ex-ravuri..

omaani ratsastin pelkästään käynnissä ja ravissa ekan puolivuotta. osasi väistöt jo molemmissa askellajeissa ja avoa ja sulkuakin jo tavoiteltiin käynnissä. juoksutin ensin kaikissa askellajeissa, opetin siis sanan "laukka". nostin ekat laukat ympyrällä painoani siirtämällä ja äänellä. anna liioitellun selvät laukka avut ja katso oikeaan suuntaan niin painosi siirty luonnostaan oikein. ravaa kovaa ravia ympyrällä ja siitä pyydät laukkaa. kehu jo puolesta askeleesta ja muutama nosto riittää ekalla kerralla. yksi vaikka molempiin suuntiin. muista että hevosen tasapainon pitää olla riittävän hyvä ennen nosto harjoitusten alkua. kun nostaa ympyrällä, ei tarvitse siinä ylläpitää kun on tosi vaikeaa hevoselle. siirry ylämäkiin. lyhyitä pätkiä aluksi ja hieroja välillä hieromaan ettei mene ihan tukkoon ja sitä kautta laukasta tule painajaista hepalle.
onnea harjoitteluun ja kärsivällisyyttä. se kyllä palkitaan!

Heips!

Mulla oli kerran ravuri ratsastettavana, 5-vuotias tamma, jolla oli muutamia kertoja ajettu kisoja. Täytyy heti todeta, että ex-ravurin kanssa täytyy olla kärsivällinen. Oma ratsuni oli hyvin kuuma, joten ratsastuksen kanssa tuli olla hyvin varovainen. Ensiksikin ei kannata pyytyy hevoselta liikaa kerralla. Pienikin ravinpätkä peränannossa on hienoa ratsuksi koulutettavalta. Muista siis kiittää aina kun hevosesi tekee jotain mitä olet pyytänyt. Monet kouluratsastajat aina sanovat, että ravurin tunnistaa aina, mutta kyllä ravurin ravista voi saada todella näyttävän ja miellyttävän. Samoin ravurit oppii myös pohkeenväistöt ym. koulukiemurat ihan hyvin.
Laukka on kuitenkin mielestäni se vaikein asia, omasta mielestäni. Varsinkin hevonen jota ratsastin oli tässä asiassa tosi vaikea. Mutta harjoittelun kautta voittoon, vaikka täytyy myöntää, että laukasta ei koskaan tullut niin hyvä kuin tavallisten ratsujen.
Laukan harjoittelun jouduin aloittamaan maastossa, sillä siellä hevosella oli mahdollisuus keskittyä laukkaamiseen ilman, että olisin vaatinut sen keskittymään vielä kentällä kääntymiseen ja taipumiseen joka kulmassa. Maasto on myös hyvä siinä mielessä, että siellä hevonen saa kulkea melko suorassa ja itse saa suoralla harjoitella laukannostoja. Muista käyttää painoapua kun harjottelet laukannostoja pohkeitten kanssa. Itse tein niin, että kävin ensin maastossa laukkaamassa ja tulin sitten kentälle, jolloin hevoselta oli ylimääräinen energia pois ja keskittyminen oli parempi. Näin kenttä ei tuntunut liian pieneltä sekä itselleni että hevoselle.

Onnea harjoitteluihin ja ratsastuksen iloa.