Ero ensirakkaudesta pelottaa.
Mistä saa uskoa,että vielä löytää jonkun joka rakastaa minua tällaisena? Milloin tulee se päivä,kun en ole enää surullinen?
Mistä saa uskoa,että vielä löytää jonkun joka rakastaa minua tällaisena? Milloin tulee se päivä,kun en ole enää surullinen?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Juups eli saman ongelman kanssa painiskelen. Seurustelimme 5 vuotta, muutimme yhteen, otimme kaksi koiraa ja nyt n. kuukausi sitten erottiin. Ex muuttaa yhteisestä asunnostamme ensi viikolla pois.
Musta tuntuu, etten koskaan unohda häntä enkä sitä mitä meillä oli. Koko ajan vaan tuntuu pahemmalta, luulin että nyt jo alkais helpottaa, mutta mitä lähemmäs exän muutto tulee, sitä ahdistavampi olo mulle tulee ja ikävä on mieletön. Luulen, että exä on jo mennyt elämässään eteenpäin ja on unohtanut mut. Miksen mä voi tehdä samaa? Tiedän, että tää ero oli ainut ja oikea ratkaisu, mutta välillä tulee sellainen tunne, et mitä jos...?
Ja kyseessä oli siis ensirakkauteni. Hänellä on ollut yksi vakava suhde ennen minua. En tiedä miten jaksan yksin eteenpäin kun on niin kauhea olo ja hirmu ikävä koko ajan..
Täällä on kohtalotoveri..kylläkään minulla ei ollut ensirakkaus. Teillä taisi olla asiat hieman eri tavalla, lukekaas mun juttu tästä avoero kohdasta, ja otsikkona on neuwoja. Pahalta tuntuu, vaikk itse teinkin eropäätöksen, ja ikävä on välillä. Mutta kirjaapa ihan lapulle ylös ne jutut mitkä pännivät exässä eniten ja ne huonot hetket...sitten aina kun alkaa olla kaihomieli niin luet niitä!
Vaikka moni sanoo, että itku ei helpota niin minulle se helpottaa kun tarpeeksi itkee! Surutyö on tehtävä, muuten ei kannata alkaa uuteen suhteeseen...välillä tuntuu, etenkin illalla, että sydän särkyy, ja olen jo laittamassa miehelle viestiä niin alan miettiä hänen tekojaan ja sanojaan niin siihen loppuu kaipaus. Ajan kanssa kaikki menevät kohilleen, ja varmasti löydät hyvän parisuhteen ja osaat ammentaa tämän suhteen kokemukset hyödyiksi uuteen...hiljaa hyvä tulee ja suuri hali!
Minulla viikonloppu ja vielä eilinenkin päivä meni itkiessä ja exän valokuvia katsellessa ja muistellessa. Eilen itkukohtauksen jälkeen päätin, että enää en moisen ääliön takia itke(päätös on toistaiseksi pitänyt :) vaan yritän unohtaa ja alkaa elämään omaa elämää. Meillä ero johtui miehen mahdottomista menohaluista ja alkoholista ja meidän liiasta erilaisuudesta, mulle oli eri asiat tärkeitä kuin hänelle. Voin myös hyvällä omallatunnolla myöntää, että oli sitä vikaa myös minussa, ehkä vaadin joskus häneltä liikaa.
Onneksi aloitin juuri opiskelun uudessa koulussa, ehkäpä se auttaisi unohtamisessa.
Onko teillä eron kourissa olevilla sellaisia mielialanvaihdos-päiviä eli eilen itketti perkeleesti ja tänään tuntuu tosi hyvältä ja olo on helpottunut? Itsessäni oon huomannut tällaisia piirteitä, kaipa se on normaalia.. ja tuo huonojen puolien muistelu ja ylöslaitto auttaa toden teolla :)
Tsemppiä kaikille kohtalotovereille, jospa se tästä alkaisi taas elämä maistumaan!
Milloin voi uskoa että toinen on unohtanut ex-än ja on valmis uuteen suhteeseen...?
Sama juttu mullekin, miten voin unohtaa ex-avomiehen. vaikka muutin pian 2kk sitten muutin yksin kämppään, vaikka en voi unohtaa. Jos se laittaa mulle viestii niin mua alkaa äsyttävää ja alan ajatella häntä. hermostun paljon.
Miten sanoisin hänelle... auttakaa