En tiedä onko tästä kenellekään mitään hyötyä, mutta moni on kysellyt miten onnistuneita laihdutuskuureja on toteutettu. Niinpä ajattelin, että voisin kertoa oman tarinani, sillä pidän laihdutustani onnistuneena, vaikka en aivan vielä tavoitteessani olekaan.
Pituuteni on 163 cm ja alkupainoni on ollut 79,8kg. Nyt paino on 60,9. Miinusta on siis n. 19 kg, tavoitteeseni on vielä 5 kg.
Itse aloitin elämänmuutokseni miettimällä tarkasti mikä nykyisessä tilanteessa oli vikana. Löysin suurimmaksi syyksi tapasyömisen, josta olen opetellut eroon. Ruokaa laitetaan suuhun vain silloin, kun on nälkä ja syöminen lopetetaan, kun nälkä on tyydytetty.
Sokerihiiri kun olen, on herkuttelun asioissa pitämiseen pitänyt löytää keinot. Oma keinoni on herkkujen laskeminen. En enää koskaan ota 'vain yhtä'. Voin ottaa yhden, voin ottaa toisen, kolmannen, neljännen ja vaikka vielä kymmenennenkin, mutta ainakin pysyn laskuissa ja jossain vaiheessa tulee stoppi, vaikka kuinka tekisin mieli herkutella. Jos ottaisin 'vain yhden', olisi kaksikymmentäkin herkkua 'vain yksi', enkä koskaan lopettaisi - ainakaan ajoissa...
Laihdutuskuuria ei myöskään voi koskaan lopettaa ja aloittaa alusta. Jos kuuri loppuu, tapahtuu repsahdus - ainakin minulle. Jo sen kuurin lopettaneen repsahduksen lisäksi... Eli jos kuurissa repsahtaa, niin ei löysätä ja lösähdetä, vaan palataan ruotuun välittömästi ja se sama, jo aloitettu kuuri jatkuu. Psykologista... =)
Olen lukenut lehdistä, netistä ja kirjoista paljon laihduttamisesta ja yrittänyt soveltaa neuvoja ja ohjeita käytäntöön, mutta tämän nykyisen elämäntapamuutokset myötä olen todennut, että noita neuvoja täytyy tarkkaan punnita ja miettiä sopiiko ne itselleen. Itse ole huomannut itselleni epäsopiviksi seuraavat neuvot:
- syö säännöllisesti
- suunnittele syömisesi etukäteen
En yksinkertaisesti mm. vuorotyöni ja opiskeluni takia pysty syömään säännöllisesti. Jos yritän syödä säännöllisesti, joudun monesti syömään silloin, kun minulla ei ole nälkä ja vastaavasti näkemään välillä nälkää, kun ruoka-aika ei täsmääkkään nälän kanssa.
Syömisten suunnittelukaan ei toimi minulle. Jos suunnittelen syömiseni etukäteen, tulee minulle sisäinen pakko syödä kaikki suunnittelemani ruuat. Tällöinkin joudun (kokemukseni mukaan) monesti syömään, vaikka ei olekaan nälkä.
Nämä nimittäin haittaavat tuota alkuperäistä ongelmanratkaisuani: tapasyömistä. Jos joudun syömään silloin, kun ei ole nälkä, en pysty opettelemaan tapasyömisestä eroon... Vaikka syömisen säännöllisyys ja syömisen suunnittelu sinänsä varmasti ovat hyviä ja tavoiteltavia ohjeita, ne eivät vain sopineet minulle, tähän nimenomaiseen elämäntilanteeseen.
Tässä oli omat keinoni painonpudotukseen, -hallintaan ja elämäntapamuutokseen. Ovat toimineet minulle, mutten tietenkään voi luvata, että toimivat muille. Onnistumisen lähtökohta on mielestäni kuitenkin se, että jokainen miettii mikä nykyisissä elintavoissa on vikana ja mikä/mitkä ovat pahimmat kompastuskivet. Nämä kun on itselleen selvittänyt, pystyy paremmin alkaa miettiä ratkaisukeinoja.
Haluankin kannustaa jokaista miettimään JUURI ITSELLEEN sopivia keinoja ja mahdollisesti myös kyseenalaistamaan ammattilaistenkin ohjeita ja neuvoja, sillä kaikki ei välttämättä sovi kaikille...
Onnistumisia kaikille!!
Pituuteni on 163 cm ja alkupainoni on ollut 79,8kg. Nyt paino on 60,9. Miinusta on siis n. 19 kg, tavoitteeseni on vielä 5 kg.
Itse aloitin elämänmuutokseni miettimällä tarkasti mikä nykyisessä tilanteessa oli vikana. Löysin suurimmaksi syyksi tapasyömisen, josta olen opetellut eroon. Ruokaa laitetaan suuhun vain silloin, kun on nälkä ja syöminen lopetetaan, kun nälkä on tyydytetty.
Sokerihiiri kun olen, on herkuttelun asioissa pitämiseen pitänyt löytää keinot. Oma keinoni on herkkujen laskeminen. En enää koskaan ota 'vain yhtä'. Voin ottaa yhden, voin ottaa toisen, kolmannen, neljännen ja vaikka vielä kymmenennenkin, mutta ainakin pysyn laskuissa ja jossain vaiheessa tulee stoppi, vaikka kuinka tekisin mieli herkutella. Jos ottaisin 'vain yhden', olisi kaksikymmentäkin herkkua 'vain yksi', enkä koskaan lopettaisi - ainakaan ajoissa...
Laihdutuskuuria ei myöskään voi koskaan lopettaa ja aloittaa alusta. Jos kuuri loppuu, tapahtuu repsahdus - ainakin minulle. Jo sen kuurin lopettaneen repsahduksen lisäksi... Eli jos kuurissa repsahtaa, niin ei löysätä ja lösähdetä, vaan palataan ruotuun välittömästi ja se sama, jo aloitettu kuuri jatkuu. Psykologista... =)
Olen lukenut lehdistä, netistä ja kirjoista paljon laihduttamisesta ja yrittänyt soveltaa neuvoja ja ohjeita käytäntöön, mutta tämän nykyisen elämäntapamuutokset myötä olen todennut, että noita neuvoja täytyy tarkkaan punnita ja miettiä sopiiko ne itselleen. Itse ole huomannut itselleni epäsopiviksi seuraavat neuvot:
- syö säännöllisesti
- suunnittele syömisesi etukäteen
En yksinkertaisesti mm. vuorotyöni ja opiskeluni takia pysty syömään säännöllisesti. Jos yritän syödä säännöllisesti, joudun monesti syömään silloin, kun minulla ei ole nälkä ja vastaavasti näkemään välillä nälkää, kun ruoka-aika ei täsmääkkään nälän kanssa.
Syömisten suunnittelukaan ei toimi minulle. Jos suunnittelen syömiseni etukäteen, tulee minulle sisäinen pakko syödä kaikki suunnittelemani ruuat. Tällöinkin joudun (kokemukseni mukaan) monesti syömään, vaikka ei olekaan nälkä.
Nämä nimittäin haittaavat tuota alkuperäistä ongelmanratkaisuani: tapasyömistä. Jos joudun syömään silloin, kun ei ole nälkä, en pysty opettelemaan tapasyömisestä eroon... Vaikka syömisen säännöllisyys ja syömisen suunnittelu sinänsä varmasti ovat hyviä ja tavoiteltavia ohjeita, ne eivät vain sopineet minulle, tähän nimenomaiseen elämäntilanteeseen.
Tässä oli omat keinoni painonpudotukseen, -hallintaan ja elämäntapamuutokseen. Ovat toimineet minulle, mutten tietenkään voi luvata, että toimivat muille. Onnistumisen lähtökohta on mielestäni kuitenkin se, että jokainen miettii mikä nykyisissä elintavoissa on vikana ja mikä/mitkä ovat pahimmat kompastuskivet. Nämä kun on itselleen selvittänyt, pystyy paremmin alkaa miettiä ratkaisukeinoja.
Haluankin kannustaa jokaista miettimään JUURI ITSELLEEN sopivia keinoja ja mahdollisesti myös kyseenalaistamaan ammattilaistenkin ohjeita ja neuvoja, sillä kaikki ei välttämättä sovi kaikille...
Onnistumisia kaikille!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
ja onnittelut sinulle ison KIITOKSEN kera! minulle luo hirveitä paineita välillä isomman siskoni nalkutus siitä että on aika jo ottaa itseäni niskasta kiinni ja plaa plaa plaa ! mutta tuo sinun kertomasi oli ainakin minulle piristys tähän starttiin minkä aloitan :) Olen miettinyt itsekkin listannut ihan paperille mitä juuri MINUN tarvitsee muuttaa ja lista oli valitettavan pitkä mutta hiljaa hyvä tulee ja se pätee myös laihdutukseen eli olen kirjaimellisesti ottanut itseäni niskasta ja valmistautunut kaikin tavoin muuttamaan elämän tapani :) kiinnostaisi tietää kauanko sinulla on mennyt tavoitteesi "jo melkein" saavuttamiseen"?
Aloitin muutokseni tämän vuoden helmikuussa, eli aikaa on mennyt hieman vajaa 7 kuukautta.
Minusta on hyvä, että olet listannut ongelmakohtia ja kirjoittanut ne jopa paperille. Se auttaa konkretisoimaan ongelmakohdat ja ymmärtämään mitä korjaamiseksi pitää tehdä. Vinkkinä kuitenkin sanoisin, että pyri kiteyttämään ongelmakohdat vain pariin kolmeen asiaan, sillä liian pitkä ja yksityiskohtainen lista saattaa olla vaikea toteuttaa ja kasata liikaa odotuksia. Yksinkertainen on kaunista... =)
Tämäkin on tietenkin vain minun ajatukseni asiasta, sinun tehtäväsi on pohtia ja päättää sopiiko vinkki sinulle... =)
Saapiko kysyä, miten iho on pysynyt tuossa rulianssissa mukana itsellä suurinpiirtein samanlainen laihdutusprojektimenossa puolivälissä..
Laihdun 1kg/vko tahdilla ja vähän ylikin.
Iho on pysynyt ihan hyvin mukana, vatsassa on pikkuisen löysää, mutta ei kuitenkaan roikkumiseen saakka. Jaloissa, käsissä ja selässä ei mitään ongelmaa.
Olen säännöllisesti 1-2 kertaa kahdessa viikossa kuorinut ihoa kosteuttavalla kuorintavoiteella ja aina suihkussa käydessäni käytän pesuruusua, joka omalta osaltaan hieroo ihoa. Suihkun jälkeen rasvaan itseni huolellisesti joka puolelta hyvällä perusvoiteella rasvaa säästelemättä - tosin ihoni on kuiva, joten tarvitsen muutenkin rasvausta tuhdilla tavaralla...
Missäs on liikunta? Nopeuttaa huomattavasti laihtumista ja on muutenkin kaikella tavalla hyväksi jokaiselle mm parantamalla sokeritasapainoa, alentamalla verenpainetta jne..mut kyllähän te tietenkin nämä kaikki jutut tiedätte..
Hups, olet oikeassa, liikunta unohtui tekstistäni kokonaan. Ehkä syy on siinä, että olen aina liikkunut enemmän tai vähemmän säännöllisesti, enkä ole sen suhteen hirveästi muuttanut tapojani...
Uutena harrastuksena olen tosin aloittanut juoksemisen, koska työn ja koulun ohella en oikeastaan pysty harrastamaan mitään aikaan ja paikkaan sidottua asiaa, vaan liikkumaan pitää päästä paikasta ja ajasta riippumatta silloin, kun se minulle sopii. Juoksu on tässä suhteessa kaikkein vaatimattomin laji...
Harrastan liikuntaa 1-4 kertaa viikossa, käyn juoksemassa, uimassa, pyöräilemässä ja kävelemässä. Pyrin myös hyötyliikkumaan niin paljon kuin mahdollista, eli esim. en käytä hissejä tai liukuportaita vaan portaita sekä kävelen tai pyöräilen kaikki matkat, jos vain mahdollista. Kesän sopivina keleinä (ja kun aikaa oli koulun loman johdosta) kävelin monena päivänä töihin ja takaisin. Matkaa tulee 8,3 km suuntaansa.
Juoksemisesta en alkuun tykännyt yhtään, mutta laihtuminen ja kunnon kohoaminen sekä aikataulujeni tiukkuus kannustivat jatkamaan. Nykyään olen oppinut nauttimaan juoksemisesta ja välillä jopa odotan lenkille pääsemistä. Ja kunto onkin todella kohonnut: kun alkuun pystyin juoksemaan vain reilu 0,5km, juoksen nyt 5-7 km lenkkejä - mukavaa on myös nopea tahti, jolla suorituskyky on kasvanut, aloitin juoksemisen viime toukokuussa... =)
Innostuin juoksemisesta jopa niin paljon, että tavoitteenani on osallistua Naisten Kympille ensi keväänä ja saada juostua kymppi alle tuntiin. Vaihtoehtoinen tavoitteeni on saada juostua koko kymppi, ajasta riippumatta, sillä en tiedä yhtään kuinka paljon pystyn talven aikana juoksemaan...
Teen myös joka ilta lyhyen (n. 15 min.) jumppaohjelman kotona - tämä tosin on lähinnä hartioiden ja yläselän vetreänä pysymisen takia, ne kun tahtovat päätetyöskentelyssä jumiutua.
Liikkuminen todellakin kiinteyttää kroppaa ja saa jaksamaan paremmin. Mitä enemmän liikuntaa harrastaa, sitä enemmän tuntuu jaksavan kaikkea muutakin. Älkää siis missään nimessä unohtako liikuntaa painonhallinnassanne!!
Ihan tulin hyvälle mielelle, sinulla on asiat tosi hyvällä mallilla..jatka vain samaan malliin. Sinusta on esimerkiksi muillekin.
Minulle puolestani on ollut hyötyä juuri noista kahdesta listaamastasi asiasta: ruokailun suunittelemisesta ja ruoka-aikojen säännöllistämisestä. Alussa oli ongelmana se että tuntui joko että on nälkä ennen ruoka-aikaa tai sitten ei oikein huvittanut syödä ruoka-aikaan, mutta pitämällä kurin kehoni tosiaan tottui rytmiin. Vaikka oli nälkä ennen ruoka-aikaa, join vain vettä ja odotin kärsivällisesti oikeaan hetkeen, ja jos ei ollut nälkä silloin kun olisi täytynyt syödä, söin vähän ja seuraavan kerran taas seuraavana ruoka-aikana.
Nykyisin olenkin vähän löysännyt tuota siten, että olen laajentanut ruokailuani: kun ennen söin aamiaisen tasan yhdeksältä, nyt otan sen siten että syön sen ennen 10:30, tai jos myöhemmin, se korvaa lounaani. Lounaan syön aiemman klo 12 sijaan 12-13, ja päivällisen klo 15-16 tienoilla, joskus sekin venähtää klo 18 asti jolloin se korvaa välipalan. Iltapalan syön 20-21.
Mitä tulee tapasyömiseen, pystyin näppärästi pääsemään siitä tavallaan eroon juuri näillä säännölllisillä ruokarytmeillä: tapanani on aina ollut syödä illalla telkaria katsellessa, nyt se sopii hyvin iltapala-ajaksi. Yritin ensin sitä että söin vain pöydän ääressä enkä ollenkaan tv:tä katsellessa, mutta kun se ei vain tuntunut yhtä mukavalta, päätin, että voin säilyttää yhden paheen jos vain järkeistän sitä. Nyt teen usein yhdeksän aikaan marjasmoothien ja nautin sen hyvän sarjan kanssa. Sipsit ja karkit ovat historiaa :)
Minulla on tietenkin helppo syödä säännöllisesti kun työskentelen kotoa käsin. Jos olisin vielä opiskelemassa, olisi syömiseni erittäin epäsäännöllistä. Sen vuoksi painoni nousikin, kun tein koulupäivää yhdeksästä aamulla yhdeksään illalla, tuli syötyä vain koulun lounas ja ostettua levy suklaata loppuillaksi. Palkitsin itseni herkuilla siitä hyvästä että tein paljon töitä koulun eteen. Päätinkin loppuaikoina, että kunhan valmistun koulusta, otan kontrollin takaisin. Onneksi koulu loppuikin pian, sillä paino nousi huimaa vauhtia ...
Ja ah kun elämä nyt maistuukin! Viime viikonloppuisen ökyherkuttelun jälkeen paino oli jo tänään -400g, joten olen varmaan oikeilla jäljillä. Pelkäsin, että juhlat näkyisivät painossani siten että tämä viikko menisi viikonlopun tasoittelemiseen, mutta kaipa olen sitten syönyt muuten riittävän terveellisesti.
Aloitin 72,6 kg:sta, paino oli aamulla tasan 69 kiloa ja tavoitteena 65kg.