Ihmisen rasva on varastoitunut triglyserideinä. Sitä on ihonalaisissa rasvakerroksissa, veressä ja ainakin urheilijoilla myös lihaksissa.
Ihmisen päivittäinen energiantarve tyydytetään pääasiassa rasvoilla (nukkuessa n. 50%, valveilla enemmän), loppu on lihaksissa olevaa varastoenergiaa, glykogeenia, joka muodostetaan normaalisti hiilihydraateista. Kevyissä arjen askareissa lihaksista kuluva varastoenergia täydentyy sitä mukaa kuin sitä kulutetaan.
Energian kulutus ei siis jakaannu niin että ensin käytetään elimistön hiilihydraatit loppuun ja vasta sitten alkaa rasvojen kulutus. Rasvaa kuluu ihan koko ajan, ja enimmän aikaa se kattaa yli puolet energiantarpeesta.
Lihaksien käyttövoimana on ATP, jota muodostetaan lihasten varastoglykogeenista sekä lihaksessa olevasta rasvasta. Glykogeeni on lihaksen "rajahtävää" energiaa, ja rasvaa voi verratalihaksen dieselpolttoaineeseen. Rasvojen "hitaus" johtuu siitä että sen muuttaminen ATP:ksi on hitaampi prosessi.
Rasvojen osuus energiantuotannosta laskee alle 50% vain rasituksen yhteydessä, ja se voi laskea hyvinkin alas. Tällöin pääasiallinen energia on glykogeenia niin kauan kuin sitä riittää, ja sen jälkeen lihakset käyttävät pelkästään rasvaa. Lihaksen energiavarastojen tyhjennyttyä lihakset voivat myös ottaa glykogeenin valmistamiseen tarvittavat aineet suoraan verestä, jos kuormituksen aikana nautitaan hiilihydraatteja. Mutta jo kohtuullisellakin kuormituksella siitä saatavan glykogeenin hyöty on varsin vähäinen.
Lihasten glykogeenivarastojen tyhjeneminen aiheuttaa suorituskyvyn alenemisen, mutta toisaalta rasvaenergia mahdollistaa kohtuullisen rasituksensietokyvyn tunikausiksi.
Heikkokuntoisen ihmisen liikkuessa rasvan poltto tehostuu noin puolen tunnin kuluttua, hyväkuntoisella nopeammin ja huippukuntoisella urheilijalla tehostunut rasvanpoltto alkaa samanaikaisesti rasituksen alettua. Liikunta on siis erinomainen keino kehittää rasva-aineenvaihduntaa.
Kuormituksen lakattua alkaa lihasten energiavarastojen täyttyminen, ja nopeiten se tapahtuu hiilihydraateilla, jotka elimistö automaattisesti ottaakin siihen käyttöön jos sitä on saatavailla. Jos hiilihydraatteja ei ole saatavilla, maksa muodostaa rasvasta glykogeenin muodostamiseen tarvittavat yhdisteet. Mutta ainoastaan hiilihydraatit takaavat lihaksen varastojen täyttymisen täyteen asti. Hiilihydraatit mahdollistavat varastojen täyttymisen maksimaalisella nopeudella, so. nopean palautumisen.
Ylimääräisen rasvan elimistö varastoi saman tein rasvana, ja saman se tekee myös ylimääräiselle hiilihydraatille. Mutta niiden ensisijainen kohde on lihaksien ja maksan energiavarastojen täyttö. Se edellyttä vajausta ko. kohteessa, ja sehän saadaan aikaan kohtuullisella lihasrasituksella.
Ihmisen päivittäinen energiantarve tyydytetään pääasiassa rasvoilla (nukkuessa n. 50%, valveilla enemmän), loppu on lihaksissa olevaa varastoenergiaa, glykogeenia, joka muodostetaan normaalisti hiilihydraateista. Kevyissä arjen askareissa lihaksista kuluva varastoenergia täydentyy sitä mukaa kuin sitä kulutetaan.
Energian kulutus ei siis jakaannu niin että ensin käytetään elimistön hiilihydraatit loppuun ja vasta sitten alkaa rasvojen kulutus. Rasvaa kuluu ihan koko ajan, ja enimmän aikaa se kattaa yli puolet energiantarpeesta.
Lihaksien käyttövoimana on ATP, jota muodostetaan lihasten varastoglykogeenista sekä lihaksessa olevasta rasvasta. Glykogeeni on lihaksen "rajahtävää" energiaa, ja rasvaa voi verratalihaksen dieselpolttoaineeseen. Rasvojen "hitaus" johtuu siitä että sen muuttaminen ATP:ksi on hitaampi prosessi.
Rasvojen osuus energiantuotannosta laskee alle 50% vain rasituksen yhteydessä, ja se voi laskea hyvinkin alas. Tällöin pääasiallinen energia on glykogeenia niin kauan kuin sitä riittää, ja sen jälkeen lihakset käyttävät pelkästään rasvaa. Lihaksen energiavarastojen tyhjennyttyä lihakset voivat myös ottaa glykogeenin valmistamiseen tarvittavat aineet suoraan verestä, jos kuormituksen aikana nautitaan hiilihydraatteja. Mutta jo kohtuullisellakin kuormituksella siitä saatavan glykogeenin hyöty on varsin vähäinen.
Lihasten glykogeenivarastojen tyhjeneminen aiheuttaa suorituskyvyn alenemisen, mutta toisaalta rasvaenergia mahdollistaa kohtuullisen rasituksensietokyvyn tunikausiksi.
Heikkokuntoisen ihmisen liikkuessa rasvan poltto tehostuu noin puolen tunnin kuluttua, hyväkuntoisella nopeammin ja huippukuntoisella urheilijalla tehostunut rasvanpoltto alkaa samanaikaisesti rasituksen alettua. Liikunta on siis erinomainen keino kehittää rasva-aineenvaihduntaa.
Kuormituksen lakattua alkaa lihasten energiavarastojen täyttyminen, ja nopeiten se tapahtuu hiilihydraateilla, jotka elimistö automaattisesti ottaakin siihen käyttöön jos sitä on saatavailla. Jos hiilihydraatteja ei ole saatavilla, maksa muodostaa rasvasta glykogeenin muodostamiseen tarvittavat yhdisteet. Mutta ainoastaan hiilihydraatit takaavat lihaksen varastojen täyttymisen täyteen asti. Hiilihydraatit mahdollistavat varastojen täyttymisen maksimaalisella nopeudella, so. nopean palautumisen.
Ylimääräisen rasvan elimistö varastoi saman tein rasvana, ja saman se tekee myös ylimääräiselle hiilihydraatille. Mutta niiden ensisijainen kohde on lihaksien ja maksan energiavarastojen täyttö. Se edellyttä vajausta ko. kohteessa, ja sehän saadaan aikaan kohtuullisella lihasrasituksella.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Lääkäri Antti Heikkilä puolestaan kehottaa syömään harvoin ja vähentämään ravinnon hiilihydraattien määrän alle 70 grammaan tai jopa alle 50 grammaan vuorokaudessa. Hänen mukaansa myös jatkuva syöminen sekoittaa järjestelmän: ihmisen aineenvaihdunta toimii tietyn rytmin mukaan, se vuoroin varastoi energiaa ja kuluttaa sitä. Heikkilä kehottaa unohtamaan välipalat ja syömään kolme ateriaa päivässä niin, että aterioiden väli on 5-6 tuntia.
Aterian jälkeen elimistö polttaa aluksi pelkkää sokeria ja insuliinin eritys kasvaa. Insuliinin avulla kaikki ylimääräinen hiilihydraatti muuttuu rasvaksi, joka on elimistön luonnollinen energialähde. Sokerinpolttovaiheen jälkeen elimistö alkaa käyttää rasvaa polttoaineenaan. Rasvanpoltto jatkuu seuraavaan ateriaan, joka laukaisee jälleen insuliinin erityksen.
Ideana on siis syödä niin, että elimistö siirtyisi mahdollisimman nopeasti käyttämään rasvaa polttoaineena eikä kävisi sokerin voimalla. Välipalat sotkevat rytmin, koska elimistö ei ehdi kunnolla siirtyä sokerinpolttovaiheesta rasvanpolttovaiheeseen. Silloin, kun elimistö käy pääasiassa sokerilla, ihmisellä on koko ajan nälkä.
Kehohan polttaa nukkuessa rasvaa. Itse olen kasvissyöjä ja ruokavalio on aika Välimerellinen, mutta silti syön yleensä vain kaksi normaalikokoista ateriaa päivässä, lounaan ja päivän pääaterian n. klo 19. Aamupala ei maistu kuin krapulassa.
ei liene mikään jumala jota pitäis uskoa joka asiassa:)En väitä että sokerin syöminen on terveellistä mut kai kaikkea voisi syödä sillai kohtuudella.
Etkö ymmärtänyt tuota tietopläjäystä? Siellä kerrotaan erittäin selvästi miten homma toimii. Mikä ihme pakkomielle sinulla on keksiä ihan merkillisiä elintoimintoja? Onko se jotain science-fiktion aineistoa, ainakaan ihmiselimistö ei toimi kertomallasi hullunkurisella tavalla.
Ihmisillä ei ole minkäänlaista erityista rasvanpolttovaihetta eikä se käy sokerilla.
Elimistö käyttää rasvaa tasaisesti koko päivän, poikkeuksena ankara rasitus ja sen jälkeinen tila, kun energiavarastoja täytetään. Näin on ihan riippumatta siitä mitä syöt ja milloin. Tämä on asia joka kerrotaan jo keskikoulun biologian tunnilla, jos vain viitsii kuunnella.
Löysin tällaisenkin jutun. Jos en näkisi niin en uskoisi että joku aikuinen voi kirjoittaa tuollaista
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000654&posting=22000000028614818
Ja sinä vielä kehuskelet miten sinulta saa tietoa VHH:sta. Ja kirjoitat iha skeidaa. Etkä edes häpeä!
PS. Ota tämä henkilökohtaisesti. Sellaiseksi se on tarkoitettukin.
Etkö huomannut, että siteerasin Lääkäri Antti Heikkilää ja hänen esittämät elintoiminnot eivät ole mitenkään merkillisiä.
Kannattaisi ensin tutustua ihan perusasioihin, ennenkuin kirjoittaa tänne mitään hullunkurisia elintoimintoja.
Et ilmeisesti ymmärrä tai et halua ymmärtää näitä asioita. Jos ei ymmärrä niin ei voi hävetäkään.
Heikkilä on ainoa lääkäri joka kirjoittaa jostain hiilarinpoltto vaiheesta ja rasvanpolttovaiheesta. Kun sellaista ei oikeasti ihmisellä ole. Rasvaa palaa tasaisesti koko ajan fyysisestä kuormituksesta riippuen. Ja hiilareita siinä sivussa niin ikään.
Ilmankos Heikkilä onkin keskittynyt nykyisin kirjojen kirjoittamiseen, siitä irtoaa vaarmaan leipä hänelle paremmin kuin lääkärin hommista.
Sinä olet viimeinen tällä palstalla puhumaan asioiden ymmärtämisestä. Ja ensimmäisenä lennokkaan mielikutuksen omaavien listalla.
eräs nimimerkki kirjoitti, että nukkuessa elimistö polttaa rasvaa. Siihen et sitten kommentoinut mitään, vaikka väite on ihan tuulesta temmattu. Jos ihminen syö ennen nukkumaanmenoa vaikka lettuja hillolla tepin tapaan niin miten ihmeessä ihminen vaivuttuaan uneen siirtyy polttamaan rasvaa.
Täytyy tuottaa sinulle suuri pettymys, Heikkilä ei ole ainoa lääkäri, joka tietää miten elimistö tässä suhteessa toimii.
Elimistö käyttää jatkuvsti rasvaa energialähteenään. Tämä varmasti löytyy Heikkilänkin kirjasta. Rasvan palaminen on jatkuva olotila joka keskeytyy vain silloin kun käytetään alkoholia.
Rasvan kulutus jatkuu keskeytymättä myos ihmisen mennessä nukkumaan. Nukkuessa lihakset käyttävät energialähteenään rasvaa noin puolet siitä mitä tarvitaan. Energian tarve nukkuessa on aivan minimaallinen, joten rasvaakin palaa minimaallisen vähän.
Nukkumaan mennessä syömistä tulee välttää, koska elimistö ei kuluta nukkuessa juurikaan energiaa ja näin ollen nukkumaan mennessä syöty energia, ml. letut hilloineen, muuttuu rasvaksi.
Täytyy tuottaa sinulle suuri pettymys, mutta jos lukisit tarkalleen mitä Heikkilä oikeasti sanoo, niin päädyt varmasti samaan mitä yllä olen kertonut.
"Ihmisen päivittäinen energiantarve tyydytetään pääasiassa rasvoilla"
Minä olen saanut samanlaisen käsityksen (en muista lähdettä, eli mutua). Sen vuoksi tuntuukin järjelliseltä syödä sellaista ruokaa, jonka energia tulee pääasiassa rasvasta. Jos sitten tarvitaan maksimaalista suorituskykyä lihaksille (esim. kilpaurheilu), niin hiilareita kannattaa suosia.
vastauksen kanssa sovussa. meinaan kun kysyin miksi syödä rasvaa niin vastattiin ettei tarvi. hö
SYÖDÄ PELKKAA RASVAA VAAN SIKS ET SE PALAA KOKO AIKA....
Tuo sinun tietopläjäys oli suorastaan loistava, kiitos siitä. Todella tarpeellista ainakin minulle tutkia tuota asiaa. Kj mattilasta ei kannata välittää, hän on kuin jehova, änkeää väkisin tyrkyttämään "vakaamustaan" ja on sokea kaikelle muulle. Ei näe kuin vain oman itsensä eikä ymmärrä muita kuin vain juuri ja juuri itseään. Säälittävä reppana koko mattila.