ystäväni painaa lähes 100 kiloa ja koko ajan valittaa, olen kehoittanut häntä pikku hiljaa muuttamaan ruokailu tottumuksia, esim punainen maito rasvattomaan, meetvursti kalkkunaleikkeleeseen jne.
Hän vain sanoo ettei pysty jne. Sanoin että älä sitten valita kukaan muu ei voi sinua laihduttaa kuin sinä itse, toki tukena voidaan olla.
Hän loukkaantui ja nyt ei olla edes puheväleissä.
Mitä tekisin, että olisimme taas ystäviä.
Hän vain sanoo ettei pysty jne. Sanoin että älä sitten valita kukaan muu ei voi sinua laihduttaa kuin sinä itse, toki tukena voidaan olla.
Hän loukkaantui ja nyt ei olla edes puheväleissä.
Mitä tekisin, että olisimme taas ystäviä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Moikka! Olen sitä mieltä, että ensin soitat ystävällesi, ja pyrit selvittämään välisi kuntoon hänen kanssaan. Senjälkeen voit soittaa hänelle ja pyytää häntä lenkille kanssasi, jos hän asuu lähellä sinua. Senjälkeen voit mielestäni varovasti ruveta puhumaan ruokatottumusten vaihtamisesta terveellisempään suuntaan. Laihduttamisen aikana hän tarvitsee varmasti sinua tsemppaamaan itseään hoikempaan loppuelämään. Jos saat hänet muuttamaan ruokatottumuksiaan parempaan suuntaa hän varmasti on sinulle kiitollinen tästä. Jokainenhan meistä ystäviä tarvitsee.
On pitänyt varmaan jokainen elämässään. Olet tietenkin oikeassa, että hänen pitäisi tehdä jotain, mutta kuten kaikissa aiheissa on ihmisen itse haluttava alkaa tekemään muutoksia, "nalkutus" ei auta.
Ulkonäön mainitseminen naiselle on sitten mistä syystä tahansa rumaksi on loukkaavaa. Minusta voisit mennä yllätyskylään hymyillä anteeksipyytävästi ja viedä vaikka tuliaiseksi ja lepytykseksi jotain kauniita kukkia tai vaikka kevytpiiraan ;D
Kerronpa äidistäni hän on käynyt vuosia lääkäreiden vastaanotolla ja jossain vaiheessa suivaantui kun aina lääkärit muistivat mainita, että painoa pitäisi saada alas. Se lukee varmaan heidän työkäskyissään, että pitää mainita. Mutta tuntuu aika typerältä että he mainitsevat sen aivan kun loukaten toisen älykkyyttä. Jokainen tietää kyllä, että pitäisi laihduttaa, mutta miksi mainita ja loukata jos ei ole aikomustakaan auttaa ja kannustaa oikeasti?
Ystäväsi Helenan siis täytyy ensin itse haluta laihtua ja kokea inspiraatio siihen. Ja ruokavalio muutosta ei tarvitse alottaa välttämättä heti kaikkea vaan hän voi aloittaa vaikka ihan yhdestä jutusta eli siitä, että vaihtaa vain maidon kevyempään ja totuttelee siihen aikansa.
Minulla olisi yksi hyvä juttu luin sen vanhasta valituista paloista tosin siinä kyllä oli tukihenkilä tupakan polton lopettamiseksi mutta käy se tähänkin. Eli jos haluaa kannustaa ystäväänsä niin sovitaan päivittäiset soitot jossa puhutaan kuinka hyvin laihduttaja on syönyt sinä päivänä ja että onko hän käynyt lenkillä. Lenkki siksi joka päiväiseksi, että kun sen muistaa tehdä ja ilmoittaa siitä tukihenkilölleen, niin juttu saa pysyvyyttä. Puoli tuntia joka arkipäivä ainakin tai parempi varmaan kuutena päivänä viikossa normaalin liikunnan lisäksi. Siinä tupakka jutussa alkoivat ne polttamaan uudelleen jotka olivat laiskoja lähtemään päivän lenkilleen. Se kai jotenkin saa ihmisen pysymään päättävisenä ja pysymään siinä kun on "projekti"
Kyllä se lääkäri on ihan oikea henkilö mainitsemaan ylipainosta.
Lihavuus ei taatusti helpota yhtään minkään sairauden hoitoa, päinvastoin. Lekurin velvollisuus on ottaa se puheeksi. Jos se loukkaa niin sitä vaan laihduttamaan niin ei tarvi kuunnella vihjailuja. Eli luulis motivoivan!
Jos on lääkärin hoitoa vaativia sairauksia niin on hyväkin keskustella lekurin kanssa mahdollisista sopivista dieeteistä.
Aloitti laihdutuskuurin lääkärien monen vuoden painostuksen takia, mutta hänellä on aineenvaihduntasairaus ja kaloreita piti olla enintään 600-700 kaloria päivässä jotta hän laihtui kilon viikossa parhaimmillaan. Hän käytti pitkiä aikoja kuukausia nutrilettiä pelkästään ja laihtui kyllä jonkin verran, mutta kenties yksipuolisen ruokavalion vuoksi hänelle tuli syöpä. On ehdottomasti tärkeää minusta jos lääkäri neuvoo laihduttamaan hänen ohjata potilas myös ammatti-ihmisen luokse ravintoterapeutille tai jotain varsinkin aineenvaihdunta sairaudesta kärsivä. Ja minusta ehdottomasti jokainen tietää jos on tarvetta laihtua ja kun on siihen valmis tekee sen eteen jotain. Minä teen vain ja ainoastaan siksi, että haluan välttää ylipainosta johtuvia sairauksia tulevaisuudessa, en ulkonäköni tai itsetuntoni vuoksi. Mutta jos minulle olisi vuosi tolkulla lääkäri painostanut, niin kyllä se tuntuisi ahdistamiselta. Jokainen on herkkä ihminen. Ja terveyskeskusten lääkärit eivät edes muista asiakkaitaan kovin hyvin koska niitä on tuhottomasti ja jos hoidettavaa pallotellaan lääkäriltä toiselle saattaa olla unohdettu ilmoittaa kirjanpitoon tekemättömät tai tehdyt hommat. Mutta vähemmän tulee kuluja kun lääkäri hokee mantraansa neuvomatta sen enempää.
Toisaalta tällä palstallakin käy monia ihmisiä jotka laihduttavat väärin tavoin terveyttään ajatellen ja ei niinkään tavoitteena pysyvä elämäntapa muutos vaan eivät oikeasti pyrikkään muuttamaan tapoja vaan kiduttavat itseään hetkisen kunnes ottavat vanhan painonsa takaisin parin lisäkilon kera. Se varsinkin on kovin epäterveellistä suoliston hyvinvointia ajatellen. Moni ei edes tajua ei edes normaalipainoiset mitä lykkäävät sinne kuormittamaan elimistöään. Ei ne sairaudet taida tulla pelkästään ylipainoisille vaan yleensäkin ihmisille jotka eivät huolehdi hyvinvoinnistaan.