Lasten takiako

että pitää kärsiä tommosta kohtelua. Minusta kyllä tuntuu, että sen perusteella mitä miestäsi kuvasit, ei hänen kanssa ole ihan helppoa 'ystävinä' erota ellei jopa mahdotonta. Olen kyllä onnelinen puolestasi, että olet löytänyt jonkun vertaisesi miehen - hän voi olla sinulle se voimapiikki, jonka tarvitset lähteäksesi pois tuosta suhteesta. Tsemppiä!

miehen ei kuulu KOSKAAN lyödä naista. oletko koittanut ottaa itse lastensuojeluun yhteyttä? jos saisit jotenkin puhuttua heille miten asian laita on. jossain vaiheessa asiat voi nimittäin lipsua siihen että mies lyö lapsiakin.
toivon vain että saat asiat järjestykseen ja pääset lasten kanssa miehestäsi irti.
voimia!

Itselläni takana myös 13v suhde ja 2 lasta, jotka maailman suloisempia ja ihanimpia olentoja mitä maa voi päällään kantaa. Mieheni (nykyään ex-sellainen) oli myös väkivaltainen, vaikka jokapäiväistä läpsimistä en kuitenkaan saanut osakseni.

Ensimmäinen kerta tapahtui kun olimme seurustelleet vajaan vuoden, jonka jälkeen lyömistä on sitten saanut kestää ajoittain. Viimeisen kerran jälkeen tein miehestäni rikosilmoituksen, muutin pois yhteisestä kodistamme ja laitoimme eron vireille.

Sen jälkeen alkoi minun mustamaalaaminen, miten huono äiti olen, en välitä lapsistani jne. jne. Ja tämä vain sen vuoksi, että mieheni pelkäsi minun vievän lapset häneltä (lapset siis asuvat hänen luonaan). Olemme olleet keskenämme suhteellisen hyvissä väleissä, mutta kun paikalla on ollut muita, alkoi aina minun haukkuminen ja mollaaminen. Tlanne on rauhoittunut kun sain mieheni vakuuttumaan siitä, että hän saa lapset pitää.

Vaikka vaikeaa on ollut, niin en kuitenkaan ole katunut hetkeäkään. Olen myös itse vielä nuori, enkä suostunut elämääni tuhlaamaan suhteessa, joka olisi pitänyt päättyä jo kauan sitten. Nyt olen onnellinen! :)

olisi pitänyt lähteä jo ekan lyönnin jälkeen...mutta jokin vaan sai jäämään.niihän se oli,minulla ja avomiehelläni on sama tapaus mutta hän ei uskalla minua lyödä kun sai minulta ekalla kerralla takaisin oikein kunnon litsarin...ja olen sanonut ,että se lentää kuin leppäkeihäs ulos jos koskee muhun tai lapsiin.olen elänyt lapsuuteni alkoholistien ja perheväkivallan keskellä,nukkunut öitäni tappelun keskellä,autossa ja varastossa talvipakkasella.sen vuoksi annoin miehelleni takaisin kun hän kävi minuun käsiksi lasteni silmien edessä..kun näin lapseni kyynelsilmät se sai minut sellaisen raivon valtaan että turpiin tuli!mutta silti vaikka en tunne enää mitään miestäni kohtaan ja annan hänen haukkua minua ja uhkailla..en saa aloitettua eroprosessia!sinulla on hankalampi tapaus mutta jos sinulla on sukulaisia tai hyviä ystäviä, turvaudu niiden apuun.mutta kuten minunkin ystäväni ja sukulaiseni pysyvät meiltä kaukana mieheni takia olen varma ettei sinulla ole paljon tuttuja..ainut keino mennä jonkun sosiaaliviranomaisen luo ja selittää asiat miten ne on.Mutta silloin siitä ei ole mitään hyötyä jos sinä olet viinaanmenevä ihminen tai et huolehdi lapsistasi kunnolla!sillonhan miehelläsi on hyvä syy saada sinut nurkkaan!muutoin sinulla on monta syytä päästä eroon tästä ``miehestä``.ja jos olet varma että tämä toinen mies rakastaa sinua hän kyllä auttaa sinua pääsemään miehestäsi eroon..loppujen lopuksi päätös on yksin sinulla haluatko sinä tosiaan eroon miehestäsi?lasten vuoksi ,ei ole syy jäädä miehen luokse joka lyö!Lapset siinä pääasiassa kärsii paljon enemmän kuin sinä tai miehesi!!toivon sinulle kärsivällisyyttä ja voimaa päätöksen tekoon. =)) Aurinkoista kesää sinulle ja lapsillesi.