Apua aloitukseen

Elikkäs..varmaankin se tavallinen kysymys.. Miten saisi itseään niskasta kiinni ja aloittamaan pysyvän elämäntapamuutoksen? Monia monia kertoja olen ajatellut, että nyt sen aloitan,nyt pitää asioiden muuttua. Painoa on tullut viimeisen 7vuoden aikana lähemmäs 25kg lisää. Itseni takia haluaisin ylimääräisistä kiloista eroon,inhottaa kun vaatteet ei istu ja olo on aina vetämätön ja jotenkin tylsä. Mutta sitten taas sorrun herkkuihin ym.. Ongelma on juuri tuo herkuttelu,illalla on siis aivan pakko syödä levy suklaata tai pari voileipää tms:) Muuten syön suht säännöllisesti ihan perus kotiruokaa. Kaikki reissut teen pyörällä koska en omista autoa. Sairastan reumaa,joka rajoittaa jonkun verran liikkumista,varsinkin kun tulehdukset pahenee. Mistä siis se alkusysäys? ettei aina kävisi niin,että ajattelen vaan huomenna..huomenna... :)
8875
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

oletkos aatellu et jos löytäsit jonkun kivan kaverin jonka kanssa aloittaa urakka, usein kaverin kanssa tulee tsempattua paremmin laihiksessakin.
Itselläni kanssa reumaa mut en anna sen enään haitata, kipu on elämää lisäksi olen jalasta loukkaantunut parisen vuotta sitten.
Alotin ekan kerran laihiksen pikkuhiljaa, kävelemällä eka pieniä lenkkejä ja voima varojen kohotessa suurensin niitä. Nyt ostin jo mp3:sen ja vedän kunnon metsä juoksua shakiran tai jonkun muun tosi sykähtävän musan tahdissa.
vasta ostettu shefun pentu tuuraa kaveria joka ei aina kerkiä samalle lenkille.
tein siis liikkumisestani itselleni mieluista ja kivaa josta itse nautin

ruuan kanssa kannattaa tehdä samoin. hiljaa hyvä tulee. karkin, sokerit, valkoinen vilja pois ni sillä pääsee jo hyvin vauhtiin.
sokerin himoa hillitsin päivän hedelmä kuurilla. söin aivan sikana hedelmiä joissa paljon nestettä. vesimeloonia, viinirypäleitä ja herkuttelin marjoilla.

laihduttamisen perus elementit varmasti tiedät, mutta kannattaa vain olla itselleenkin joskus hiukan ankara ja patistaa itsensä liikenteeseen.
tänäkin aamuna mietin kotvan ja aattelin etten tee pitkää lenkkiä, ei jaksa. hetken käveltyäni alkoi syke polttaa jaloissa ja kohta huomasin juosseeni jo yli tunnin pitkin vainioita ja metsiä. kun on ollut itselleen todella ankara hetken aikaan alkaa yleensä nauttia liikkumisen tuomasta lisä adrenaliinista. minäkin ennen vihasin juoksemista ja nyt opettelin pikkuhiljaa itsekseni ja huomasin jo rakastuneeni tähän.

kilojen karistua ja kunnon kohetessa alkaa mielikin olemaan parempi.
parannuin niin psyykkisesti kuin ruumiillisestikkin. reuman kivut ala raajoissa pienentyneet koska en kanna enään niin suurta taakkaa niiden päällä.

nyt 3 vuotta ja 55kg alhaalla. elämä tuntuu vihdoinkin voittaneen. en sortunut enään vippas konsteihin en pika laihiksiin vaan etsin hiljaa tien mikä tuntui minusta hyvälle niin ja tietysti helistä jonka kanssa yhdessä alotimme koko touhun.
tsemppiä vaan sinne

Äänestä

Eikö tuo sairaus ole tarpeeksi hyvä motiivi muuttaa ruokavaliota? Googlella löytyy sekunnissa tietoa sopivasta ruokavaliosta, kasviksia ja kalaa ainakin suositellaan.

Oikealla ruokavaliolla voisi tauti helpottua, tulehdukset lievittyä, paino laskea, olo kohentua, mieli piristyä... Miksi ei siis kannattaisi yrittää? Ja voithan mennä ravitsemusterapeutin luo keskustelemaan, jos se lisäis motivaatiota.

Joten ei muuta kuin herkuttelu minimiin ja porkkana suklaan tilalle ;)

Äänestä
  • Kiitoksia vastauksista! Kyllähän se niin on,ettei ylipaino ole koskaan hyvästä,oli sairas tai ei. Tiedän sen kyllä,että ylipaino ei ongelmaa helpota,mutta aina se tieto ei riitä. Poltanhan tupakkaakin vaikka tiedän että voin siihen kuolla. Kyse ei ole tiedon puutteesta,vaan siitä motivaatiosta. Varmasti moni herkuttelu ongelman kanssa paininut voi yhtyä siihen, että valinta suklaan ja porkkanan välillä ei ole vaikea:) Kysehän on siis omasta tahdosta ja päättäväisyydestä. Tähän asti olen useimmiten valinnut sen suklaan..ja se näkyy:) Tarvitsen siis asennemuutoksen,ja sinun,ensimmäisen kirjoittajan,teksti oli kyllä mukavaa ja motivoivaa luettavaa:) Ehkä minustakin on siihen! Pikkuhiljaa,päivä kerrallaan! Kiitos!

    Äänestä

  • Rii-kaX kirjoitti:

    Kiitoksia vastauksista! Kyllähän se niin on,ettei ylipaino ole koskaan hyvästä,oli sairas tai ei. Tiedän sen kyllä,että ylipaino ei ongelmaa helpota,mutta aina se tieto ei riitä. Poltanhan tupakkaakin vaikka tiedän että voin siihen kuolla. Kyse ei ole tiedon puutteesta,vaan siitä motivaatiosta. Varmasti moni herkuttelu ongelman kanssa paininut voi yhtyä siihen, että valinta suklaan ja porkkanan välillä ei ole vaikea:) Kysehän on siis omasta tahdosta ja päättäväisyydestä. Tähän asti olen useimmiten valinnut sen suklaan..ja se näkyy:) Tarvitsen siis asennemuutoksen,ja sinun,ensimmäisen kirjoittajan,teksti oli kyllä mukavaa ja motivoivaa luettavaa:) Ehkä minustakin on siihen! Pikkuhiljaa,päivä kerrallaan! Kiitos!

    suklaa tuo naisten pikku paholainen. nam nam nam ja vieläkerran nam.
    lyön vaik vetoa et se on paholaisen keksimä namunen.
    kaupois on muuten sokeritonta suklaata johon on käytetty makeutus ainetta. ei niin lihottavaa eikä nii kaloririkasta mut aika yllättävän hyvää.
    ja kyl sitä voi itseään joskus sillä suklaalla hemmotella. pitää vain katsoa ja laskea kalorit. tai miettii eka et nyt vetäsen eka 45 minuutin kävely lenkin ja sit antaudun nautinnolle.

    ei laihduttaminen saa olla tylsää siinä menee motivaatio ihan nolla kurssille. eikä se saaolla mautontakaan. siinä käy ku hevoselle joka oppi olee syömät.
    elät tätä elämää vain kerran joten miksi ei siitä saa nauttia, kaikista ihanista aisteista jotka luoja tai kuka lie meille onkaan keksinyt.
    aina on olemassa se toinen vähä kalorisempi tai sokerisempikin vaihtoehto.
    esim, light cola. juon sitä ihan oikeesti litra tolkulla. se on niin hyvää.
    joskus antaudun paholaiseni kynsiin. laitan lauantaina hyviä leffoja pyörii makaan ja syön kaikkee tosi tosi hyvää.
    sunnuntaina nousen aamulla ani varhain ja käyn lenkillä sekä tanssin ja siivoan rivakan musiikin kanssa. kaloreja palaa ja mieli on hyvä.
    nollaa edellis päivän mässyt.

    i just have to enjoy my live, my body and my soul.
    kun olen löytänyt saavutun tuloksen ja opin pikkuhiljaa rakastamaan kehoani ja kuuntelemaan mitä mieltä se on. kuulen senkin sanovan kiitos.
    jaksan taas hymyillä nauraa ja tanssia. ja uskoppavain se tarttuu muihinkin ympärilläni oleviin ihmisiin. jopa niihin entisiin nipoihin naapureihin jotka tuskin edellisen kerran jaksoivat päivää sanoa.
    naapurini naureskelevat minulle nyt iloisella mielellä kun ovat kuunnelleet kuinka nautin liikkumisesta tai siivoamisesta laulaen ja tanssien kuin hullu. pahin taitaa olla tuo shakiran objegtin tango.
    he jopa jäävät iloisesti rupattelemaan. kuulinpa eräänkin sanovan että minun näkemiseni saa todella hyvälle mielelle.

    eli tiivistettynä. pienin askelin kohti uutta ja parempaa ja raikkaampaa elämää. elämää josta sinä nautit. sinä olet elämäsi herra.iloisiin jälleen tapaamisiin ja toivottavasti tsemppi pitää.

    Äänestä

  • Rii-kaX kirjoitti:

    Kiitoksia vastauksista! Kyllähän se niin on,ettei ylipaino ole koskaan hyvästä,oli sairas tai ei. Tiedän sen kyllä,että ylipaino ei ongelmaa helpota,mutta aina se tieto ei riitä. Poltanhan tupakkaakin vaikka tiedän että voin siihen kuolla. Kyse ei ole tiedon puutteesta,vaan siitä motivaatiosta. Varmasti moni herkuttelu ongelman kanssa paininut voi yhtyä siihen, että valinta suklaan ja porkkanan välillä ei ole vaikea:) Kysehän on siis omasta tahdosta ja päättäväisyydestä. Tähän asti olen useimmiten valinnut sen suklaan..ja se näkyy:) Tarvitsen siis asennemuutoksen,ja sinun,ensimmäisen kirjoittajan,teksti oli kyllä mukavaa ja motivoivaa luettavaa:) Ehkä minustakin on siihen! Pikkuhiljaa,päivä kerrallaan! Kiitos!

    vaihdoin suklaat ja karkit vähärasvaiseen maitorahkaan sinne sekaan marjoja ja vähän makeutusainetta. Näin syön aina kun tekee mieli makeeta.
    Laihdutan painonvartijoiden pisteillä maitorahka on 2dl rasvan määrästä riippuen 1-2.5 pistettä ;o) Tsemppiä sulle!

    Äänestä

  • Rii-kaX kirjoitti:

    Kiitoksia vastauksista! Kyllähän se niin on,ettei ylipaino ole koskaan hyvästä,oli sairas tai ei. Tiedän sen kyllä,että ylipaino ei ongelmaa helpota,mutta aina se tieto ei riitä. Poltanhan tupakkaakin vaikka tiedän että voin siihen kuolla. Kyse ei ole tiedon puutteesta,vaan siitä motivaatiosta. Varmasti moni herkuttelu ongelman kanssa paininut voi yhtyä siihen, että valinta suklaan ja porkkanan välillä ei ole vaikea:) Kysehän on siis omasta tahdosta ja päättäväisyydestä. Tähän asti olen useimmiten valinnut sen suklaan..ja se näkyy:) Tarvitsen siis asennemuutoksen,ja sinun,ensimmäisen kirjoittajan,teksti oli kyllä mukavaa ja motivoivaa luettavaa:) Ehkä minustakin on siihen! Pikkuhiljaa,päivä kerrallaan! Kiitos!

    Jos ei terveys ja ulkonäkö riitä motivaatioksi, niin hankala on tilanne. En edes keksi muita syitä ainakaan omasta päästäni;)

    Kun herkkuja syö niin kannattaa toinen käsi laittaa vatsan päälle ja ajatella: tätäkö minä haluan lisää. Ottaisinko jotain vähäkalorista kuitenkin...

    Äänestä

jos tämmöinen sähköinen kaveruus kiinnostaa niin liityppä ihmeessä meidän seuraan syksyn starttiin.
pistetään omat tavoitteet ja tuetaan toisiamme :)
saadaan kaikki syksy hienosti käyntiin :)
tervetuloa!

Äänestä

Terve!

Kerron tässä, kuinka itse onnistuin motivoimaan itseäni. Minulla muutaman vuoden aikana paino pikkuhiljaa hiipinyt ylöspäin, pituus 167cm ja painoa pahimmillaan 89 kg. Joka maanantai ajattelin, että nyt se alkaa, jaksoin laskeskella painonvartijoiden pisteitä ( joskus sillä laihdutin 10 kg mutta söin kaiken takaisin, enkä liikkunut juuri ollenkaan) aina muutaman päivän ja sitten repsahdin ja annoin mennä... .

Kyllästys itseen, paha olo kropassa, tyytymättömyys ja pettymys iteensä oli inhottavaa, minäkö tällainen saamaton selkärangaton?

Sitten ajattelin, että nyt on pakko tehdä itselleen jotain, ikää 41v ja suunta ei hyvä.
Niinpä liityin kuntokeskuksen asiakkaaksi - tein vuoden sopimuksen, 60 eur./kk. Sen lisäksi samassa syssyssä sain vinkin työkaveriltani - www.kalorilaskuri.fi - ihmeellisen ihana ohjelma! Siihen syötetään ikä, pituus, paino ja tavoitepaino, päivän aktiivisuus ja harrastettu liikunta. Kone kertoo kuinka paljon saa syödä ja hiilarit, proteiinit ja rasvat pysyvät paremmin balanssissa. Huomaan olleensi melkoinen hiilarisyöppö ja kuidut ja proteiinit jääneet aivan liian vähälle!Ja mitä enemmän liikkuu, sitä vapaammin saa syödä. Päivittäin kirjataan ylös kaikki syömiset, aluksi tuntui jotenkin hankalalta, sitten ostin digitaalisen keittiövaan ja johan lähti käyntiin..!

Kolmessa viikossa- 4kg ja hyvä positiivinen mieli tästä jatkaa eteenpäin!
Liikuntaa harrastan nyt 3-4x/viikko( spinning, pilates, body pump) aikaisemman sohvalla löhöilyn sijasta!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Rii-KaX kirjoitti:

Elikkäs..varmaankin se tavallinen kysymys.. Miten saisi itseään niskasta kiinni ja aloittamaan pysyvän elämäntapamuutoksen? Monia monia kertoja olen ajatellut, että nyt sen aloitan,nyt pitää asioiden muuttua. Painoa on tullut viimeisen 7vuoden aikana lähemmäs 25kg lisää. Itseni takia haluaisin ylimääräisistä kiloista eroon,inhottaa kun vaatteet ei istu ja olo on aina vetämätön ja jotenkin tylsä. Mutta sitten taas sorrun herkkuihin ym.. Ongelma on juuri tuo herkuttelu,illalla on siis aivan pakko syödä levy suklaata tai pari voileipää tms:) Muuten syön suht säännöllisesti ihan perus kotiruokaa. Kaikki reissut teen pyörällä koska en omista autoa. Sairastan reumaa,joka rajoittaa jonkun verran liikkumista,varsinkin kun tulehdukset pahenee. Mistä siis se alkusysäys? ettei aina kävisi niin,että ajattelen vaan huomenna..huomenna... :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu