sopiiko jos" tai "eihän sulla ole mitään sitä vastaan jos", vaikkakin todellisuudessa kysyminen on pelkkä muodollisuus eikä toisella ole oikeutta kieltää.

Huuda en koskaan. Tai no, huusin joskus 15-16-vuotiaana viimeksi poikakaverille. Eikä kai sitä iltaa viettämässä sekuntikellon kanssa olla, oltiin sitten yhdessä tai erikseen?

Enemmän kuin tuollaisia sääntöjä kannattaisin tutustumista ennen sitä yhteistalouden perustemista. Ihan oikeasti juu. Joka perjantai ei olisi minulle ok (no hieman riippuen ko. miehen iästä ja vaiheen ohimenevyydestä), mutta en ikinä olisi niin tyhmä että muuttaisin yhteen miehen kanssa tietämättä tuollaisesta tai keskustelematta siitä etukäteen asiallisesti.

ja pidän itsestään selvänä ettei hänkään tee niin. Minulla on paljon ystäviä, ja bilekutsuja riittää liiankin kanssa. En todellakaan jaksa olla aina mieheni kanssa.

No tällä hetkellä sinkkuilen, mutta yksi avoliitto on takana.

Exä ei mikään hirveä menijä ollut, yleensä olimme viikonloput ihan vain kotona tai sitten yhdessä jossakin reissussa, mutta tuli sitä pariin otteeseen baarissakin pyörähdettyä. Mutta yleisesti ottaen olimme kai aika laiska pariskunta lähtemään mihinkään baariin rellestämään. :)

Ei meillä mitään sääntöjä ollut, että kaippa tuo baarissa jne. olisi saanut käydä, mutta oli jo menemisensä mennyt ja lisäksi työ välillä rajoitti vapaa-aikaa, usein oli vielä lauantainakin töissä.

"Onko ok, että avomies on vaikka joka perjantai kavereidensa kanssa ja jättää sinut (yksin)?"

No, tähän kysymykseen voin kyllä suoraan sanoa, että ei olisi ollut ok tehdä näin. Tai meillä se ehkä olisi ollut tuon perjantain sijalle lauantai. Tottakai sitä välillä saa mennä, mutta silloin jos joka kerta ne kaverit voittavat oman emännän, niin joku täytyy olla pahasti pielessä.

Viikon kenties ainoa vapaapäivä ja -ilta, niin pistäisihän se vituttamaan, jos mies aina vain kavereidensa kanssa, kun itse taas haluaisi joskus viettää vain ihan rauhallisen illan sen rakkaan kanssa: syödä, käydä, saunassa, kattoa vaikka leffaa, söpöstellä ja rakastella. :)

No, meillä ei onneksi tuota ongelmaa ollut :) Aika samoilla linjoilla tässä suhteessa, kun minäkin sitten seurustelun aloitettuamme kummasti rauhotuin. :)

Meillä on sovittu niin että mahdollisista baarimenoista sovitaan viimeistään edellisenä päivänä. Eli ei lähdetä yhtäkkiä.

Lisäksi sovitaan että ilmoitellaan jossakin välissä iltaa milloin ollaan tulossa kotiin.

Me urheillaan paljon, joten ei käydä baareissa useinkaan, mutta ehkä kerran parissa kuukaudessa avomies menee kavereidensa kanssa.

Samat säännöt koskee molempia ja niistä ollaan keskusteltu paljon ennenkuin ollaan päästy yhteisymmärrykseen.
Lisäksi olemme tehneet toisillemme selväksi että jos jossakin vaiheessa tilanne alkaa mennä siihen että siellä illanvietoissa rampataan joka viikonloppu, niin kyllä meillä toinen osapuoli lähtee vetämään yhteisestä kodista!

Mielestäni ei ole ihme jos joku vetää toiselle huudot, jos yhtäkkiä ilmoittaa lähtevänsä johonkin eikä edes tiedä milloin on tulossa takaisin! Jos asutaan yhdessä niin mielestäni sen verran on otettava sitä elämänkumppania huomioon että vähän ilmoittelee menoistaan ja aikatauluistaan!

Ja kun kysyttiin että onko ok että avomies lähtee esim. joka perjantai kavereiden kanssa.. Niin minulle ei ainakaan ole ok. Välillä pitää olla kotonakin perjantaina!

Aika mielenkiintoisia nuo kysymyksesi?
Kuvastaa hyvin juttusi läpi, että olet vielä aika nuori.
Kun kaksi ihmistä alkaa seurustelemaan ja muuttavat avoliittoon, niin molempien täytyy ymmärtää, että olette yhdessä rakkaudesta ja kunnioituksesta toista kohtaan. Olette ns."yhtä" ja viihdytte toistenne seurassa. Aloitatte yhteisen elämän, jossa täytyy tehdä paljon kompromisseja ja tulla toista puoliväliin vastaan.

Meidän suhteessa olen tutustuttanut kaverini ja kaveriporukat miehelleni ja mieheni tehnyt samoin omien kavereidensa kanssa mulle. Nykyään olemme kaikki menneet aika sekaisin, että hänen kaverinsa on myös mun kavereita ja toisin päin.
Ei omista menoista kysytä vaan ilmoitetaan, että hei, tuolloin ja tuolloin ois sovittu poikien kanssa saunailta jne. Se on aina ihan ok, varsinkin kun tiedän että loppuillasast mieheni haluaa nähdä mut. Eli alkuilta poikien kanssa ja sit tavataan puolenyön maissa vaikka jossain clubilla.
Itse taas mene tyttöjen kanssa ja minä haluan taas nähdä mieheni siellä clubilla sitten puolen yön maissa. Näin meillä ja näin se parhaiten toimiikin.

Avoliitto ja suhde ei saa missään nimessä olla pelkkää arkea, vaan avokin kanssa on vietettävä sitä rentoutumisaikaa myös useasti. Muutoin arki kaatuu päälle ja mielessään yhdistään arjen ja avokin ja rentoutumisen ja hauskanpitämisen vaan kavereiden kanssa. Ei hyvä, eikä reilua.

Mikäli ei halua tutustuttaa avokkia omiin kavereihin, eikä pysty bilettämään avokin kanssa, niin eipä suhteesta ole enää mihinkään ja ero on tällöin paras ratkaisu.

Nimim. Kokemuksen syvällä rintaäänellä tämä on neuvo niin miehille kuin naisillekin.

ollaan asuttu lähes koko suhteen ajan yhdessä. nyt 8kk seurustelua takana. mua poikaystävä pyyttää monesti mukaankin kun lähtee kavereidensa kanssa ulos ja tottakai menen. olen kuitenkin ns. aika rämäpäinen, joten poikaystävän kaveritkin musta tuntuvat pitävän. ei tietenkään aina mene mukaan, koska onhan mulla omiakin kavereita! eli ei ole ongelma poikaystävän viihteet varsinkin kun ilmottaa menoistaan yleensä aika paljon etukäteen. niin ilmotan minäkin jos jotain haluan ihan kahdestaan tehdä, ettei ehdi sitten sopia omia juttuja. kyllä mua tosin ärsyttäisi jos joka viikonloppu on tarve vetää kavereiden kanssa kännit ja ei voitas koskaan olla yhdessä silloin...