englanninkieliset tenttikirjat..

Aika vaikea (lue: mahdoton) on useimmilla aloilla yliopistossa selvitä pärjäämättä englannin kielen kanssa. Englanti on suvereeni tieteen kieli lähes joka alalla, poikkeuksia ovat ymmärtääkseni lähinnä vain vahvasti kansalliset alat.

Toisin sanoen: sinun on osattava englantia kohtuullisesti pärjätäksesi tieteen maailmassa. Joten ei siinä auta kuin ottaa englannin kursseja, jos homma ei suju.

Jotkut (kuten minä) ovat myös sitä mieltä, että akateemiseen perussivistykseen kuuluu muitakin kieliä kuin englanti. Muut kielet ovat alasta riippuvaisia. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan tutkintovaatimuksissa edellytetään kahden vieraan kielen opintoja (vain yksittäistä kurssia toisesta, mutta itse ainakin koen tämän vaatimuksen periaatteelliseksi). Ylipäänsä voisi todeta, että kielten osaaminen on olennaista tiedemaailmassa.

Kaikki eivät luonnostaan (tai kouluaikojen laiskuuttaan) ole erityisen hyviä (vieraissa) kielissä - itsellänikin ne (englanti ja ruotsi) olivat heikoimpia lukuaineita lukiossa. Mutta kielten opiskelu ei ole koskaan liian myöhäistä - ja yliopistossa on hyvät mahdollisuudet sitä harrastaa. Jos kielet eivät suju, niin ei kun kursseille.

Odotappa graduvaihetta, jolloin joudut lukemaan kymmenittäin erittäin kapulakielisellä englannilla kirjoitettuja tieteellisiä artikkeleita...

Englantia on pakko osata.

Olen myös sillä linjalla, että ei muuta kuin kieltä opettelemaan. En tiedä kuinka laajaa ja erikoistunutta sanavarastoa sosiaologian kirjoissa käytetään, mutta ainakin meillä luonnontieteellisellä puolella lukeminen helpottuu huomattavasti kunhan ensin muutaman viikon jaksaa pakertaa kirjoja läpi sanakirjan kanssa. Alkuvaiheessa ymmärtäminen voi olla työn ja tuskan takana, mutta kyllä se siitä helpottuu, kun yleisimmät/tärkeimmät sanat tulee tutuiksi ja lukukokemus karttuu.

Jos on tottunut lukemaan vieraskielisiä tekstejä pelkästään koulussa, jossa joka kappale käydään läpi pienintä yksityiskohtaa myöten niin että pystyy suomentamaan joka ikisen sanan ja ilmaisun, kestää tietysti aikansa ennen kuin oppii oikean lukutekniikan. Tenttikirjoistahan harvemmin tarvitsee ymmärtää kaikkea, vaan paljon tärkeämpää on pystyä ohittamaan nopeasti kaikki "turhat" sanat joita ei tarvita olennaisen ymmärtämiseen. Lukutekniikan oppii vain harjoittelemalla, mieluiten sellaisen materiaalin kanssa jonka lukemisesta nauttii. Hyvää harjoitusta on lukea esim. joku romaani niin, että saa katsoa sanakirjasta vain sellaiset sanat jotka on tullut tekstissä vastaan vähintään 10 kertaa ja joiden ymmärtäminen on tärkeää juonessa mukana pysymisen kannalta. Mitä vähemmän sanakirjaa käyttää, sitä parempi. Ihmeitä ei tapahdu hetkessä, mutta vähitellen vaikeastakin tekstistä oppii ymmärtämään enemmän ja enemmän.

Englannin osaaminen on välttämätöntä yliopistomaailmassa, koska se on kansainvälinen tieteen kieli. Kaikkia relevantteja tekstejä ei varmasti käännetä suomeksi sosiologiassakaan, sen verran paljon siinä olisi työtä sillä niitä ilmestyy koko ajan lisää. Teksteillään tieteen tekijät käyvät keskenään (ainakin periaatteessa) dialogia, jota et yleismaailmallista lingua francaa osaamatta voi seurata. Meille teroitettiin ensimmäisenä vuonna, ettei englannin osaaminen ole vielä mitään kielitaitoa, vaan ennemminkin oletusarvo.

Mielestäni sinun pitäisi heivata kokonaan tuo asenteesi, "luen vain sosiologiaa enkä mitään muuta". Huolimatta viimeaikaisista linjauksista ei yliopisto edelleenkään ole ammattikoulu. Laaja-alaiseen sivistykseen kuuluu muiden kielten osaaminen.

Mutta kuten jo aikaisemmin todettiin, englannin opiskelusta voi todella tehdä itselleen erittäin miellyttävää kytkemällä sen harrastuksiinsa. Jo Internet tarjoaa loputtomasti vaihtoehtoja. Itsekin tavasin yläasteella englanninkielisiä fantasiakirjoja ja tietokonepelejä, hauskaa oli ja kielitaito kasvoi kohisten.

Toivottavasti onnistut motivoimaan itsesi opettelemaan kunnolla tämän kielistä tärkeimmän. Voin luvata sinulle sen kannattavan.