Onko pettäminen väärin silloin jos puoliso ei pidä itsestään huolta tippaakaan? Läski ei ole haluttava vaikka rakas sellainen olisikin. Eikö tavallaan ole pettämistä sekin ettei piittaa omasta haluttavuudestaan ollenkaan? Silloinhan tietoisesti ottaa riskin että toinen etsii intohimoa muualta, eikö? En nyt sano että pettäminen olisi aina oikein mutta eikö se tällaisessa tapauksessa olisi melko ymmärrettävää? Onko muka oikein vaatia uskollisuutta jos ei kiinnosta pätkääkään miltä oma ulkomuoto näyttää tai toisesta tuntuu?
Onko syy aina pettäjässä?
tunteet on.
141445
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Vanha virsi, mutta aina ajankohtainen:
Puhu, älä petä. Kerro miltä tuntuu ja mitkä ovat vaihtoehtosi. Anna toisellekin mahdollisuus tehdä ratkaisuja faktojen perusteella. Ikävään tilanteeseen ei välttämättä tarvitse tyytyä, mutta pettäminen on tuskin se fiksuin ratkaisu. Rehellisyyttä ja rohkeutta peliin!
haluttava. Synnyttäneellä naisella varsinkin jää helposti vatsamakkaroita riippurinnoista puhumattakaan.
Mutta...mutta, kumman ottaist ennemmin?
a) naisen, joka pystyy saamaan lapsia ja on synnytyksen/synnytyksien jälkeen "läski"
vaiko
b)naisen, joka on kykenemätön saamaan lapsia, mutta aina hoikka
Entäs kuinka moni nainen ottaa vaikka 100 kg läskiä ja lapset, ja kuinka moni olisi ilman lapsia ja hoikka?
Veikkaanpa että 99,9% naisista ottaa läskit ja lapset.
Tietenkin on nämä "vajavaiset", jotka eivät kykene saamaan lapsia. He taitavat juuri haukkua muita naisia läskeiksi? Kai se on kateutta.
Entä onko lihavuus syy pettämiselle? Entä rumuus? Ruma kielenkäyttö? Punaisia päin ajaminen? Oikealle katsominen?
Jos on, niin kannattais varmaan ENSIN ottaa ero, ja vasta sen jälkeen alkaa naiskentelemaan vaikka kaikkea mikä liikkuu.
"Tietenkin on nämä "vajavaiset", jotka eivät kykene saamaan lapsia. He taitavat juuri haukkua muita naisia läskeiksi? Kai se on kateutta."
Läskikin voi olla haluttava, siihen en väitä vastaan. Mutta jos yllä olevan kaltaisen tekstin kirjoittamiseen sortuvan ihmisen kanssa eläisin, äkkiä lähtisin ja kauas. Joku henkinen tasokin sentään olla pitää.
Aika rankka asenne sulla. Sinä kuulut ilmeisesti siihen porukkaan joka olettaa olevansa haluttava lopun ikäänsä papin aamenen jälkeen - laittamatta tikkua ristiin oman ulkonäkönsä eteen.
Mikä tekosyy lasten saaminen on lihavuudelle? Ilmaiset asian kuin se olisi pakon sanelema valinta - lapset tai läskit.
Lihavuus ja itsensä rumaksi päästäminen on mielestäni loukkaus puolisoa kohtaan. Ja kyllä, helpostikin syy pettämiselle. Tarjoilet eroa oikeampana ratkaisuna kovin herkästi. Ei lasten kannalta ero välttämättä ole se paras ratkaisu.
läski? En kyllä huomannut missään vaiheessa kirjoittavani sellaista.
Totesin vaan että aika usein niin on.
Miten voi olla noin hölmö käsitys ylipainoisia ihmisiä kohtaan?
Kylla enemmistö heistä huolehtii ulkonäöstään. Meikkaa, laittaa hiukset, pukeuttuu hyvin ym.
Entäs moniko hoikka ihminen on täydellinen?
Koska itse kuulut ilmeisesti näihin hoikkiin (koska haukut ylipainoisia), niin mitä näet kun katsot peiliin?
Kauniit kasvot? Hoikat ja pitkät sääret kuten Elle McPherssonilla? Kauniit naiselliset muodot (= ampiaisvyötärö, nauniit rinnat, sopusuhtainen vartalo)? Kauniit hoidetut kynnet? Entäs jalat? Ei kovettumia, hoidetut kantapäät? Onko kynsilakkaa? miljoonia muita asioita jotka tekevät sinusta "täydellisen"
Jos näin on, niin hyvä sinulle.
Toivottavasti omahyväisyytesi ei ole noussut hattuun? Meinaan että se se vasta rumaa ja vastenmielistä onkin.
Miksi et saa vapaata miestä itsellesi vaikka olet niin täydellinen? Ethän täällä haukkuisi muita jos näin olisi.
Kannattaa varmaankin katsoa sinne peiliin vähän huolellisemmin. Siellä voi vaikka näkyä vähemmän täydellinen ihminen.
Hyvää päivänjatkoa kuitenkin.
tekstiä. Kirjoituksestasi saa käsityksen, että lapset ja läski olisi joku "paketti", joka kuuluu yhteen. Mulla ainakaan ei ole grammaakaan ylipainoa, vaikka synnytin kolme viikkoa sitten neljännen lapseni. Vastaavasti tunnen niitä "läskejä", joilla ei ole yhtään lasta.
Minä olen nainen, 90kg ja 173cm ja mieheni mielestä haluttava, vähintään kerran päivässä ;) olen synnyttänyt, mutta siitä on vuosia. Aloitin laihdutuskuurin pari kuukautta sitten, mutta ukkokulta kantaa minulle lähes joka päivä suklaamunkkeja ja jäätelöä. Sanoo ettei minusta tule yhtään sen haluttavampaa jos laihdutan. on kyllä sanonut, ettei halua minusta saman kokoista kuin siskoni, 145kg 147cm mutta vaikka tulisikin suhteessa yhtä lihava, ei jättäisi ja pettäisi. Tästä huolimatta yritän laihduttaa ja muistan muutenkin pitää itsestäni huolta.
Vitsi miten upeaa logiikkaa!!!
Voiko joku olla oikeasti noin tyhmä?
Miehetkään eivät synnytä ja tuntuu sitä läskiä kertyvän suurimmalle osalle. Ai niin, ne onkin varmaan tulleet isiksi ja ne hoikat miehet eivät vielä ole sitä tehtävää suorittaneet.
Pettämispäätöksen tekee aina pettäjä eikä vastuuta omista teoista voi sysätä toisille. Vaikka toinen kuinka ärsyttäisi, häntä ei saa tappaa, ei hakata jne. Parisuhteen ongelmiin taas on harvoin yhtä syyllistä.
Jos parisuhteessa on pahoja ongelmia, mitä pettäminen auttaa? On varmaan mahdollista, että toisen ylipaino ärsyttää todella paljon. Pettäminen ei todennäköisesti toisen kiloja vie eikä parisuhdetta auta. Pettäminen on pään pistämistä pensaaseen ja sillä pettäjä auttaa lähinnä omaa oloaan ja sitäkin lyhytaikaisesti. Jokaisella on oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevat päätökset. Puolisoonsa kyllästynyt voi yrittää saada toisen muuttumaan esimerkiksi laihduttamaan. Jos puhuminen ei auta, ero on aina mahdollinen. Joskus voi myös joutua myöntämään, että toinen on vikoineenkin parempi vaihtoehto kuin elämä ilman puolisoaan.
uskon että jos kumppani ei miellytä, eikä toiveet muutoksesta onnistu, kannattaa erota ja lähteä sit seksihommiin muualle.
jos on ongelmia - ne tulee ottaa esille. Oli sitten kyse mistä tahansa parisuhteessa.
Pettäminen ei ole koskaan oikeutettua, ei koskaan.
...syyt ja selitykset ovat kuin persreikiä, jokaisella on sellainen. Muilla se haisee, mutta se oma ei.
Teoistaan ja valinnoistaan on kuitenkin vastuussa ihan itse, vaikka tässä narsismia ihannoivassa yhteiskunnassa näyttää olevan yleinen käsitys, että ei ole.
Vaikea kysymys. Tietysti on yksioikoista vastata, että syy on aina pettäjän, koska pettäjä tekee päätöksen.
Itse nuorempana seurustelin pitkään suhteessa, jossa myöhemmin tuli ongelmia. Yritin puhua, mutta toinen ei kuunnellut. Yritin useasti varovasti ehdottaa eroa, mutta toinen uhkasi siinä vaiheessa aina tehdä jotain itselleen. Joten tein päätöksen ja petin.
Kun ei "oman" kanssa enää kiinnostanut yhtään ja silti piti saada. Seksi oman kanssa tuntui väkinäiseltä ja lähes vastenmieliseltä. Kuitenkin terveenä miehenä kaipasin muutakin kuin pelkkää kassien tyhjennystä. Mukana piti olla edes intohimoa.
Varmasti toisella osapuolella olisi myös sanansa sanottavana tähän asiaan. Tämähän on vain minun puoleni tarinasta. Itse varmasti olin myös syyllinen siihen, että suhde ajautui siihen tilaan. Ja lisäksi ainakin itse huomasin, että pettäjänä itse hakee oikeutta pettämiselleen.
Mutta itse en ainakaan jokaisessa tapauksessa syyllistä yksin pettäjää, sillä pettämispäätös voi joskus olla raskaskin. Ei tietenkään päde jokaiseen tapaukseen, tai oikeastaan vain harvoihin.
petät ja haluat erota?