Jatketaan suksen luistosta

vp.k

Markkinoilla on tarjolla suksien luistoon melkoinen määrä erilaisia nimikkeitä, värejä,vahoja, pulvereita, öljyjä jos mitäkin ja tietysti kaikilla vannoutuneita käyttäjiä. Uskaltaisin kuitenkin sanoa, että monelle on täysin hebreaa, mistä luistossa puhutaan.
Aloitetan suksen pohjasta. Se on valmistettu polyeteenistä ja sillä voi olla 1000 erilaistaa nimeä ja vähän sekotteita visuaalisuuden tai lujuuden johdosta. Materiaali on sama ja ulkonäkö tehdashionnan jälkeen kuin kynnetty pelto. Hiomattomana erässä muodossa kiiltävä, joka kantaa nimeä "ämpärimuovi". Tosiasiassa liukkain pohja, mutta helposti kuluva.
Suksen karkean pohjan liukuessa karkealla lumella katkeaa lumikiteistä pieniä palasia pois ja jokainen katkennut palanen hidastaa vauhtia (= liike-enriaa). Liike-energia muuttuu pohjan alla lämmöksi.Samasta syystä kädet lämpenevät jos hankaa vastakkain. Pohjan karheutta pyritään pinentämään täyttämällä kolot vahalla. Tässä, pohjustuksessa käytetään alhaisessa lämpötilassa (50 C) sulavaa vahaa, josta helposti poltetaan tärkeimmät osat pois ja kolot eivät täyty. Pohjustuksella pyritään pienentämään karheutta. Vaha on sellainen, että siihen helposti tunkeutuu ja katkeaa lumikiteiden osia ja kierre on valmis, pohja alkaa lämmetä ja vaha pehmetä. Siksi on tärkeää saada ylimäärävaha mahdollismman tarkkaan pois, jotta vain koloset olsivat täynnä.
Kun siirrytään pakkakelille, muuttuu lumi kovemmaksi ja tunkeutuu helpommin pehmeään vahaan, jolloin se todella lämenee. Tällöin sukset luistovoidellaan "kovemmalla" vahalla. Ero kovassa vahassa on ainoastaan se, että sen lämmönkesto (95C) on parempi, mutta jos sitä käyttää pohjustukseen, niin mitkään kolot ei täyty. Kova vaha ei estä lumikiteiden tunkeutumista, mutta kestää paremmin lämpöä.
Vahoja löytyy kolmea laatua; parafiinit, mikrokristallit ja synteettiset vahat. Kaikki on tulleet ulos samasta tuutista, ainoastaan hiilen määrä lisääntyy kovuuden mukana ja se vain heikentää vahan luisto-ominaisuutta. Suksien luistovoitelussa on siis yksinkertaisesti kyse pohjan lämmönousun minimoimisesta.
Pohjaan syntyvä lämpö sulattaa lunta ja muodostaa vesifilmin suksen pohjaan. Tästä, ja miten se käyttäytyy seuraavalla kerralla, mutta nyt kysymys: Kun pohja lämpiää tunkeutuvien kiteiden ansiosta, niin miksi suksia on koko ajan vain kavennettu, jolloin pintapaine pohjassa kasvaa ja tunkeutuminen lisääntyy?

29

14477

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • on yksi asia

      mutta huomattavasti tärkeämpi on suksen jäykkyysprofiili eli pakkaskelille suksi on erilainen kuin suojalle ja lisäksi hiihtäjän paino vaikuttaa, edelleen jäykkyysprofiili vaikuttaa suksen hiihdettävyyteen. VAsta sitten tulee voitelu joka on vain loppusilaus kokonaisuuteen.

    • jts

      paljon asiaa..ite ajattelen monessa kohtaa samalla tavalla!
      kyllä toi suksen "kapeus" alkaa olla jo alarajoilla..43-44 mm..siis kilpurissa..latupohjan on oltava jo huippuluokkaa muuten alkaa upota!moni lykkää liian lyhyellä suksella..itellä on varsinkin pertsasuksi 5-6 cm mormaalia pidempi..ja sen huomaa luistossa oikeastaan selvästi!tää voiteluhomma on menny iha uskomattoman hulluksi..nano..giga..tera..yms.näin kuvatakseni!tavallinen kuntoilija tai kuntokilpuri EI TARVITSE mitään ulkoavaruusvoiteita..ainoastaan HYVÄPROFIILISEN suksen ja siihen ns.normaali pito ja luistovoitelu..kyllä pelaa.. sanon näin siksi että olen testannu rehellisesti itselleni näitä eri variaatioita!ongelmakelit on sitten taas toinen juttu tuon voitelun kanssa..mutta silloinkin korostuu profiili vieläkin enemmän!
      jos tuolta tallin orsilta ottaisin 80-luvun vesikelin pertsan karhut alle..jossa on loistava profiili..monellakaan ei ole luistossa mitään sanomista..ja ihan normaalilla vesikelin voitelulla!
      tosta ämpärimuovista tuli mieleen eräs testi yli 20 vuotta sitten..sillo käytiin kaikenmaailman hommat läpi..vedettiin puhtaaseen pohjaan ruskea pakkausteippi..keli tais olla pakkasella..luisto oli aivan uskomaton eka 300 metrillä minkä ne pohjassa kesti!on kokeiltu erilaisia lakkoja..hornaa..sitä hopeanväristä..silloin vanhaan hyvään aikaan kun tarmoa riitti vaikka mihin!
      suurin luistovoiteluvirhe mihin moni haksahtaa on liian kuuma rauta..ne luistopartikkelit on nanosekunnissa jo yläilmoissa..terveen maalaisjärjen käyttö vain mukaan tuohon kuntoilija voiteluun..hyvä tulee!!

      • vp.k

        siinä tulee esille se, miten tasainen pintapaine suksen alle tulee. Jos johonkin, kuten painealueelle tai asennon muuttuessa paino siirtyy edestä taakse ja päin vastoin, syntyy piikki,tämä tökkää luiston heti.Muutamissa suksissa ilmenee käsityön jälki,kun pensseliliimatut pohjat taipuvat epämääräisesti ja nämä aiheuttavat painepiikkejä sinne tänne. Tällaisen suksen hionta vain pahentaa tilannetta.


      • vp.k

        päästään eteenpäin. Mitä sileämpi suksen pohja on, sen parempi luisto. Jos sileys tehdään luistovahalla, on homma heti pielessä paitsi ihan vesikelillä, mutta silloin luistoa jarrutta ns. vesi-imu, joka syntyy kun vesi ja suksen pohja jakavat yhteisen elektroonin eli ns.van der waalin voima. Teoriassa paras kilpasuksi olisi puhtaalla, kiiltävällä PE-muovilla pohjustettu kilpuri ilman luistovoidetta. Saappas joku tekemään, kun kaikki vaan nauravat ämpärimuoville tajuamatta, että kysessä on tasatarkkaan luitovahojen jatke ts. samat komponentit kovemassa muodossa. Siitähän se äläkkä on syntynyt kun siinä ei kestä mikään voide kiinni.


      • siis, että
        vp.k kirjoitti:

        päästään eteenpäin. Mitä sileämpi suksen pohja on, sen parempi luisto. Jos sileys tehdään luistovahalla, on homma heti pielessä paitsi ihan vesikelillä, mutta silloin luistoa jarrutta ns. vesi-imu, joka syntyy kun vesi ja suksen pohja jakavat yhteisen elektroonin eli ns.van der waalin voima. Teoriassa paras kilpasuksi olisi puhtaalla, kiiltävällä PE-muovilla pohjustettu kilpuri ilman luistovoidetta. Saappas joku tekemään, kun kaikki vaan nauravat ämpärimuoville tajuamatta, että kysessä on tasatarkkaan luitovahojen jatke ts. samat komponentit kovemassa muodossa. Siitähän se äläkkä on syntynyt kun siinä ei kestä mikään voide kiinni.

        ämpärimuovipohjainen (=kiiltävä PE-muovi) suksi olisi ihan sellaisenaan paras/liukkain!? Kovia väitteitä..


      • jts
        siis, että kirjoitti:

        ämpärimuovipohjainen (=kiiltävä PE-muovi) suksi olisi ihan sellaisenaan paras/liukkain!? Kovia väitteitä..

        on monelta kohin oikeessa..tänäpäivänä pystyttäs tekemään "super" pohja..jos vain ois haluja suksitehtailla!mutta toi voideteollisuus on niin jättibisnes ett se on siinä jarruna..näin minä ajattelen!
        ja tosta pakkausteipistä vielä..se oli aivan mahoton luisto(mitä se nyt sitten kesti) sillo 80-luvulla kun "tastailtiin" kaikenmaailman systeemejä!ja jos toi ämpäripohja laitettas huippuprofiiliseen kilpuriin..niin moni vois yllättyä määrätyllä kelillä!mutta kun sitä käytetään noissa market vempeleissä mitä ei voi suksiksi nimetä missään muodossa!
        itse olen todennut monet kerrat joillain kelillä luistaa aivan kiitettävästi..ilman mitään luistovoiteita...sitä ei varmaan moni usko mutta ei tarviikkaan!se pitäs aina muistaa ett huippukilpavoitelu on ulkoavaruudesta mitä tavallisen lykkääjän ei tarvitse edes tietää..mutta moni haksahtaa ja tuhlaa euroja ison nipun aivan turhaan näihin "nano" systeemeihin!


      • vp.k
        siis, että kirjoitti:

        ämpärimuovipohjainen (=kiiltävä PE-muovi) suksi olisi ihan sellaisenaan paras/liukkain!? Kovia väitteitä..

        Voit ise testata: Pistä muovikassi lumelle ja kokeile miten lähtee alta. LDPE:n, "ämpärimuovin" vahvuus on siinä, että se pystytään tekemään kiiltävää sylinteriä vasten, elin sen pinta on tosi sileä. Kilpahiihdosta tutut "mustat" pohjat ovat samaa, mutta niihin on sekoitettu hiilikuitua ja tehdään sorvissa. Hiilikuitu ei luista, mutta antaa muita ominaisuuksia. Pinta on "avoin" ja niitä reikiä sitten täytetään voiteilla. Sellaisenaan pohja ei luista mihinään.
        Ämpärimuovin heikkous taas on sen pehmeys, jolloin se naarmuuntuu helposti ja jokainen naarmu katkoo lumikiteitä, mikä on sama kuin luiston heikkenemien. Tässä muovissa ei myöskään pysy voiteet kiinni, koska se on itsessään samaa perumateriaalia kuin voiteet, hiiltä ja vetyä pitkänä ketjuna.Paras huoltoohje on siklata naarmut pois ja hiihtää ilman luistoja.


      • tarvita
        vp.k kirjoitti:

        Voit ise testata: Pistä muovikassi lumelle ja kokeile miten lähtee alta. LDPE:n, "ämpärimuovin" vahvuus on siinä, että se pystytään tekemään kiiltävää sylinteriä vasten, elin sen pinta on tosi sileä. Kilpahiihdosta tutut "mustat" pohjat ovat samaa, mutta niihin on sekoitettu hiilikuitua ja tehdään sorvissa. Hiilikuitu ei luista, mutta antaa muita ominaisuuksia. Pinta on "avoin" ja niitä reikiä sitten täytetään voiteilla. Sellaisenaan pohja ei luista mihinään.
        Ämpärimuovin heikkous taas on sen pehmeys, jolloin se naarmuuntuu helposti ja jokainen naarmu katkoo lumikiteitä, mikä on sama kuin luiston heikkenemien. Tässä muovissa ei myöskään pysy voiteet kiinni, koska se on itsessään samaa perumateriaalia kuin voiteet, hiiltä ja vetyä pitkänä ketjuna.Paras huoltoohje on siklata naarmut pois ja hiihtää ilman luistoja.

        voiteita, jos pohja on riittävän luistava. Erittäin vaikea on uskoa, että suksien valmistajat eivät tekikisi tällaisia superkilpureita "ämpärimuovista", jos ne olisivat todella liukkaimmat?!

        Ei "ämpärimuovipohjia" ole käytössä edes alppihiihdossa tai mäkihypyssä. Miksi ei ole? Turha tänne on kirjoitella jostain suksien valmistajien ja voiteiden valmistajien salaliitosta.


      • vp.k
        tarvita kirjoitti:

        voiteita, jos pohja on riittävän luistava. Erittäin vaikea on uskoa, että suksien valmistajat eivät tekikisi tällaisia superkilpureita "ämpärimuovista", jos ne olisivat todella liukkaimmat?!

        Ei "ämpärimuovipohjia" ole käytössä edes alppihiihdossa tai mäkihypyssä. Miksi ei ole? Turha tänne on kirjoitella jostain suksien valmistajien ja voiteiden valmistajien salaliitosta.

        salaliittoja ole, mutta luikkaria tuskin saa syntymään ä-muovista. Suksi kun on palkki rakenne ja tuo hiilikuitu on osana jäykkyyden takia. Ä-muovi venyy liian herkästi eikä antaisi luikkarin vaadittavaa "potkuvoimaa".
        Suksen valmistusta ohjaa tänään mediaseksisyys! Pitää olla kapea ja näyttävä - viis luistosta.


      • itse hiihtänyt
        vp.k kirjoitti:

        salaliittoja ole, mutta luikkaria tuskin saa syntymään ä-muovista. Suksi kun on palkki rakenne ja tuo hiilikuitu on osana jäykkyyden takia. Ä-muovi venyy liian herkästi eikä antaisi luikkarin vaadittavaa "potkuvoimaa".
        Suksen valmistusta ohjaa tänään mediaseksisyys! Pitää olla kapea ja näyttävä - viis luistosta.

        Kapealla suksella on helpompi hiihtää, siis siirtää eteenpäin vievää voimaa kropasta lumeen.

        vp. k ei osaa itse hiihtää eikä hänellä ole sen paremmin suksien kuin voiteidenkaan kehityksen kanssa mitään tekemistä.

        Trolli mikä Trolli.


      • jts
        itse hiihtänyt kirjoitti:

        Kapealla suksella on helpompi hiihtää, siis siirtää eteenpäin vievää voimaa kropasta lumeen.

        vp. k ei osaa itse hiihtää eikä hänellä ole sen paremmin suksien kuin voiteidenkaan kehityksen kanssa mitään tekemistä.

        Trolli mikä Trolli.

        ajatuksen kanssa nuo v.p.k:n kirjotukset ja mieti tarkkaan..siellä on totuuksia!


      • Kuhnuri
        vp.k kirjoitti:

        Voit ise testata: Pistä muovikassi lumelle ja kokeile miten lähtee alta. LDPE:n, "ämpärimuovin" vahvuus on siinä, että se pystytään tekemään kiiltävää sylinteriä vasten, elin sen pinta on tosi sileä. Kilpahiihdosta tutut "mustat" pohjat ovat samaa, mutta niihin on sekoitettu hiilikuitua ja tehdään sorvissa. Hiilikuitu ei luista, mutta antaa muita ominaisuuksia. Pinta on "avoin" ja niitä reikiä sitten täytetään voiteilla. Sellaisenaan pohja ei luista mihinään.
        Ämpärimuovin heikkous taas on sen pehmeys, jolloin se naarmuuntuu helposti ja jokainen naarmu katkoo lumikiteitä, mikä on sama kuin luiston heikkenemien. Tässä muovissa ei myöskään pysy voiteet kiinni, koska se on itsessään samaa perumateriaalia kuin voiteet, hiiltä ja vetyä pitkänä ketjuna.Paras huoltoohje on siklata naarmut pois ja hiihtää ilman luistoja.

        "Kilpahiihdosta tutut "mustat" pohjat ovat samaa, mutta niihin on sekoitettu hiilikuitua ja tehdään sorvissa. Hiilikuitu ei luista, mutta antaa muita ominaisuuksia."

        Kyllä sitä hiilikuitua käytetään, mutta se liimataan sinne pohjan ja suksen rungon välille. Hiilikuidun luisto-ominaisuuksilla ei ole mitään tekemistä suksen luistossa. Ä-muovipohjiin (PE-LD) ja ns. parempiin pohjiin (PE-HD) sekoitetaan hiiltä valmistusvaiheessa. Hiilen käytön tarkoitus taitaa vaan olla kuitenkin hieman kosmeettisempi, eli saadaan se kiva musta väri.


      • vp.k
        Kuhnuri kirjoitti:

        "Kilpahiihdosta tutut "mustat" pohjat ovat samaa, mutta niihin on sekoitettu hiilikuitua ja tehdään sorvissa. Hiilikuitu ei luista, mutta antaa muita ominaisuuksia."

        Kyllä sitä hiilikuitua käytetään, mutta se liimataan sinne pohjan ja suksen rungon välille. Hiilikuidun luisto-ominaisuuksilla ei ole mitään tekemistä suksen luistossa. Ä-muovipohjiin (PE-LD) ja ns. parempiin pohjiin (PE-HD) sekoitetaan hiiltä valmistusvaiheessa. Hiilen käytön tarkoitus taitaa vaan olla kuitenkin hieman kosmeettisempi, eli saadaan se kiva musta väri.

        lujitemuoveja ja extruusiota keskenään. Lujitemuovit, liimattavat sellaiset, tehdään mm. epoksihartsista ja hiilikuidusta kylmänä. LD- ja HDPE pohjamuovit vastaavasti 317 - 335 C lämmössä, joka kehitetään kitkalla( granulaatit hangataan toisiaan vasten 100 bar paineessa), vapautessaan ilman kanssa tekemisiin tuossa lämmössä hiili taitaa leimahtaa jos sekoitetaan muovin kanssa. Sen sijaan sula muovi ja kylmät hiilikuidut sekoitetaan isoksi möykyksi ja annetaan jäähtyä. Näin saadaan se, mistä puhutaan. Möykky täytyy sorvata kuin vaneritukki, jotta saadaan oikean paksuista ja levyistä tuotetta.
        Oikeassa olit - meneehän ne sekaisin - näinkin.


      • vp.k

        liikaa vaivaa, niin pistäppä yksi löysä suksipari käymään Parikkalassa, Matkahuoltoon merkillä Ski Grip Partners.
        Pistetään pohjaan luisto, jossa parafiini on kapseloitu polymeerin sisään.Kapelit ovat samaa kokoa kuin itsejäljentävässä paperissa (kassakuitit), jossa mustekapseli rikkoutuu paineen alla.
        Tässä pyritään siihen, että suksen pohjaan saadaan joustoa, jolloin lumikiteet eivät pääsä niin herkästi katkeilemaan. Jos kovan paineen alla kapseli rikkoutuu, niin vaha täyttää koloset.
        Luistotesteissä meni 60 m pitemmälle kuin perinteinen ja nyt testataan vielä muutama asia kuluvan talven aikana. Testissä mukana kolme Word Cup joukkuetta, että ei mitään huuhaata.
        Levitetään nesteenä pohjaan ja kuivataan kuumailmalla. Valmis viidessä munuutissa.


    • vp.k

      Moni on kokenut, että lähellä 20 pakkasastetta suksi ei tahdo enää luistaa. Tämä on seurausta siitä, että pohjan lämpö ei enää pysty sulattamaan vettä alle ja kitka kasvaa lumen hankauksen kasvaessa. Sitten kun mennään ns. tykkylumelle, jonka kide on tynnyrimäinen, loppuu luisto kokonaa, koska tuo kide alkaa pyöriä suksen alla ja niitä on paljon.
      Pohjan lämmön sulattama vesi on tärkeä luiston kannalta niin kauan, kun sitä ei ole liikaa.
      -3 asteen pakkasella vesifilmi suksen pohjassa on yhtenäinen ja voi kasvaa jopa 0,1 mm paksuiseksi (100.0000 nanometriä). Tällöin suksen pohjan ja veden väliin muodostuu sidos, joka pitää rikkoa liike-energialla. Knasanomaisesti siitä käytetään nimeä vesi-imu. Kemiallisesti kyseessä on van der waalin voima, sama jolla kaksi lasilevyä tarttuu toisiinsa kinni. Kyseistä voimaa vastaan kotioloissa käydään mattopiiskalla: pöly tartuu samalla menetelmällä kuituihin ja vaatii nopean täräyksen sidoksen katkaisemiseen.
      Tuota vesi-imua voidaan pienetää käyttämällä fluoria yli -3 lämpötilassa. Sen alle sillä ei ole merkitystä. Fluori muodostaa vedestä "palloja" (pisaran kosketuskulma pinenee), jotka rikkovat vesifilmiä ja kohottavat suksea. Tällä vain yksinkertaisesti piennetään suksen ja lumen välistä kontaktipintaa ja vähennetään näin lämmön lisääntymistä pohjassa.
      Yksi merkittävä seikka luistovahojen valinnassa on puhtaus. Vesi-imusta puhuttaessa kannattaa muistaa että 1 gramma sinistä värpigmenttiä sisältää 22 neliömetriä (22000000000000000000 nanoneliömetriä?) pinta-alaa, joka sitoo itseensä vettä. Pigmentti on Ca-pohjainen. Vaika sitä on vähän, on sen merkitys tärkeä. Vastaavasti tietyllä kelillä siitä on huomattava apu, kun vettä saadaan vähän pysymään pitempään pohjassa.

      • suksittelija

        tuo pakkaskelin luistamattomuus on kyllä tullu todettua... mitä suosittelisit siihen lääkkeeksi näin tavallisin konstein... voidemyyjät myyvät aina vain sitä jotain omaa "parasta" vaihtoehtoaan, mutta eipä oikein toimivaa oo löytyny.


      • vp.k
        suksittelija kirjoitti:

        tuo pakkaskelin luistamattomuus on kyllä tullu todettua... mitä suosittelisit siihen lääkkeeksi näin tavallisin konstein... voidemyyjät myyvät aina vain sitä jotain omaa "parasta" vaihtoehtoaan, mutta eipä oikein toimivaa oo löytyny.

        että voiteilla sitä luistoa ei saada - melkein päin vastoin. Pakkasella saa pohja olla naarmuinenkin ja vielä pelittää. Omissa testeissämme puurunkoinen suksi on toiminut parhaiten. 25 pakkasessa -91 mallia oleva kepitti kaikkin tunnetut merkit ja miten; Fisher, Rossari, Atomic, Karhu, Peltonen kaikissa sama voitelu, pysähtyi 3-5 m sisälle, mutta nuo Kneisl:n tekemät menivät menojaan 110m ohi! Monenaista selittäjää on tuolle löytynyt, mutta suurin on pakkanen. Muovi reagoi hyvin herkästi lmpötilaan ja jäykkä pulikka hypii kovalla ladulla ja kehittää paineiskuja pohjaan.
        Nuo edellä mainitut olivat tietenkin kilpa sellaisia.
        Mahdollisimman kova vaha pintaan. Pohjustus kannattaa tehdä sillai, että kuumailmapuhaltimelle esilämmittää pohjan ja siihen sitten vaha. Hetki jäähdytystä ja ylimäärä pois viimeksi poraharjalla. Siiten taas uusi esilämmitys ja kovaa päälle ja taas kaiki pois mahdollismman tarkkaan. Metalliharjan käyttö kielletty.
        Jos saat sellaista kun Ekoluistonauhaa, siinä on molemmat vahat yhdessä siten että kova vaha on pölynä (pöly takoittaa niin pientä partikkelikokoa, että se tule näkyviin vasta kun lasipullossa heilutta ja katsoo valoa vasten, muistuttaa savua) pehmeän seassa ja tunkeutuu ekavaiheessa pohjia myöten. Voiteluun kuluu aikaa 5 minuuttia, ainoastaan harjaus tarvitaan nailonilla.


      • jts
        vp.k kirjoitti:

        että voiteilla sitä luistoa ei saada - melkein päin vastoin. Pakkasella saa pohja olla naarmuinenkin ja vielä pelittää. Omissa testeissämme puurunkoinen suksi on toiminut parhaiten. 25 pakkasessa -91 mallia oleva kepitti kaikkin tunnetut merkit ja miten; Fisher, Rossari, Atomic, Karhu, Peltonen kaikissa sama voitelu, pysähtyi 3-5 m sisälle, mutta nuo Kneisl:n tekemät menivät menojaan 110m ohi! Monenaista selittäjää on tuolle löytynyt, mutta suurin on pakkanen. Muovi reagoi hyvin herkästi lmpötilaan ja jäykkä pulikka hypii kovalla ladulla ja kehittää paineiskuja pohjaan.
        Nuo edellä mainitut olivat tietenkin kilpa sellaisia.
        Mahdollisimman kova vaha pintaan. Pohjustus kannattaa tehdä sillai, että kuumailmapuhaltimelle esilämmittää pohjan ja siihen sitten vaha. Hetki jäähdytystä ja ylimäärä pois viimeksi poraharjalla. Siiten taas uusi esilämmitys ja kovaa päälle ja taas kaiki pois mahdollismman tarkkaan. Metalliharjan käyttö kielletty.
        Jos saat sellaista kun Ekoluistonauhaa, siinä on molemmat vahat yhdessä siten että kova vaha on pölynä (pöly takoittaa niin pientä partikkelikokoa, että se tule näkyviin vasta kun lasipullossa heilutta ja katsoo valoa vasten, muistuttaa savua) pehmeän seassa ja tunkeutuu ekavaiheessa pohjia myöten. Voiteluun kuluu aikaa 5 minuuttia, ainoastaan harjaus tarvitaan nailonilla.

        vanha vm.85 fischer rcs sillä vaaleella turkoosin sinisellä pakkaskelin pohjalla..yli 10 pakkasasteella ylivertainen luisto!tallin orsilla on vieläkin..pitäs panna käypänen side ja verestämään vanhoja muistoja!tämä on siis pertsan suksi!
        osaatko sanoa sen pohjan koostumus..mikä lie???


      • suksittelija
        vp.k kirjoitti:

        että voiteilla sitä luistoa ei saada - melkein päin vastoin. Pakkasella saa pohja olla naarmuinenkin ja vielä pelittää. Omissa testeissämme puurunkoinen suksi on toiminut parhaiten. 25 pakkasessa -91 mallia oleva kepitti kaikkin tunnetut merkit ja miten; Fisher, Rossari, Atomic, Karhu, Peltonen kaikissa sama voitelu, pysähtyi 3-5 m sisälle, mutta nuo Kneisl:n tekemät menivät menojaan 110m ohi! Monenaista selittäjää on tuolle löytynyt, mutta suurin on pakkanen. Muovi reagoi hyvin herkästi lmpötilaan ja jäykkä pulikka hypii kovalla ladulla ja kehittää paineiskuja pohjaan.
        Nuo edellä mainitut olivat tietenkin kilpa sellaisia.
        Mahdollisimman kova vaha pintaan. Pohjustus kannattaa tehdä sillai, että kuumailmapuhaltimelle esilämmittää pohjan ja siihen sitten vaha. Hetki jäähdytystä ja ylimäärä pois viimeksi poraharjalla. Siiten taas uusi esilämmitys ja kovaa päälle ja taas kaiki pois mahdollismman tarkkaan. Metalliharjan käyttö kielletty.
        Jos saat sellaista kun Ekoluistonauhaa, siinä on molemmat vahat yhdessä siten että kova vaha on pölynä (pöly takoittaa niin pientä partikkelikokoa, että se tule näkyviin vasta kun lasipullossa heilutta ja katsoo valoa vasten, muistuttaa savua) pehmeän seassa ja tunkeutuu ekavaiheessa pohjia myöten. Voiteluun kuluu aikaa 5 minuuttia, ainoastaan harjaus tarvitaan nailonilla.

        Eli jos ymmärsin oikein niin messinkiharjaakaa ei käytetä kun kylmälle voidellaan...ymmärsinkö oikein. Ja muistan hyvin näitä edellisten talvien kommentteja että jts on aina kehunu sitä vanhaa paria joka on orsilla. En kyllä yhtää epäile etteikö näin olisi. Sekin on jääny hyvin mieleen kun joskus se suttukeli ja Valeri pesi koko porukan jollain vanhalla suksella. On se mielenkiintoista.... tulis vaan pian lunta.....


      • tieteilijä (sinulle tieteiliä)
        vp.k kirjoitti:

        että voiteilla sitä luistoa ei saada - melkein päin vastoin. Pakkasella saa pohja olla naarmuinenkin ja vielä pelittää. Omissa testeissämme puurunkoinen suksi on toiminut parhaiten. 25 pakkasessa -91 mallia oleva kepitti kaikkin tunnetut merkit ja miten; Fisher, Rossari, Atomic, Karhu, Peltonen kaikissa sama voitelu, pysähtyi 3-5 m sisälle, mutta nuo Kneisl:n tekemät menivät menojaan 110m ohi! Monenaista selittäjää on tuolle löytynyt, mutta suurin on pakkanen. Muovi reagoi hyvin herkästi lmpötilaan ja jäykkä pulikka hypii kovalla ladulla ja kehittää paineiskuja pohjaan.
        Nuo edellä mainitut olivat tietenkin kilpa sellaisia.
        Mahdollisimman kova vaha pintaan. Pohjustus kannattaa tehdä sillai, että kuumailmapuhaltimelle esilämmittää pohjan ja siihen sitten vaha. Hetki jäähdytystä ja ylimäärä pois viimeksi poraharjalla. Siiten taas uusi esilämmitys ja kovaa päälle ja taas kaiki pois mahdollismman tarkkaan. Metalliharjan käyttö kielletty.
        Jos saat sellaista kun Ekoluistonauhaa, siinä on molemmat vahat yhdessä siten että kova vaha on pölynä (pöly takoittaa niin pientä partikkelikokoa, että se tule näkyviin vasta kun lasipullossa heilutta ja katsoo valoa vasten, muistuttaa savua) pehmeän seassa ja tunkeutuu ekavaiheessa pohjia myöten. Voiteluun kuluu aikaa 5 minuuttia, ainoastaan harjaus tarvitaan nailonilla.

        Onko vp k:lla yliopistotasoisia kavereita? Uskon että on. Siellä naiiveja riittää. Kavereitten valinnassa.

        Tieto ei nimittäin riitä. Analyysia tarvitaan. Vp. K:n kommunikoinnin taso viittaa suoraan sanottuna pöljän apulaisen brassailuun. Koko viestinnässä ei ole mitään viitettä todelliseen ymmärrykseen. Toivon että se tieto mitä vp. k. ei koskaan tule ymmärtämään, koituu joskus hiihtävän maailman hyväksi. Vp. k:n potkut nykyisestä leipätyöstään ovat asiaa ymmärtävälle selviö, kunhan k.o. pöljän tietovuoto tulee tutkimusryhmälle selväksi. Noin helkkarin tyhmä kaveri ei itse tuota mitään arvokasta aineistoa.

        Luulenpa että VPK:n tapauksessa kyseessä on kansallisen tason hiihtäjä joka on osa tutkimusryhmää jossa on oikeasti fiksuja ihmisiä. Heillä on usein vaikeuksia ymmärtää pöljyyden syvällisintä olemusta. Sitä että saamarin tyhmä ihminen ei osaa pitää turpaansa kiinni.

        Toki pitää myöntää että totuuden torvia tarvitaan. Vp. k ei kumminkaan analyysissään yllä niin korkealle että nielisin sen. Se on totta ja paljastuu että Startin ja Vauhdin markkinointimateriaalin perusteella kotimainen "huippuosaaminen" on ollut silkkaa Schaissea jo vuosikaudet. Startin "positiivisesti varautunut" ja "negatiivisesti varautunut" huippuvoideyhdistelmä on ollut huuhaapalkinnon voittajakandidaatti jo toista vuotta. Startataan huuhaahan ensi vuonnakin. Hankkikaa fyysikkokavereita (ihan lukiopohjakin riittää) ja saakaa ajantasaista tietoa.

        Toisaalta. Hiihtovälinetekniikan ymmärryksessä Suomi on pitkään ollut takapajula. Suoraan sanottuna vitutti katsoa kun Riitta-Liisa veti nollakelissä parhaalla nollakelin merkillä valmentajan "kustomoimalla" liian jyrkällä suksellä epätoivoissaan viestissä ja ryssi koko Suomen viestijoukkueen kisan. Kotikylän urheiluliikkeessä oli tusina parempaa paria vailla ostajaa. Vaan kun ei "valkka*" osannut Peltosen perinteillä valita väärältä merkiltä oikeaa suksea. Huonompi homma. Nyt sitten Ritu vaihtaa merkkiä, ikäänkuin se siitä paranisi.

        Vauhtia, just joo.

        Kiitos ja hyvästi.


      • jts
        suksittelija kirjoitti:

        Eli jos ymmärsin oikein niin messinkiharjaakaa ei käytetä kun kylmälle voidellaan...ymmärsinkö oikein. Ja muistan hyvin näitä edellisten talvien kommentteja että jts on aina kehunu sitä vanhaa paria joka on orsilla. En kyllä yhtää epäile etteikö näin olisi. Sekin on jääny hyvin mieleen kun joskus se suttukeli ja Valeri pesi koko porukan jollain vanhalla suksella. On se mielenkiintoista.... tulis vaan pian lunta.....

        ett ennen sai tavallinen kilpatallaaja parempia suksipareja kuin nykyisin!
        hyllytavaran laatu on jo pitkään ollut..sanonko mistä!!!
        suuria sarjoja ja kun tekeminen on määtätyillä merkeilla siirretty entiseen kommunismi-ihanuuteen..siinä on tulos!marketsuksilla ei ole mitään yhteyttä yleensäkään mihinkään..täyttä roskaa koko systeemi!
        ja suurin harrastajaryhmä on juuri näitten ostajia!suomalainen suksitehtailu on täysin takapajulassa..valitettavasti!
        toi "tykkifisseri vm.85 joka oli pakkaskelillä täysin ylivoimainen luiston puoleen..kova voide pohjaan..siklaus..ja KIILLOTUS..siis kohtalaisella pakkasella!
        pohja oli kuin peili..tavallaan!
        joo..tänäpäivänä on vaikea saada hyvää paria..jos ei ole suhteita..hyllystä saattaa saada mahottomalla ettimisellä!
        tällä tarkotan keskivertohiihtäjän välineistöä mikä on kuitenkin suurin käyttäjäryhmä!

        ps.marketvehkeet joutaisi kaikki roskiin..niistä ei voi käyttää nimitystä SUKSI!!!


      • vp.k
        jts kirjoitti:

        vanha vm.85 fischer rcs sillä vaaleella turkoosin sinisellä pakkaskelin pohjalla..yli 10 pakkasasteella ylivertainen luisto!tallin orsilla on vieläkin..pitäs panna käypänen side ja verestämään vanhoja muistoja!tämä on siis pertsan suksi!
        osaatko sanoa sen pohjan koostumus..mikä lie???

        Kevlar-vahvistettua lujiteluovia, en ole varma.
        Voit vain kuvitella miten liukkaat oli ensimmäiset muovipohjasukset, joissa oli epoksihartsi. Suomalainen patentti, jota ei otettu tosissan, ennenkuin patentti 10 vuoden kuluttua vanheni ja Fisher aloitti valmistaa. Suomalaiset ottivat sen tosissaan kun Mietaa heitti järviset Falunissa lepikkoon!


      • Rossari+

        Mistähän tuo absoluuttinen -3 astetta on saatu? Eikö ilman kosteus vaikuta ollenkaan vesifilmin muodostumiseen? Lähellä rannikkoa, kun meri ei ole vielä jäässä, ilma on talvella hyvin kosteaa ja ladut liippautuvat herkästi.

        Toinen luistoon vaikuttava asia on ilman saasteet ja muut epäpuhtaudet. Lapissa on varmaan puhdasta lunta, mutta esim. Helsingissä harvemmin. Eli suksen pohjan pitäisi hylkiä myös likaa mahdollisimman hyvin.


      • jts
        vp.k kirjoitti:

        Kevlar-vahvistettua lujiteluovia, en ole varma.
        Voit vain kuvitella miten liukkaat oli ensimmäiset muovipohjasukset, joissa oli epoksihartsi. Suomalainen patentti, jota ei otettu tosissan, ennenkuin patentti 10 vuoden kuluttua vanheni ja Fisher aloitti valmistaa. Suomalaiset ottivat sen tosissaan kun Mietaa heitti järviset Falunissa lepikkoon!

        olihan karhun kevlar kova sana..ihan ton merkkisenä!
        kevlar ..ja kevlar-..eri keleille!
        arvaappas mistä tietää ett oon tulossa vanhaksi..varsinkin toi ajatusmaailma!!..no vastaan itse..ennenvanhaan kaikki oli paljon paremmin!!ja kun tarkkaan miettii niin olikin!

        ps.keho toimii ainakin vielä kuin nelikymppisenä..huomenna saattaa olla toisin!
        ens viikonvaihteessa putkittelemaan..leppävirralle..ja eukko painelee suppilometsään!


      • vp.k
        Rossari+ kirjoitti:

        Mistähän tuo absoluuttinen -3 astetta on saatu? Eikö ilman kosteus vaikuta ollenkaan vesifilmin muodostumiseen? Lähellä rannikkoa, kun meri ei ole vielä jäässä, ilma on talvella hyvin kosteaa ja ladut liippautuvat herkästi.

        Toinen luistoon vaikuttava asia on ilman saasteet ja muut epäpuhtaudet. Lapissa on varmaan puhdasta lunta, mutta esim. Helsingissä harvemmin. Eli suksen pohjan pitäisi hylkiä myös likaa mahdollisimman hyvin.

        ilman kosteudella. Lumikiteesä on ns. valevesi, jonka määrä lisääntyy lämpötilan noustessa ja tämä mm. "pehmentää" kiteiden katkeaamista ja ja tunkeutumista luistovahaan. Liippalatu on seurausta tästä ja yhtenäisestä vesifilmistä. Tuota valevettä ei enää esiinny alle -17 C, joten siinä alkaa sitten tapahtua luistossa muutoksia.
        Ilmansaasteet ei latuja likaa. Lika on peräisin edellä hiihtäneiden pikavoiteista, liistereistä jne.


      • totta...,.
        jts kirjoitti:

        vanha vm.85 fischer rcs sillä vaaleella turkoosin sinisellä pakkaskelin pohjalla..yli 10 pakkasasteella ylivertainen luisto!tallin orsilla on vieläkin..pitäs panna käypänen side ja verestämään vanhoja muistoja!tämä on siis pertsan suksi!
        osaatko sanoa sen pohjan koostumus..mikä lie???

        Nuorena olin aktiivihiihtäjä ja viimeisiksi suksiksi jäivät vm.85 fischer rcs:t juuri sillä vaalean turkoosin pakkaskelin pohjalla.
        Viime talvena kaivoin fischerit esiin ja aloitin hiihdon uudelleen. Ällistyksekseni huomasin, että minulla oli yli 10 asteen pakkaskelillä ylivertainen luisto muihin verrattuna.
        Suksi on tietysti pertsan suksi.


      • vp.k

        kun ilmat alkavat jäähtyä ja suksia aletaan ottaa esille, niin kannattaa muistaa yksi tärkeä asia. Pohjustus-ja luistovahoilla on kaksi lämpötilamittaria; pisaraksisulamispiste, jossa vaha on juoksevaa ja jähmettymispiste, jossa vaha kiinteytyy. Jälkimmäinen voi olla jopa 14 - 17 astetta alhaisempi kuin edellinen. Ts. kun puolikylmässä autotallissa hääritään vahojen kanssa, niin sula vahatippa on jo kiinteä, ennen kuin se kohtaa suksen eikä enää tunkeudu pieniin huokosiin. Raudalla lämmittämällä vaha kulkee aina lämmönlähdettä, rautaa kohti, joten sekään ei ehkä auta.


      • kommunikaation taso-
        tieteilijä (sinulle tieteiliä) kirjoitti:

        Onko vp k:lla yliopistotasoisia kavereita? Uskon että on. Siellä naiiveja riittää. Kavereitten valinnassa.

        Tieto ei nimittäin riitä. Analyysia tarvitaan. Vp. K:n kommunikoinnin taso viittaa suoraan sanottuna pöljän apulaisen brassailuun. Koko viestinnässä ei ole mitään viitettä todelliseen ymmärrykseen. Toivon että se tieto mitä vp. k. ei koskaan tule ymmärtämään, koituu joskus hiihtävän maailman hyväksi. Vp. k:n potkut nykyisestä leipätyöstään ovat asiaa ymmärtävälle selviö, kunhan k.o. pöljän tietovuoto tulee tutkimusryhmälle selväksi. Noin helkkarin tyhmä kaveri ei itse tuota mitään arvokasta aineistoa.

        Luulenpa että VPK:n tapauksessa kyseessä on kansallisen tason hiihtäjä joka on osa tutkimusryhmää jossa on oikeasti fiksuja ihmisiä. Heillä on usein vaikeuksia ymmärtää pöljyyden syvällisintä olemusta. Sitä että saamarin tyhmä ihminen ei osaa pitää turpaansa kiinni.

        Toki pitää myöntää että totuuden torvia tarvitaan. Vp. k ei kumminkaan analyysissään yllä niin korkealle että nielisin sen. Se on totta ja paljastuu että Startin ja Vauhdin markkinointimateriaalin perusteella kotimainen "huippuosaaminen" on ollut silkkaa Schaissea jo vuosikaudet. Startin "positiivisesti varautunut" ja "negatiivisesti varautunut" huippuvoideyhdistelmä on ollut huuhaapalkinnon voittajakandidaatti jo toista vuotta. Startataan huuhaahan ensi vuonnakin. Hankkikaa fyysikkokavereita (ihan lukiopohjakin riittää) ja saakaa ajantasaista tietoa.

        Toisaalta. Hiihtovälinetekniikan ymmärryksessä Suomi on pitkään ollut takapajula. Suoraan sanottuna vitutti katsoa kun Riitta-Liisa veti nollakelissä parhaalla nollakelin merkillä valmentajan "kustomoimalla" liian jyrkällä suksellä epätoivoissaan viestissä ja ryssi koko Suomen viestijoukkueen kisan. Kotikylän urheiluliikkeessä oli tusina parempaa paria vailla ostajaa. Vaan kun ei "valkka*" osannut Peltosen perinteillä valita väärältä merkiltä oikeaa suksea. Huonompi homma. Nyt sitten Ritu vaihtaa merkkiä, ikäänkuin se siitä paranisi.

        Vauhtia, just joo.

        Kiitos ja hyvästi.

        Kun asiat oppii ymmärtämään,olet ollut oikeassa tuon kirjoituksen puoleen,kiitos ja hyvästi.


    • tapsa65

      Autossa on nyt sukset joissa on pitopinnoite ja matka on Vuokattiin. Sukset sain testattavaksi kaverilta urheiluliikkeestä. Jos sukset pelittää, niin miten saan omat sukset tai ne mahd. hankitut lievemmät sukset voidelluksi. Kaikki mitä luin ja ymmärrän fysiikasta ja kemiasta tukevat ajatuksiasi. Vastassa on jatkossa puritaanit ja hirmuinen kasa kalliisti hankittuja suksia...heh...toivottavasti jatkossa lunta muuallakin kuin putkessa että "uutuus" saisi tuulta alleen.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      61
      3111
    2. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      43
      3067
    3. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      42
      2417
    4. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      91
      2037
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1893
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      25
      1759
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1606
    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      83
      1370
    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1280
    10. Lähtikö korvat

      puhtaaksi vaikusta?
      Tuusniemi
      79
      1110
    Aihe