Erosta on kulunut kohta 4kk ja olen tavannut jo uuden ihmisen. Tämän uuden kanssa elämä tuntuu helpolta ja mukavalta, mutta kuitenkin kaipaan ihan hirveesti exääni. En tiedä mitä se on. En halua palata yhteen hänen kanssaan, mutta kaipaan kuitenkin hänen läheisyyttään ihan päivittäin. Takana hänen kanssaan oli parin vuoden suhde. Tämä aika oltiin todella tiiviisti yhdessä, mutta se vain päättyi. En edelleenkään tiedä syytä miksi hän minut jätti. Asiaa ei yhtään helpota se että olemma samassa paikassa töissä.
Olen aijemminkin eronnut pidemmästäkin suhteesta, mutta tämä alkaa jo ottamaan voimille. Halusin hänet ensin takaisin, mutta hän ei halunnut takaisin yhteen. Nyt itsekkin olen käsittänyt, että oli parempi myös minulle se eroaminen hänestä. Silti kaipuu on ihan mieletön ja masentaa kuulla hänen nykyisestä elämästä tai ylipäätänsä hänen näkeminen. Ehkä mun täytyy puhua tästä sen kanssa...
Olen aijemminkin eronnut pidemmästäkin suhteesta, mutta tämä alkaa jo ottamaan voimille. Halusin hänet ensin takaisin, mutta hän ei halunnut takaisin yhteen. Nyt itsekkin olen käsittänyt, että oli parempi myös minulle se eroaminen hänestä. Silti kaipuu on ihan mieletön ja masentaa kuulla hänen nykyisestä elämästä tai ylipäätänsä hänen näkeminen. Ehkä mun täytyy puhua tästä sen kanssa...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mullakin ero takana ja uuden ihmisen olen tavannut. Tämän uuden kanssa olo on hyvä, pidämme toisistamme, oleminen hänen kanssaan on helppoa. Mutta niin se vaan entinen tulee aina mieleen. En elättele yhteenpaluuta, tai muutakaan hänen kanssaan, silti joskus on ikävä ja kaipuu häntä kohtaan.
Kun ajattelen asiaa niin, että mitä jos exäni pyytäisi minua takaisin, sanoisi, että teki virheen, en todellakaan tiedä mitä tekisin. Näin järkeiltynä sanoisin, että ei onnistu, olen jo päässyt asian yli (olen siis haudannut haaveet hänen kanssaan olemisesta), mutta mikä olisikaan tilanne tosi paikan tullen??
Kaipaankohan sitä turvallisuuden tunnetta joka hänen kanssaan oli, tuttua ja turvallista oloa, vai kaipaanko häntä oikeasti ihmisenä? Näiden asioiden välillä olen yrittänyt puntaroida ja järkeillä.
Tietenkin väärin aloittaa uusi suhde jos ei ole täysin toipunut entisestä mutta kun en tiedä kaipaanko entistä sen tunteen takia vai ihmisenä. Jos olisin varma, että kaipaan ihmisenä, en olisi uuden kanssa, jos haluaisin vain entisen miehen takaisin, en olisi uuden kanssa, eikö niin?
Kumpa menneet voisi jättää suosiolla jälkeensä ja olla onnellinen tulevaisuuden mahdollisuuksista.
Mut jätettiin tässä viikko sitten ja olo on taas kerran huonompi kuin pari päivää sitte. Alussa olin tietty ihan rikki,mut sitte alkoi tuntumaan jo paremmalta. Oon pyöritelly suhdettani päässäni ja ehkä olikin hyvä erota..Mietityttää vaan ,että kaipaanko sitä toista ihmistä vai vaan sitä seurustelua,turvallisuutta ym. Nämä sydänsurut ovat kaikkein pahinta mitä voi olla..:( Tietty aikaa kulunu vielä niin vähän,että on iha normaalia että sattuu.