Hei avoparit :)
Millais teillä elämisen kulut jaetaan?
Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus ovat kai niitä peruspilareita.. Toisin sanoen, kenenkään ei tarvi elättää ketään, eikä kukaan saa elää kenenkään siivellä...!!!
En ole itse ikinä ennen ollut vastaavassa tilanteessa, joten pyytäisin neuvoja ja toisten avoparien kokemuksia raha-asioiden hoitamisesta.
Eli, asun omistusasunnossa 6-vuotiaan tyttäreni kanssa. Käytännössä myös miesystäväni asuu meillä. Kotonaan, eli vanhempiensa luona hän käy vain postinsa hakemassa. Hänellä ei siis ole asumiskuluja minnekään, sillä vanhemmat maksaa kotona kaiken.
Itselläni on asuntolainaa, josta lainan lyhennys ja korko kuukausittain (450e). Molemmilla meilla on autolainaa. Molemmat huolehtii ja maksaa omat velkansa itse. Mutta sitten juoksevat asumisenkulut per kuukausi, jotka maksan tällä hetkellä kokonaan itse:
Yhtiövastike 55e/kk
sähkö 95e/kk
vesi 28e/kk
=178e/kk
Lisäksi asumisen kuluja on ainakin kotivakuutus ja tv-lupa, periaatteessa asuntolainan korkokin on juokseva kulu. Tämän kaiken lisäksi on tietysti ruokakulut.
Nyt sitten hyvät lukijat, miten raha-asiat pitäisi teidän mielestänne jakaa??? Miesystäväni asuu siis meillä ja ehdotti, että maksaisi mulle 150e kuukaudessa. Mitä mieltä olette ja minkä verran teidän mielestä pitäis maksaa...
Kiitos oikein paljon etukäteen vastauksistanne!!!
Millais teillä elämisen kulut jaetaan?
Tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus ovat kai niitä peruspilareita.. Toisin sanoen, kenenkään ei tarvi elättää ketään, eikä kukaan saa elää kenenkään siivellä...!!!
En ole itse ikinä ennen ollut vastaavassa tilanteessa, joten pyytäisin neuvoja ja toisten avoparien kokemuksia raha-asioiden hoitamisesta.
Eli, asun omistusasunnossa 6-vuotiaan tyttäreni kanssa. Käytännössä myös miesystäväni asuu meillä. Kotonaan, eli vanhempiensa luona hän käy vain postinsa hakemassa. Hänellä ei siis ole asumiskuluja minnekään, sillä vanhemmat maksaa kotona kaiken.
Itselläni on asuntolainaa, josta lainan lyhennys ja korko kuukausittain (450e). Molemmilla meilla on autolainaa. Molemmat huolehtii ja maksaa omat velkansa itse. Mutta sitten juoksevat asumisenkulut per kuukausi, jotka maksan tällä hetkellä kokonaan itse:
Yhtiövastike 55e/kk
sähkö 95e/kk
vesi 28e/kk
=178e/kk
Lisäksi asumisen kuluja on ainakin kotivakuutus ja tv-lupa, periaatteessa asuntolainan korkokin on juokseva kulu. Tämän kaiken lisäksi on tietysti ruokakulut.
Nyt sitten hyvät lukijat, miten raha-asiat pitäisi teidän mielestänne jakaa??? Miesystäväni asuu siis meillä ja ehdotti, että maksaisi mulle 150e kuukaudessa. Mitä mieltä olette ja minkä verran teidän mielestä pitäis maksaa...
Kiitos oikein paljon etukäteen vastauksistanne!!!
Vastaukset 22
Vanhimmat
Jokainen hakee juomansa itse, mutta jos miesystävästä on tarkoitus tulla avomies, niin ensi alkuun hän voisi hoitaa sen muuttoilmoituksen. Jos homman on tarkoitus olla vakavaa, niin ruokakulujen hinnoittelu ei ole oikein hyvä systeemi. Pidemmän päälle olisi fiksua että mies alkaisi käydä kaupassa ja tehdä ruokaa vuorollaan. Olisi niinkuin lapsellekin mallina oikeasta toimintatavasta.
Asuntolainan korko ei oikeastaan kuulu hänelle, sillä laina on sinun omaisuuttasi kasvattava sijoitus ja korko on sen rahan hintaa. Jos myös omaisuus on sinun, niin eipä vakuutuskaan oikein ukolle kuulu. Muiden kulujen jyvittäminen on ihan hyvä vaikka tuolla miehen esittämällä tavalla. Sitten on tietysti miettiminen, kun alatte ostelemaan kodinkoneita ja huonekaluja ja kesämökkejä...
Oleellista on, että mitä tulevaisuudelta haluatte ja oletteko jo käyneet "Mihin tämä suhde on menossa"-keskustelun. Parisuhteissa tarkan tasajaon lisäksi toinen puoli on toimiminen kykyjen mukaan. Teidän tulonne ja tilanteenne voivat tulevaisuudessa vaihdella. Tulee työttömyyttä ja sairastumisia. Tarkan suunnitelman lisäksi pitää olla vähän pelivaraa suuntaan tai toiseen ja valmiutta muuttaa ohjelmaa.
Siis sisältäisikö 150 € ruoat? Varmaan osaat itsekin laskea, että se ei riitä, kun lasketaan puolet tv-lupamaksusta, ruokakuluista, sähköstä, vedestä, yhtiövastikkeesta ja vakuutuksesta.
Mulla oli muutama vuosi sitten samanlainen tilanne. Mies maksoi minulle vuokraa 170€/kk, sen lisäksi sähkö-, vesi-, jäte-, tv- maksut laitettiin puoliksi. Kauppareissut maksettiin suurinpiitein vuorotellen. Systeemi oli toimiva, mutta kannattaa silti tehdä jonkinlaiset paperit kun näitä asioita sovitte, ettei sitten myöhemminkään ole mitään epäselvyyksiä.
Vähän vastaava tilanne. Minun talo ja laina.
Vastaan lainasta, minun omaisuuttanihan se on. Mies maksaa puolet juoksevista kuluista (vesi, lämmitys, sähkö, tv-lupa. Siis noin 100 euroa kk.
Kauppa-asiat olemme hoitaneet niin, että yhteinen S-tili, johon minä laitan 600, mies 300. (minulla 3 lasta). Sitten maksamme ruuat pääosin tuolta tililtä.
Aikanaan mietin tätä paljon, mutta parisuhde on kuitenkin vähän eri juttu kuin alivuokralaissuhde.
jaetaan autosta aiheutuvat menot?
Tuo onkin varmaan hyvä systeemi tuo ruokatili! Mutta itselleni tulee vaan heti ajatus siitä, kuinka halvalla miehesi pääsee, asumisen kuluihin vain satanen! - taitaakin olla halvin tapa elää - etsikäämme siis kaikki sinkkumiehet asunnon omistava nainen, pääsee halvalla! Vuokra-asunnossa kun on vuokrakin jo esim 400 euroa, siihen kaikki muu päälle...!
Siivellä ja pummilla...
:o)
sitä, että jos mies muuttaa luoksesi virallisesti lapsilisästä putoaa pois yh. korotus ja jos lapsesi on kunnallisessa päivähoidossa hoitomaksu nousee miehen tullessa mukaan kuvioihin. Tilanne voisi olla tapauksessa sellainen , että mieheltä saamasi summa ei kata menettämiäsi "etuja".
Kannattaa ajatella myös sitä, että jos miehesi muuttaisi omaan asuntoon tuskin hän eläisi tuolla summalla jos se pitää sisällään asumis- ja ruokakulut kuukaudessa.
Kymmenen vuotta avoliitossa.Meillä näin.Asun vaimon asunnossa .mulla kesämökki.Minä maksan mölin kulut .tie sähkö vak verot.Vaimo maksaa vastikkeen.Ruuat maksetaan puoliksi ja lehdet televisiolupa.Vaimo joskus antaa bensarahaa.Koetettu hyvin puoliksi.Tulot melkein samat.Mutta tolla summalla minkä sanoit ei saa kuin rupia perseeseen
Meillä on niin että miehellä on hyväpalkkainen työ ja itse opiskelen. Minä saan siis opintotukea ja opintolainaa olen ottanut.
Opiskeluni on todella paljon aikaa vievää joten töitä en ainakaan nyt opiskelujen ensimmäisinä vuosina aio tehdä, ja miehenikin on sitä mieltä että ihan turhaan ajan itseni burn outiin opiskelemalla työskentelemällä.
Maksan 600euron vuokrasta n.150-200e/kk ja maksan ruokaostokset aina välillä ja puolet sähkölaskusta.
Tasapuolista siis ei meillä ole, mutta mielestämme se joka tienaa enemmän myöskin maksaa enemmän.
On hyvin mahdollista että kun saan omat opiskeluni päätökseen ja työpaikan niin mieheni lähtee jatko-opintoihin ja sitten minä olen se perheen elättäjä :)
Jos tahdot pitää asunnon omissa nimissäsi niin lainan lyhennys ei kuulu yhteisiin kuluihin eikä myöskään ehkä kotivakuutus.
Toi 178 €/kk kuuluu jakaa puoliksi eli 89 €/ lätty tulee siitä.
Samoin ruokakulut reilusti puoliksi eli paljonko menee kuukaudessa teidän taloudessa ruokaan ja se jaetaan puoliksi ja lisätään tohon 89 euroon. Tai sitten kuitit talteen ja tasaus kuun lopussa aina. Sitä voi myös kaupassa jo hoitaa ton niinkuin me tehdään ja se on hauskempaakin. Pääsääntöisesti kulut /pää alenevat mitä useampi syöjä jos osaa käyttää järkeä.
TV-lupa pitää tietysti maksaa puoliksi.
Ei taida 150 €/kk riittää jos syötte vähänkin paremmin.
Olen silloin tällöin miettinyt, että miten ihmiset jakavat
kuluja silloin, jos toisella on lapsia ja toisilla ei.
"Kuuluuko" toisen osallistua heti ruokakuluihin puoliksi,
vaikka toisen lapsien kulut ovat paljon suuremmat?
Kuuluuko toisen osallistua lapsien harrastuksien, vaatekulujen
ym. rahoittamiseen, siis automaattisesti?
Miten homma päätetään? Meneekö se niin, että heti kun muutat
saman katon alle, niin olet velvollinen rahoittamaan puolet
myös lapsien kuluista, vaikka et heidän isänsä/äitinsä
olisikaan? Otetaankö toisen etävanhemmalta saama elatusapu huomioon
kuluissa?
Noista kaikista muista jutuista olen samaa mieltä, mutta meillä uus avo maksaa puolet ruokalaskuista. Se syö nimittäin about sen verran kuin minä ja kaksi lastani ; ).
Niillä lapsilisillä ja elatustuella kustannan itse lapsien vaatimat vaatteet, harratukset ym. Ei niihin tarvitse osallistua. Toki on suotavaa, että ei ajatella lapsia toisten lapsina vaan perheeseen kuuluvina lapsina ; ).
on irtaimistolle. Joten kuuluu mielestäni molempien maksettavaksi.
Mies on maksanut mulle hoitovastikkeen kokonaan, TV-luvasta, kotivakuutuksesta,sähköstä 1/2.Sekä ruokakulut puokkiin.Ei missään pysty asumaan jos itsellä vielä vkl-tapaamis lapsia on 500€/ kk, jossa on asuminen puhtaus sekä ruoka.Tätä mies ei alkuun oikein voinut käsittää, mut nyt on mennyt monta vuotta hyvin.
Itsellä vielä teini kotona, mutta miehen jälkikasvu 2 kpl ovat näinä vuosina olleet täällä joka toinen vkl joten minähän heille nämä sängyt ym. tilat olen tarjonnut.Nämä sovittiin aikoinaan ja mies sen hyväksyi.
Nyt ollaan ostettu ok-talo yhdessä, puolet siitä on kummallakin omistuksessa.Nyt pääsen minä vuorostani helpommalla kun sain omani myytyä ja velkani pieneni huomattavasti.Nyt jopa jää rahaa säästöön.Miehellä on nyt asuntovelkaa, mutta joskus se on aloitettava se oman omaisuuden kerääminen.Minä aloitin jo aikoinaan ja mies vasta nyt.Mut hyvä niin.
Mies ei maksanut mun lapseni kuluja mitenkään enkä minäkään ole hänen lapsilleen mitään osteskellut.Synttärit on sitten erikseen.
meillä asunto oli miehen omaisuutta. Hän hoiti lainat yms. vastike ja muut jouksevat kulut maksettiin puoliksi. Kirjaa pidettiin siniseen ruutuvihkoon suurinpiirtein tasolla.
Sittemmin on menty naimisiin ja ostettu osake molempien nimiin. Tosin minä maksoin vähemmän, sillä perusteella että olin lasten kanssa kotona äitiysloman ja jnkn verran hoitovapaata. Kirjanpitoa edelleen.
Näin on kulunut 25 vuotta eikä riitaa rahasta ole ollut.
Yhtiovastike, sahko, ruoka ja vesi. Lainan hoitokulut hoidat ihan itse ja tee selvaksi, etta asunto on sinun. vakuutukset ja TV kuuluu asunnon omistajalle.
myös miehen taloudellinen tilanne. Jos hän töissä, niin todellakin on vara maksaa enemmän kuluja. Jos taas työtön/pätkätöissä, niin vaikka kuukausikohtaisesti miettiä maksettavaa osuutta. Mutta oikeasti, eihän 150e riitä kun ruokakuluihin.
Tuo 150e/kk riippuu paljolti siitä, mikä elämäntilanne miehelläsi on ja mitä tuohon rahasummaan sisältyy. Työssäkäyvältä tuo summa on liian vähän varsinkin, jos siihen sisältyy laskuja ja ruokakuluja, mutta työttömälle/opiskelijalle/pienipalkkaiselle tuo summa kuulostaa kohtuulliselta jos kyse on puhtaasti asumismenoista. Pääpiirteissään raha-asiat hoituvat reilusti jos molemmat satsaavat yhtä paljon suhteessa omiin tuloihinsa eikä niin, että toisen tili tyhjenee enemmän arjen pyörittämiseen/välttämättömiin menoihin ja toisen omiin huvituksiin=pahaa mieltä ja kitkaa välillenne.
Olemme muuttamassa yhteiseen asuntoon (vuokra) ennen joulua, mies aloitti juuri opinnot ja minä juuri valmistunut. Työssäkäyvänä suurin osa kuluista kapsahtaa siis minun nilkkaani, mutta se ei todellakaan haittaa kun yhteistä köyttä vedetään. Jos miehen valmistuttua minä suuntaan jatko-opintoihin on asetelma taas toisinpäin (taas= tähän asti minä opiskellut ja mies käynyt töissä, kustantaen minulle kaikenlaista hemmottelua :) ), jousto puoleen ja toiseen on loppujen lopuksi reilumpaa, hyödyllisempää ja edullisempaakin kuin mahdollisimman tiukka 50-50-jako tai vääntö siitä kuka elää ja kenen siivellä. Kannattaa muistaa että raha on vain materiaa eikä se yksistään toisen hyväksikäyttöä voi aiheuttaa. Silloin vika ei ole rahassa vaan suhteen yhdessä perustassa, rehellisyydessä.
Todennäköisesti hän kuluttaa vettä ollessaan luonasi eli vesimaksu on ihan selvä (useinhan se taloyhtiössä on per/hlö eli jos muuttaa uusi asukas niin vesimaksu kasvaa). TV-lupa, jos hän katselee TV:tä. Sähköäkin hän kuluttaa. Ja ruokaa. Näihin hänen on ilman muuta osallistuttava.
Vakuutus on vähän siinä ja siinä, koska kysymys ei ole hänen omaisuuden vakuuttamisesta vaan sinun, eikä hän saa korvauksia itselleen, jos jotain sattuisi? Tietenkin hän välillisesti siitä jotenkin hyötyisi. Remonttikulutkin pieneltä osin voisi kuulua, koska hän kuluttaa asuntoa. Asuntolainan korkoa en laskisi, mutta ehkä yhtiövastikkeesta hän voisi maksaa osan. Voisitte ajatella myös, että hän maksaisi vuokraa sinulle. Itsestä ei tuntuisi kivalta asua kovin kauaa toisen asunnossa, josta maksan vuokraa. Oma omaisuus ei kerry ja toinen kerryttää kokoajan omaisuuttaan. Kun tulee ero, toisella on asunto, mulla ei mitään. Tai ainahan sitä voi säästää, riippuen paljonko vuokra on...
Onneksi me omistamme asunnon yhdessä.
Selkeintä olisi se, että muuttaisitte virallisesti yhteen. Kuten joku ehdottikin. Silloin on helpompi vaatia toista osallistumaan kuluihin.
Hei kaiklle vastanneille ja kantaa ottaneille :) Kiitos vinkeistä, minut yllätti kannanottojen paljous! Sain uusia näkökulmia ja pohtimista, kiitos kovasti. Ihmiset ajattelevat eri tavoin asiaa. Yhtä oikeaa vastausta ei kysymykseeni taida olla olemassakaan. Näiden mielipiteiden avulla näkökulmani toivottavasti on laajempi. Otan ko asian puheeksi avomieheni kanssa, ja tarvittaessa avataan läppäri ja luetaan yhdessä teidän mielipiteitänne :)
Emäntä maksaa vuokran, safkan ja muut asumismenot, ja allekirjoittanut hoitaa VIP ja PR kulut (paljon suuremmat muuten kuin ensinmainitut), koska kauniimman sukupuolen edustaja ei ole parkettien partaveitsikelpoinen absolutistina. Täten tämäkin raskas vastuu ja kehoa rappeuttava toiminta jää (tietenkin) rumemman sukupuolen vastuulle. Joten milloinkohan valtiovalta alkaisi tukemaan myös meidän miesten paljon vaativaa ja stressaavan rappeuttavaa elämää erilaisten tukien avulla? Tuskinpa koskaan, pahaa pelkään.
ja omista kuluista mutta nyt maksellaan sen mukaan mitä pystytään, minä suurempituloisena maksan suurimman osan ja puoliso sen mitä pystyy. Molemmilla on omat säästöt ja tilit.
Eipä ole koskaan tullut rahasta riitaa, sitä on yleensä ollut riittävästi ja molemmat on aikanaan olleet perheen elättäjänä toisen opiskellessa tai ollessa armeijassa.