200 vuotta (tai vähän yli)vanhojen laulujen sanoja ja nuotteja. Olen yrittänyt googlettaa kaikki tuntemani biisit, mutta aina etsintä kaatuu siihen, että ne ovat korkeintaan 1800-luvun puolivälistä.
Vielä kun olisivat sota-aiheisia, tai muuten vaan mollivoittoisia.
Vielä kun olisivat sota-aiheisia, tai muuten vaan mollivoittoisia.
Vastaukset 14
Vanhimmat
joka kaksisataa vuotta vanha ois?
BUM BUM BUM (mollissa)......
just semmone.
osoitteesta lirama.net saattaa löytyä
ongelmana on vain se, etten tiedä/juuri nyt muista vanhojen laulujen nimiä. Virsiä löysin muutaman - sopivasti masentavia - virsikirjasta, eli homma etenee kutakuinkin aikataulussa. :)
Kokeilen sitä, jos löydän ensin laulujen nimiä. Niiden pitäis vielä sijoittua tänne Turun seudulle, jos niissä ylipäänsä kuvaillaan paikkoja tai maisemia.
Heippa!
Lainaa kirjastosta kirja, jossa on C.M Bellmanin musiikkia suomeksi käännettynä. Sanoitukset ovat hauskoja ja sävelet saattavat kuullostaa kovinkin tutuilta. Ja kyseinen herrahan eli 1700-luvulla.
vilkaisen kun seuraavan kerran kipaisen kirjastoon. :)
Tuomas Ragvaldinpoika (1724 -1804) oli tietääkseni ensimmäinen, tunnetuin ja tuotteliain maallisten arkkiveisujen sepittäjä. Tuomas kirjoitti paljon omakohtaista, esim. Wikipediasta löytyy esimerkki: "Sen Wielä waiwaisen Ilo-Veisu, Cosca hän Jumalan Siunauxen woimalla Ja Lääkärin konstin awulla Parattin huulensa wirhestä. ...pränttijn annettu Wuonna 1763 / Thomas Ragvaldin Pojalda / Turusa oleskelevalda.", kuin myös tilaustöitä, "Ylhäisen lapsen haudalla".
Tuohon aikaan, jos laulettiin, ei juuri präntätty maallisia lauluja. Sen sijaan virsiä kyllä. Itse katsoin tässä taannoin perätä tuolla virsiosastolla Antti Tuurin "Äitini suku" kirjasarjassa laulettujen virsien sanoja. Kannaltasi kenties kiintoisa tämä "Lapuan taisteluvirsi" ( keskustelu otsikolla "Matkamiehen virsi"). Muutenkin vanhat virsikirjat täynnänsä tuon ajan kulttuurihistoriaa.
Tässä vastikään löytyi "Oolannin sodan" alkuperäiset tai lähes alkuperäiset sanat, olen ne itsellenikin kirjoittanut ylös (Missä lie?), mutta tämä kallistuukin jo 1800-luvun jälkipuoliskolle.
mistä varmasti on hyötyä. Kiitos, kiitos. :)
Virsikirjasta löytyikin yllättävän hyviä lauluja liittyen isänmaahan ja rauhaan, kuin myös sotaankin.
Noista sodistahan on aika rajoitetusti kirjoitettu? - ja merkittävimmistä taisteluista lähinnä, mutta käyn nekin läpi, sillä niihin liittyenhän juuri musiikkia etsinkin.
Noista Jenker Örjanssin "löytämistä" Oolannin sodan sanoista vielä senverta, että sattuivat löytymään (18 värssyä). Voisin ne tänne kirjoittaa, paremmalla ajalla, (syyskuun puölivälin jälkeen), jos kiinnostavat tai eivät ole muualta löytyneet.
että tuo sota kyllä kiinnostaa, vaikkakin juuri tällä hetkellä yritän perehtyä Suomen sotaa (ja nimenomaan vuoteen 1808). Tarkoitus on etsiä mm. musiikkia ja runoja järjstettävään muistojuhlaan.
Täällä (Lemu) käydystä taistelusta tulee ensi vuonna kuluneeksi 200-vuotta.
Mutta nuokin värssyt todellakin kiinnostavat.
Huvittavaa kyllä, että olen pasifisti ja sotahullu yhtä aikaa... ja vielä nainen. :D
Kiitokset sinulle todella paljon, kun viitsit vastailla. :)
Hei!
Runebergin runoelmat Vänrikki Stoolin tarinat kertovat juuri tuosta sodasta. Niistä jotkut, ainakin Maamme-laulu, Sotilaspoika ja Hurtti-ukko, on myös sävelletty ja levytetty.
Jos sinulla ei ole kirjaa hyllyssä, löytyy teos myös netistä.
http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi
runoina nuo olen lukenutkin, ja Maamme-laulu ja Sotilaspoika ovat muuten jo tuttuja.
Lisää tarvisi vielä löytää vastaavanlaisia,
mutta tuostakin oli paljon apua,
kiitos paljon sinulle. :)
Oolannin sodan alkuperäinen sanoitus. Löytynyt Hämeenlinnasta vanhan talon välipohjasta, päätynyt kansanlauluhin liityvää väitöskirjaa kirjoitaneelle Pirjo-Liisa Niinimäelle jolta edelleen Jerker Örjanssille. Lienee myös jo levytetty:
1.Ah kuin muistui mielehen,
Hurraa, hurraa, hurraa,
toi Olandin sota surgia,
Jostam tahdon kirjoittaa,
sunfarallalalala, sunfarallalalala,
Hurraa, hurraa, hurraa!
2.Suomen poikia muutamii,
Hurraa, hurraa, hurraa,
vietiin Olandin fästinkii,
ja sinne tuli vihollisii,
sunfarallalalala, sunfarallalalala,
Hurraa, hurraa hurraa!
3.Kuin pojat ne lähtiväd sotimaan
Vihollista vastaanottamaan
ja isäns maata varjelemaan
4.Ensi kerran kesäkuus
Sota alkoi angara,
josta mä tahdon kirjoittaa
5.Kahden sadan laivan kans
Tulivat Olantin fästingin all,
franskalaine ja engetesman
6.Vuored ja laaksod ne kaikuivad,
kuin Suomen (poijat) ampuivat,
ja vihollista vastaan ottivad
7.Franskalaine ja engelisman
Rupesivad paasin ambumaan,
ja fästinkin sisälle stormaamaan
8.Sit käsky se kiiruust annettiin
Ja paasit kovasti ammuttiin,
ja vihollisii paljon surmattiin
9.Woi surkia voi kauhia
vihollisen kuolemaa,
kuin Suomen (poijat) surmasit
10.Waan mitäs auttoi poikien
Kuin franskalainen ja engellsman
Stormasi monen tuhannen kans
11.Sit poijat ne kovin vihastui
Kuin armon flagu nostettiin,
ja viholliselle portit aukaistiin
12.Poijat ne oli kiukkusii
Stusarins ja hukarins maahan kaikki paiskasit
13.Kuudestoista päivä elokuusa
Fangiksi otti engelisman,
ja poies kuljetti laivan kans
14.Sit poikia poies kuljetettiin
Masinan kanssa Englantiin
Levesin kaupunkiin arestiin
15.Siell olivat poijat arestis
Vuosi ja kahdeksan kuukautta,
Englantin kuningan hallussa
16.Sit käsky se tuli keisarilt
Että päästää poijat arestist,
ja isänsä maahan takaisin
17.Sit poijat ne hurras ja huusivat
Kuin Levesin kaupungist läksivät,
ja tulivaunui(hi)n astuivat
18.Ja poijat ne lauloivat lähteissä
Että Englantin valtakunta ihana tääl,
mut isämme maa on ihanampi viel
Oolannin sota päätyi, sellaisena kuin sen muistamme, kansakoulujen laulukirjaan Heikki Klemetin ansiosta. Klemetti oli kiinnostunut vanhoista kansanlauluista ja olisikin varmaan hyvä tienviitta Pirjo-Liisa Niinimäen ohella valitsemallasi tiellä. Esim. "Oi kallis Suomenmaa" lienee versio kansanlaulusta 1700 luvulta.
Kiitos paljon vaivannäöstä, tuossapa oli hommaa!
Mielenkiintoinen sanoitus, poikkeaa aika lailla nykyversiosta. Ainakin Tapio Rautavaaran version olen kuullut, mulla taitaa olla peräti ko. kasettikin jossain.