Anoppini on minun antanut ymmärtää, että on minun tehtäväni ottaa yhteyttä hänen sukulaisiinsa (mm. sisaret) ja kutsua käymään ja muuta. Olen melko uusi tulokas suvussa, eikä häihimme kutsuttu kuin lähimmät ystävät. Itse olen sitä mieltä, että aloitteen tapaamisille ja muille yhteydenotoille tulisi tulla sieltä puolen ja etenkin mieheni kautta. Nyt anoppini ajattelee, etten minä haluaisi tutustua hänen sukuunsa ja nakkelee niskojaan... Kommentteja!
Kuka ottaa yhteyttä?
uusi miniä
212292
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Anopin sisko? No ei anopin sisko ole MINULLE mitään sukua - olen samaa mieltä, että mies kutsukoon, jos haluaa tavata. Tai se anopin sisko käyköön miehen luona kylässä.
Olisiko tosiaan yksinkertaisinta, että mies pyytää tätinsä kylään jos tahtoo että täti tulee kylään?
Niin, kyse onkin niin, ettei mieheni ole niin kovin kiinnostunut ja innokas tapaamaan sukuaan. Anoppi taas laittaa sen minun syyksi, ettei heitä esim. kutsuttu häihimme ja etten ole halukas tutustumaan mieheni sukuun.. Anopin mukaan moni haluaisi tavata minut, mutta eikö sen aloitteen olisi silloin tultava siltä puolelta? Mutta totta, miehen tässä pitäisi olla se yhdistävä linkki, ei anopin.
Jos miehesi ei halua kutsua tätiään kylään, niin saatan arvata ettei hän halua sinunkaan kutsuvan. Voisit tietysti itse miettiä, mitä SINÄ haluat. Ihan sama, mistä se aloite tulee, kunhan sinä ja miehesi pystytte keskustelemaan ja sopimaan.
Noin yleissääntö on, ettei sinun kannata toimia miehesi ja hänen äitinsä välissä viestinviejänä.
Kyllä se kait on miehen tehtävä ainakin alkuvaiheessa kutsua sukulaisiaan kylään kun heidät paremmin tuntee,sitten kun olet ollut emäntänä ja vaimona jonkin aikaa,voit varmaan kutsua myös itse..
sinun velvollisuutesi ei ole kutsua teille kylään ainoatakaan anopin sisarista sun muista.
Mies tuntee heidät, joten kutsukoon, jos haluaa.
Tai sitten hänen tätinsä voivat kutsua teidät ja mikäli menette vierailulle, niin tietenkin poislähtiessä on kohteliasta kutsua heidät ainakin kerran vastavierailulle.
Jatkossa teette niinkuin itse haluatte.
no mä taas olen sitä mieltä että se joka "sukuun tulee" esittelee itsensä ensin.
Ihan samalla tavalla se duunupaikallakin menee. Uusi duunari esittelee itsensä.
Joten se on minun mielipiteeni, vaikka sillä ei mitään merkitystä olekkaan.
Niin, en ole anoppi. Vaan 30 -vuotias lapseton miniä.
Enkä muuten ole ottanut miehen sukulaisista itselleni ongelmaa, vaan olen reippaasti itse käynyt esittelemässä itseni vanhemmille (ja nuoremmillekkin) miehen sukulaisille.
Senkin takia että eipä tartte miehen sukulaisten ihmetellä.
Enkä ole kokenut sitä mitenkään ongelmana että olen itseni esitellyt. Jos eivät tykkää niin sitten eivät tykkää, jos pitävät niin parempihan se niin on. En vaan ymmärrä miksi pitäisi seinäruusuna seistä ja kyräillä kun homman voi itekkin hoitaa.
Esitteletkö itsesi miehesi pikkuserkuillekin ja taas heidän sukulaisilleen? Matkusteletko ympäri Suomea itseäsi esittelemässä? Paljonko kulutat aikaasi ja varojasi esittelyharrastukseesi?
Melko outoa. En ole kuullut kaltaisestasi tapauksesta. Olen 46-vuotias nainen.
näinkin hoitaa ja uskon, että sukulaiset ovat tällaisesta käytöksestä vain mielissään, jos ei muusta, niin ainakin uteliaisuudesta.
Kuitenkaan sellainen tuskin on tapana nykyään, kun ei ollut silloinkaan, kun itse olin samassa tilanteessa.
Totta puhuen ei mieleenikään olisi tullut käydä kutsumatta kenenkään muun kuin appivanhempieni ja mieheni mummon luona. Mummot ovat asia erikseen, mutta muut....
Itse en vielä tälläkään järjellä lähtisi mitään kiertokäyntejä suorittamaan.
Ehkä se johtuu siitäkin, kun oltuamme jo useamman vuoden naimisissa, meidät kutsuttiin kylään meheni tädin luokse. Hän asui mieheni kotikylässä, siis 120 km:n etäisyydellä meidän asunnostamme. Olimme tosin muutenkin käymässä mieheni kotona, joten ei vierailumme kamalan pitkä ollut.
Täti oli mielin kielin ja kutsui todentuntuisesti käymään uudelleen, kun ei itse kuitenkaan meille asti lähtisi.
Minä olin tyytyväinen ja hyvällä mielellä poislähtiessämme.
Kului jonkin aikaa ja appi alkoi vihjailla kauttarantain, että älkää enää menkö sinne kylään. Lopulta pumpattuani sain syyn selville.
Täti oli yleissti sukulaisille kertonut, että me olemme niin nuukia, että keräämme vain rahaa, emmekä sen vuoksi hanki lapsia.
Olimme muutaman vuoden alle kolmenkymmenen ja tosiaan, olimme varmasti kertoneet ostaneemme uuden asunnon, jonka velkaa makselimme.
Luultavasti olin myös kertonut olevani sellaisesa virassa, etten sillon n. kolmen kk:n äitiysloman aikana, halunnut ihan vielä lapsia hankkia.
No, olin 29, kun tytär syntyi, eikä mielestäni yhtään liian myöhään.
Kyllä minulle niin kävi, etten ikinä tämän tädin ovea avannut ja olin varuillani muittenkin suhteen.
Mielestäni ei nuorta miniää pidä altistaa kaikkien epämääräisten sukulaisten arvosteluille, jos hän ei vierailuja todella halua.
Itselläni ei enää läheisiä sukulaisia ole, mutta mieheni puolelta sisaruksia on.
Miniämme on käynyt heidän luonaan muutaman kerran syntymäpäivillä ja häissä.
Välimatkat ovat pitkät, joten ei niitä vastavierailujakaan ole tullut.
Samanlainen tilanne näyttää olevan mieheni sisarustenkin lasten kohdalla.
Nämä ovat tietenkin sellaisia asioita, jotka jokainen päättää henkilökohtaisesti, eikä niihin ole yksiselitteistä vastausta.
Esittelyn voi hoitaa vaikkapa häissä tai appivanhempien syntymäpäivillä tai hautajaisissa kerralla. Se käy niin, että kysyy puolisoltaan, kuka on kuka ja sitten käy vaikka yhdessä esittäytymässä. Voi sanoa vaikka: Hei, minä olen (tähän omanimi). Olen naimisissa tuon (tähän puolison nimi) kanssa. Tässä kohtaa voi osoittaa sormella puolisoaan, jos samannimisiä on useita tai sukulainen ei kuule hyvin.
Tokihan minä esittelisin itseni (tai mies esittelee), jos noita juhlia olisi tiedossa. Kyse olikin nyt siitä, että minun pitäisi ottaa yhteyttä näihin anopin sukulaisiin, eli ruveta soittelemaan tuntemattomille ihmisille ja ehdotella tapaamista. Ja anopin mielestä tämä on nimenomaan minun tehtäväni.
Älä ota moisia kehotuksia kuuleviin korviisi. Ei tuommoista ole tapana tehdä, mistä lie saanut pieneen päähänsä ajatuksen.
Mieti nyt vähän mitä aloittaja on kirjoittanut ja auo sitten vasta päätäsi. Sinähän puhut ihan toisenlaisesta esittäytymisestä kuin mitä aloittajan anoppi on vaatimassa.
Käsitän myös niinkin monimutkaisen jutun kuin viestihierarkian. Vastasin tuohon 46-vuotiaan naisen vuodatukseen, jossa hän vittuili 30-vuotiaalle miniälle, joka taas selosti ihan erilaisesta tilanteesta kuin mitä ap. tarkoitti. Koodisana "seinäruusuna oleminen" olisi muillekin kuin erityislahjakkaille avannut, että 30-vuotias ei välttämättä ramppaa sukulaisissa vaan esittelee itsensä kun sellainen paikka on.
Oliko tästä apua?
Meillä on myös anopin suunnalta vähän samanlaista puhetta tullut eli anoppi on sitä mieltä että kaikkia heidän sukunsa kaikkia vanhoja setiä ja tätejä yms. pitäisi käydä tervehtimässä. Minulle hän on siitä puhunut ja varmaan miehellenikin, mutta emme ole hänen puheistaan mitään välitetty. Kukin tehkööt tyylillään ja sanoisin, että älä ota paineita. Tee niinkuin parhaaksi näet.
Voi taivas, mitä ihme touhua?!
Eikös jokainen päätä omista ystävistään itse? Ihan itse voi valita kenen kanssa on tekemisissä. Jos anopin sisarukset ei kiinnosta niin miksi ihmeessä ylipäätään pitäisi heihin olla yhteydessä??? Eläkää omaa elämäänne ja antakaa anopin elää omaansa...
törmää vaikkapa isoäidin syntymäpäivillä, siellä voi sitten esitellä itsensä, tai oikeammin, miehesi esittelee sinut jos on kasvatettu hyväkäytöksiseksi. ;)
samasta asiasta kilttinä miniänä. Jopa noudatin miehen vanhapoika veljen kehoitusta: tapana käydä näyttämässä vauvaa eräälle vanhalle tädille...
Vasta usean vuoden jälkeen olen sisäistänyt asian että sehän on kyllä mieheni tehtävä, jos niin haluaa. Eika hän koskaan ole oma-aloitteisesti ollut täteihinsä ja muihin yhteydessä.
Joten kyllä se on miehesi tehtävä. Alusta alkaen kannattaa ottaa linja, että sinä hoidat yhteydet sun sukuun ja mies omaansa. ei se tarkoita kiinnostuksen puutetta. Mutta jos mies ei ole kiinnostunut itse miksi sinun pitäisi...tämän voi anopille ystävällisesti tehdä selväksi
Minusta on omituista lukea tältä palstalta yhtenään tämä lause, että "tuo asia on miehesi hoidettava, tämä taas sinun".
Eli mies hoitakoon halutessaan suhteet omiin kavereihinsa ja sukulaisiinsa, nainen omiinsa.
Ja lopputulos on...?
Lopputulos ( ja jatkuu edelleen) 20 avioliittoa ja rauhallinen elämä sukulaisineen ja ystävineen.