Asiallinen kysymys

Suoritin taannoin cnc-koneistajan ammattitutkinnon, koulutus kesti 18 kk. Koulutuksen taso oli siinä hämärän rajamailla, joten oppiminen oli paljon itsestä kiinni. Kyllä sieltä ammattitutkinnon saa mutta paljon turhaa koulutukseen kuului, kuten yleensäkin työvoimakoulutukseen.

"Mitä kokemuksia teillä on aikuiskoulutuskeskusten ammattitutkintokoulutuksista,joita järjestetään työvoimapoliittisena koulutuksena?"

Nämä aikuiskoulutuskeskusten koulutukset eivät tuo yhtään mitään uutta sinun osaamiseesi. Se on näennäiskoulutusta, jossa on kiva olla kun tuossa koulutuksessa pärjää. Otappa huomioon se, että kurssilla voi olla kansakoulun ja yliopiston käynteitä samalla aikaa opiskelemassa samoja näennäisiä asioita.

"Lähinnä työllistyminen kiinnostaa ja koulutuksen taso ja tuoko nämä koulutukset lisäarvoa 30-vuotiaalle kaverille.Taustallani on kaupallinen koulutus ja yliopistotutkintoja mutta työpaikkaa ei vain löydy."

Periaatteessa koulutuksella ei ole mitään väliä, että oletko merkonomi, ekonomi taikka "työkkärin useita kursseja käynyt". Työnantajakaan ei osaa usein arvioida millaisia taitoja tehtävässä tarvitaan.

"Olen hankkinut myös opiskelupaikan yliopistosta mutta tässä iässä kaipaa jo tiettyä turvallisuutta elämään ja varmaa toimeentuloa."

Eiköhän kannata jo 3-kymmppisenä alkaa miettimään reaaliteettaja kohdallaan, josko opinnot eivät ole maistuneet aikoinaan. Se nimittäin on niin, että älykkyyttä ja synnynnäistä osaamista ei opita mistään muualta kuin siten miten vanhempasi ovat kasvattaneet sinut. Toki myös ratkaisee se, että mitä olet saanut korviesi väliin synnyin lahjana. Tämä usein unohdetaan, ja luullaan että on oppimiskykyinen vaadittaville vaatimuksille. Josko ei ole koskaan joutunut nuorella iällä testipenkkiin ja ratkaisemaan asioita, niin ei kannata ryhtyä akateemiselle alalle.

Mene nyt sinne minne pääset. Kohta voi koittaa sellainen aika, ettet pääse mihinkään mihin nyt pääsisit.

Työvoimapoliittiset koulutukset ovat luultavasti sinulle vain hyvää ajan kulua ja viihdettä (edellyttäen että suhtaudut niihin positiivisesti) Itse olen ollut muutamissa ja eipä kukaan ole niistä ryhmistä jossa itse olen ollut työllistynyt muuten kuin työharjoittelun muodossa. Outona ilmiönä työvoimapoliittisessa koulutuksessa on se että lähes poikkeuksetta koulutettavat ovat ammatitaitoisempia ja osaavampia kuin kouluttajat. Toisaltaan koulutuksia käymällä huomaa nykyisen työelämä trendin .

Tarkoitan sitä että nykyään työllistyy tehtävään kuin tehtävään sosiaalinen,sopeutuva,suorittaja tyyppi joka ei ole kovin analyyttinen / ajattelukykyinen ja on myös hieman naivi ja ylioptimistinen. Koulutuksissa on kyllä joskus ihan mukavaa koska kouluttajat ovat mukavia ja huumorintajoisia tyyppejä joiden energia taso on korkea, ikävä kyllä osaaminen ja ammatitaito aivan surkea, josta ei kuitenkaan niin paljon haittaa ole koska työvoimapoliittisissa koulutuksissa mielenkiintoinen ja hyödyllinen osaaminen,tietämys ja ammatitaito löytyy kanssa opiskelijoilta.