TOTUUS sapatista kiinnostaa, joten ...

ET KAI SINÄ SUNNUNTAINA VIETÄ LEPOPÄIVÄÄ ?

MUTTA minä en ole havainnut toista päivää toista siunatummaksi, kun viikonloppua vietän. Lepopäivän tarkoitus kiinnostaa sangen monia tällä kristillisellä foorumilla. Siksi tahdon jakaa kanssanne tutkimuksiani lepopäivän kehittymisestä aina maailman loppuun asti.

SAPATIN PERIMMÄINEN TARKOITUS

Lepopäivän perimmäiseksi tarkoitukseksi näyttää muodostuvan se, että opittaisiin luottamaan Vapahtajan lupauksiin ja kiitettäisiin Vapahtajaa.
Sapattiasian tutkiminen on kiintoisaa, sillä vapauttava evankeliumi on kätketty siihen, kuten kaikkeen Raamatun ilmoitukseen.
"Niin on Jumalan kansalle ikuinen sapatinlepo varmasti tuleva", Hepr 4:9, osoittaa, että
heprealaiset kaipasivat levollista vapautta sisimpäänsä.
Egyptistä vapautuminen oli enemmänkin ulkoista, ja sapatit enemmänkin ulkoista lepoa, 5.Ms.5:15.

KUKA LOI JA KUKA LEPÄSI?

LUOJA loi, ja 5. pvänä Hän loi ihmisen, kehottaen lisääntymään ja ottamaan paratiisi (Nykyisessä Irakissa, Eufrat- ja Tigris-virtojen välissä) haltuunsa. MITÄÄN lepopäivää ei IHMISELLE määrätty pidettäväksi, vaikka työnsä valmiiksi saanut Jla ITSELLEEN toteaakin lepäävänsä 7. pvänä ja siksi siunaavansa sen lepopäiväksi.
1.Moos.1-2.

EI LEPOA, VAAN TYÖTÄ JA KIPUA

AADAM teki otsa hiessä kirouksen alaista työtä ja ilman Jumalaa! Ei lupaustakaan mistään lepopäivästä, vaan aivan päinvastoin! LUPAUS Vapahtajasta sentään annettiin ja lupauksen "sinetiksi" vaimon synnytyskivut.
1.Moos.3:15-19.

LIITTOON NOOAN KANSSA EI LIITY SAPATTIA

NOOA sai LIITON merkiksi, sinetiksi - . sapattia - vaan sateenkaaren. Rankkasateen jälkeen sai silmät hetken levähtää sateenkaaren väreissä ja luottavaisesti uskoa, ettei Jla enää ihmistä hävitä ainakaan hukuttamalla.
1.Moos.9:12-17.

JOBIN SINETTI EI OLLUT SAPATTISINETTI -
SEN SIJAAN HÄNESSÄ OLI "JEESUKSEN TODISTUS"
SEKÄ "PROFETIAN HENKI" KOSKIEN LUNASTUSTYÖTÄ.

JOB, patriarkka ja sukua Aabrahamille - elikö ennen vai jälkeen, sitä ei varmuudella tiedetä - oli syytettynä laittomuuksista, mutta sapatista ei sanaakaan. Sensijaan:
Iankaikkinen Isä oli hänen sisimpäänsä antanut LIITON merkiksi "Pyhän Hengen sinetin, lunastuksen päivään saakka". Ja tiedämmehän esim Pietarin saaneen samankaltaisen ilmoituksen jo ennen Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja ylösnousemista.
Job 19:21-29. Job 22:5-11. Matt 16:15-17.

IKUINEN VERILIITTO AABRAHAMIN KANSSA -ILMAN SAPATTIA. YMPÄRILEIKKAUS MERKKINÄ, SINETTINÄ.

[Vain Kristuksessa on Jla tämän lisäksi tehnyt veriliiton - ja ilman sapattikäskyä. Uskon liittoja kumpikin. Liitto Jeesuksen veressä vahvistetaan Pyhän Hengen sinetillä:

Ef. 1:13 "Hänessä on teihinkin, sitten kuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti."

2. Tim. 2:19 "Kuitenkin Jumalan vahva perustus pysyy lujana, ja siinä on tämä sinetti: "Herra tuntee omansa", ja: "Luopukoon vääryydestä jokainen, joka Herran nimeä mainitsee".]

ABRAM "sinetöitiin" Abrahamiksi so. "Jumalan ystäväksi". Hän uskoi "ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi" - ilman sapattia!
1.Moos.17:4-10.

JAAKOBIA kutsuttiin Israeliksi, "sillä hän oli kamppaillut Jumalan ja ihmisten kanssa ja voittanut". Tämä siunauksia vaatinut pettäjä-Jaakob sai "liiton sinetiksi" koko loppuelämäänsä REISIVAMMAN.
Niinpä israelilaiset eivät tänä päivänäkään syö reisijännettä. Sapattivaatimusta ei Herra esittänyt, vaikka Hän niin lähellä Jaakobin ulkoista ja sisäistä olemusta oli.
1.Moos.32:27-33.

MANNAN KERÄÄMISESTÄ LEPO JOKA 7. PÄIVÄ

Mannaa kerätessään 40-vuotisen erämaavaelluksensa ajan, saivat israelilaiset ensimmäisen kosketuksen LEPOPÄIVÄÄN - se ei tosin ollut muuta kuin huolettomuutta. Päivä, jolloin murehtiminen oli kielletty!
Jeesushan kieltää murehtimisen kaikilta päiviltä: "Kukin päivä pitää murheen itsestään".

Matkalla Luvattuun maahan koeteltiin uskoa 6. ja 7. päivä silleen, että täytyi kerätä mannaa ja muutakin kahden päivän satsi. Usko näet on lepoa Herrassa, Ps 127:1-2, Snl 10:22. Lepopäivästä tai sapatista ei vieläkään puhuttu.
2.Moos.15:22- 17:7.

S A P A T T I

Matkalla Luvattuun maahan säädettiin 10 käskyä ja sapattikäskyn tarkoitukseksi säädettiin: luomistyön valmistumisen kunniaksi se, 2.Ms.20:8-11.
Luku 23:10-13 korostaa, että maatyöstä pidättäytymisestä oikeastaan oli kyse, ainakin joka 7. vuosi, vuosisapatissa.

LUVATUSSA MAASSA

5.Moos.5:44-45
44 Tämä on se laki, jonka Mooses antoi israelilaisille,
45 ja nämä ovat ne todistukset, käskyt ja oikeudet, jotka Mooses julisti israelilaisille, heidän lähdettyään Egyptistä,

Kun sitten ylitettiin Jordan-virta ja jo oltiin Israelin maaperällä, muuttui tuon 3. käskyn päämäärä. Olihan vapautuminen Egyptistä nyt vihdoinkin täyttä totta!
Ei enää mainita luomistyötä, vaan Egyptistä vapautumisen muistamiseksi se, 5.Moos.5:12-15. Vapahtaja oli luonut taas uutta: johdattanut Luvattuun maahan.

YHÄ Israelissa sapatti pidetään, vaikkei Jumalaa ja Jeesusta.
Kristityille ei Jeesus aseta sapattia tai lepopäivää, mutta Matt 24:19-22 käy ilmi, että Jeesus on huolissaan siitä, että sapattilaki sitoo israelilaisia niin kovasti, etteivät rohkene henkensä kaupallakaan paeta, jos on sapatti.

KAIKELLE MAAILMALLE LUVATTU 1000-VUOTINEN

Sak. 14:16
"Mutta kaikki niiden pakanakansain tähteet, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, käyvät vuosi vuodelta sinne ylös kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa."

Vuotuista lehtimajanjuhlaa on PAKKO viettää kaikkien, mutta sapattia tai lepopäivää ei mainita lainkaan. Minä kuitenkin aion siellä juhlia saatanallisista kiusauksista vapautumista.

Lepäisin Vapahtajan läsnäolossa joka 7. päivä. Kuunnella opetusta niinkuin Marttan sisko, Maria, muinoin.
Eikä sitä osaa oteta minulta pois, Luuk 10:22.
Jo nykyajassa, lauantaisin tai sunnuntaisin, olen sellaisen tavan omaksunut. Ainakin yrittänyt - ihan itseni vuoksi - sillä sapatti on annettu ihan ihmistä varten.

Ole hyvä ja koettele Sanalla tämä kirjoitus. Uskoisin, että asiantuntevilla israelilaisilla ei olisi tästä huomauttamista.
Mutta sen myönnän, että EGW:n "Suuren Taistelun" kanssa tämä on sovittamattomassa ristiriidassa.
Mutta onhan tuo ellensapatti puolestaan sovittamattomassa ristiriidassa juutalaisen sapatin kanssa.

   Hän pitää huolen myös lepopäivänä