Ensin kirjoiteltiin viestejä, sitten tavattiin oli kivaa, tavattiin seuraavana päivänä uudestaan oli kivaa, viestejä, puhsoittoja ja sitten kun piti tavata taas ei sopinutkaan ja sitten täysi hiljaisuus. Ei vastausta sähköpostiin, ei tekstiviestiin. Miksi mies ei uskalla sanoa, että kuule nyt kuitenkin huomasinn, että et olekaan se mitä etsin? Mikä mies tämä tälläinen on? Onko tämä ihan tavallista? ...... ihan hölmistynyt.
Sanokaa ei jos siltä tuntuu
,kiitos
153522
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tuo on täysin normaalia, suomimies ei uskalla sanoa suoraan, vaan pakenee.
niin "munattomia" tuossa asiassa. Eiköhän täälä kuitenkin pitäs kaikkien olla aikuisia ja kestää totuuksia.
sit muka on? Näinhän naiset on aina tehneet, siis suominaiset
"Luonnevikani" vuoksi kärsin hirveitä tuskia silloin, kun on ilmoitettava kiinnostuneelle, jo muutaman kerran tavatulle kaverille, että tämä ei nyt ole sitä mitä olen etsimässä. Silti vaikka kärsin muutaman päivän asiasta, ilmoitan suoraan asiasta. Sen verran selkärankaa on oltava, että ei jätä toista epätietoisena ihmettelemään.
Minä olen ihmetellyt ihan samaa. Liekö sama saamattomuus ilmaisemaan omia toiveitaan parisuhteessa syynä lukuisiin avioeroihin? Haetaan aikuista ja fiksua seuraa, mutta käyttäydytään kuin pikkupojat. Kun on vielä kauniskin niin luulisi miehen olevan tyytyväinen. Mutta samaa hiljaisuutta
olen saanut kokea kuin sinä. Kyllä aikuisen on tunnettava vastuuta näistä nettisuhteistakin ja
sanottava olen pahoillani, tarvitsen jotakin muuta kuin sinut. Reilua peliä miehet! Silti uskon, että on hyviä miehiä joilla on selkärankaa seisoa sanojensa takana. Eri asia kohtaanko minä hänet.
Koin itse aivan saman. Tavattiin ja oli hauskaa. Tavattiin toinen kerta ja oli vielä parempaa. Vietettiin lopulta useampi yökin yhdessä ja tyyppi kertoi olevansa ihastunut. Sitten yllättäen katosi: ei vastaa viesteihin, ei puheluihin. Tai sen verran ilmoitti, että laittoi lyhyen viestin ja kysyi mitä kuuluu, eli elossa on. Mutta siinä kaikki. Itse jäin kaiken jäljiltä ihmettelemään, mitä oikein tapahtui?? Olisi ollut reilua kertoa, ettei kiinnostakaan tms.
No, nähtävästi miehellä on vain ollut tavoitteena päästä vällyjen väliin. Alussa on hyvä lämmitellä mukavalla ja hauskalla seuralla. Edetä nopeasti, jotta pääsee yöseuralaiseksi ja helpottaa omia tarpeitaan. TAvoitteena ei kai ole ollut ollenkaan seurustelu, vaan helpon seksin saaminen. Olenko väärässä?
Eli jos hakee vakavaa seuralaista, niin on parempi edetä hitaasti, eikä heti siirtyä sinne intiimille puolelle. Seksintuskaiset huijarit kyllä tippuu eka kuukautena messistä, kun eivät saakaan mitä ovat vain vailla ja seidät kyllä tunnistaa. Me naiset ollaan liian sinisilmäisiä ja helposti hyväksikäytettävissä. Lopetetaan semmottinen!
No mistähän sen sitten tietää? Hitaasti enenevissä taas on etäsuhdemiehiä. Minäkin olen yhteen just tälläiseen törmännyt!!!! Käytiin yksillä treffeillä eli naama nähtiin - muuten lopetin puolen vuoden jälkeen ja sanoin, että sinä haluat näköjään korkeintaan mese/puhelinseksiä et koskaan mitään livetapaamisia.
Lainattu /kopioitu jostain:
"Tuleepa heti mieleen, että mies on etä(seurustelu)suhde tyyppiä. Sellaiset ei haluakaan muuta, kuin virtuaaliseurustelua, tekstareita, puhelimointia. Ei oikeaa elämää, johon kuuluu halu toisen ihmisen tapaamiseen, jutteluun livenä, halailut ja..kyllähän sinä tiedät.
Itselläni oli aikoinaan tosi kivan oloinen tyyppi, joka vaikutti myös kiinnostuneelta. Tapasimme kerran, olin hänen luonaan kahvilla, juttelimme..tuli vierailusta sellainen fiilis, että hänellä on jonnekin kiire. No, hän oli parin viikon lomareissulla Bulgariassa tai Romaniassa ja sieltäkös tuli kuumia tekstareita. Tiesin niiden perusteella, milloin hän kotiutuu. Oletin ottavan yhteyttä, vaan mitä tapahtui! Tekstareita solkenaan, muutama puhelu, ei aikaa tapaamiselle. Paitsi hätäistä lounastamista. -Myöhemmin kävi ilmi, että miehellä on suuren suuri sitoutumispelko, jolloin etäsuhde riittää hänelle."
No on sellainenkin etäsuhdetapauskin takana...
Hitaasti eteneminen ei tarkoita sitä että tavataan kahdesti puolessa vuodessa!!!
Voihan kiireettömästi edetä niin jotta tapailee ihmistä ja tutustuu häneen kunnolla ihan seurustelumielessä. Eihän pakko ole heti eka ja toka tai kolmansillakaan tapaamisilla heti hypätä sänkyyn. Ja järjestää sen kumppanin niin että on mahis nähdä sitä vaikka useamman kerran viikossa. Allekirjoittaneelle ainakin seksi on merkki vakavasta suhteesta jolloin seurustelu on sinetöity. Onhan paljon jännittävämpää opetella tuntemaan toinen kunnolla ja odottaa sitä kahdenkeskistä ekakertaa. Sydänsuruista ei tarvitse kärsiä kun ei anna heti itsestään kaikkea hopeatarjottimella kaikenmualiman häntäheikeille.
Meillä on ystävättäreni kanssa ollut paljon keskustelua aiheesta... sattuneesta syystä... molemmille...
Ensialkuun on yhteydenottoja jatkuvasti, sitä ollaan niin ihania ja voi voi... sitten yhtäkkiä ilman mitään selitystä mies taikoo itsensä tietämättömiin.. sen verran aina silloin tällöin laittaa jonkunmoisen viestin että tietää että onhan tuo veikko vielä hengissä... taas seuraa pitkä hiljaisuus... taas tulee joku viesti... ilmeisesti pitävät "hyllyllä" mistä voi poimia esille jos ei toiset suhteet siinä sivussa onnistuisikaan. Siis muuta selitystä ei ole siihen ettei voi sanoa suoraan ja tehdä reilusti lopputiliä kuin se että pitävät ovea raollaan just in case...
Ja miksi en tuota ite tajunnut. Näinhän se on. Kiinnosti aluksi, mutta sitten ajatteli, että jospa tulee joku vielä parempi ja pitää mua varalla! Kiitos kun selvensit, mulle ainakin selvis. Tiedänpähän nyt miten toimia... Kiitos!
Turha miehiä on mollata. Ainakin itse väsyn suht nopeasti siihen yksipuoliseen viestin laittamiseen. En tosiaankaan jaksa piirittää naista ja kertoilla miten ihana tämä on.
Ja tiedän kyllä joistakin tapauksista, että nainenkin on ollut kiinnostunut....niin voi sitä nainenkin silloin viestiä laittaa, eikä leikkiä prinsessaa tornissaan....
Minulle naiset vastailevat enimmäkseen hyvinkin kaukaa, mikä on erittäin merkillistä. Toki muutama nainen on vastannut asuinalueen lähettyviltäkin, mutta yleensä mielenkiinto on kadonnut jo hyvissä ajoin treffejä, joita on kertynyt tasan yhden täkäläisen naisen kanssa.
Kaukotreffejä on ollut kolmet, joista yksi johti puolen vuoden seurusteluun. Näimme niin usein kuin vain mahdollista vaikka matkaa riitti. Naisesta tosin näki heti ensi tapaamisella ettei hän ollut päässyt jo aika kauan sitten tapahtuneesta erostaan yli ja oma moka oli kun toivoin parasta ja lähdin leikkiin ihastuneena mukaan.
Samaa ne naiset tekevät yhtälailla.
Ikävähään se on jos toinen ei suoraan uskalla/ osaa sanoa, mutta minkä tekee. Jotkut on ikävä kyllä pelkureita ja luusereita. Kannattaa itse tajuta luovuttaa ajoissa jos toisesta ei kuulu, kyllä se toinen ottaa yhteyden jos on ottamassa.
Valitettavasti se tuntuu olevan enemmän sääntö kun poikkeus, miehet ei saa suutaan auki,
tapailevat ja kaikki tuntuu menevän ok, kunnes sitten ilman mitään selityksiä ei enää vastata puhelimeen...