Mikä saa parikymppisen miehen haukkumaan naisia päin naamaa läskiksi, lyömään vetoa että "kuka uskaltaa mennä tanssimaan tuon läskin muijan kanssa", jättämään tytön yksin kotiin kolmen aikaan yöllä kävelemään, huutelemaan ilkeästi toisille, tuomitsemaan "kaverittomaksi nössöksi" jos ei ole joka viikonloppu ulkona, hankkimaan kasapäin vihamiehiä?
Ja silti hän saa kaiken. Kavereita, töitä, pääsee kaikesta kuin koira veräjästä vain sen takia koska on sujuva suustaan ja omistaa laajan kaveriverkoston.
Itsetuntoni on pohjalukemissa ja masennus kova, häpeää ja toivottomuutta tunnen tämän tuttavuuden jälkeen. Miksen vaan voinut tehdä siitä loppua silloin kun halusin. Nyt jäin vain kuin nalli kalliolle. Ja poika jatkaa onnellisena elämäänsä. Otti ja jätti. Olen ihan yksin ja se sattuu niin kovasti.
Ja silti hän saa kaiken. Kavereita, töitä, pääsee kaikesta kuin koira veräjästä vain sen takia koska on sujuva suustaan ja omistaa laajan kaveriverkoston.
Itsetuntoni on pohjalukemissa ja masennus kova, häpeää ja toivottomuutta tunnen tämän tuttavuuden jälkeen. Miksen vaan voinut tehdä siitä loppua silloin kun halusin. Nyt jäin vain kuin nalli kalliolle. Ja poika jatkaa onnellisena elämäänsä. Otti ja jätti. Olen ihan yksin ja se sattuu niin kovasti.
Vastaukset 12
Vanhimmat
on pirun vaikea suhtautua näihin ongelmiin empaattisesti. Itse haistan _kusipään_ parissa sekunnissa, onko se naisille jotenkin vaikeampaa? Onko sujuva puhe (sisällöstä riippumatta) vain niin viettelevää, ettei torjunta onnistu?
tuo haistaminen kuulostaa mystiseltä, muotoilen asian toisin. Yksikin ääliömäisyys paljastaa ääliön, joten miksi sitä paskaa pitää jäädä katselemaan?
Siksi koska naiset rakastaa välinpitämättömiä rentun ketkuja. Naiset ei vaan millään ota opikseen. Näitä tapauksia on tullut muutamia vastaan ja näistä saa jatkuvasti lukea jossain palstoilla.
miehetkin diggaavan. Kusipäät pärjää hyvin.
http://www.hs.fi/maailmanihmisia/artikkeli/Pahansuovat etenevät urallaan nopeimmin/1135229299053
naiset yhtä kusipäiksi.
onneksi en ole koskaan tehnyt töitä työyhteisössä. Enkä tee.
pystynytkään mulkkua ihmistä muuttamaan?...ei voi kun ihmetellä kuinka puusilmiä naiset ovat
Olen vain niin huonoitsetuntoinen ja tämä pettymys ja häpeä aiheuttaa niin paljon masennusta etten enää jaksa. Haen kai vain jotain hyväksyntää niiltä rentuilta ja kiltemmät nössöt eivät sitten kelpaa. Vaikka itsekin taidan olla nössö. Miksi ihmeessä yksi mulkku saa näin pahan mielen aikaan, kun en edes ollut kunnolla kiinnostunut tyypistä, edes pinnallisesti!? Mutta loukkaannun vaan niin kun annetaan pakit. Olen kyllä antanut itsekin ihmisille pakkeja, mutta en kaikista mulkuimmille. Eniten tässä ärsyttää se kun ei ole niitä kavereita joihin voisi purkaa tätä yksinäisyyttä. Sitä se jätkäkin varmaan mietti koko ajan että eihän tuollaisella varmaan kavereita ole. Tämä on niin lapsellistakin! Tekisi toisaalta mieli soittaa tai laittaa viestiä, mutta en uskalla, jos tulenkin katumaan sitä. Tekis mieli vaan purkaa tämä olo johonkin mutta en vaan löydä asiaa mihin se purkaa. Baariin tekisi mieli mennä ihmisten keskelle ja näyttää jätkälle että kyllähän minulla ystäviä ja miehiä riittää enkä välitä hänestä, mutta AINIIN, eihän minulla ole niitä kavereita. Kaikista kamalin yhdistelmä tunteissa on häpeä masennus pettymys. Niin raastavaa. Ei tämä netissä kirjoittaminenkaan paranna asiaa. En ymmärrä miksi olen tällainen.
Joskus ihminen lumoutuu "pahastakin" ihmisestä, sellaista elämä joskus on. Kaikki eivät osaa tai pysty näkemään heti sitä tuskaa jota tuleva suhde mahdollisesti tuo tullessaan. Eritoten naiset usein kuvittelevat pystyvänsä muuttamaan ihmisen kun vain rakastaa tarpeeksi mutta karu totuushan on ettei se niin yleensä mene.
Sinuna keskittyisin nyt vain itseesi. Mieti mitä haluat elämältä, etsi mielekkäitä asioita, liiku paikoissa joista saisit ehkä kavereita, tee asioita joista sinulle tulee hyvä mieli, lähde ulos lenkille ja nauti kirpeistä syyspäivistä. Älä jää miettimään liikaa yhden kusipään tekosia vaan jätä hänet omaan arvoonsa. Se ei ole helppoa varsinkaan kun olet masentunut mutta jostain sinun on löydettävä se usko parempaan ja ennen kaikkea usko itseesi. Ota itseäsi niskasta kiinni ja päätä että pääset yli tästäkin ja opit siitä jotain mikä auttaa sinua tulevaisuudessa.
Ja sinuna poistaisin tällaisen miehen puhelinnumeron kokonaan. Deletellä se hoituu. Kenelläkään ei ole oikeutta kohdella toista kuten hän teki sinulle eikä sinun sitä tarvitse hyväksyä. Nosta pääsi pystyyn ja näytä ettei sinua niin vain nujerreta. Pikkuhiljaa tajuat kumman teistä tuossa tilanteessa todella tulisi hävetä itseään.
...sä oisit halunnut tuollaisen kanssa olla??? Tekisi taas niin mieli heittää se yksi kulunut slogan...
Kun en olisi edes halunnut olla! En vaan huonoitsetuntoisena kestä sitä että minusta halutaankin päästä eroon ja sain pönkitettyä itsetuntoani sillä että pääsin pojan kanssa ulos ihmisten keskelle ja olemaan kuin yksi sosiaalisista ihmisistä.
Haluaisin, että se olisin ollut minä joka jättää niinkuin olisikin pitänyt olla, mutta en vaan hennonnut kun oli niin kivaa kun joku soittelee ja pyytää ulos. Ikävöin sitä tilannetta, että on joku jota tapailla. Ja häpeän ja inhoan itseäni kun en osaa olla aina ihmisten kanssa.
Eihän sen näin pitäisi mennä ja lapsellistahan tämä on, mutta näin se vaan on. En tiedä miten pystyn ikinä luomaan kunnon ihmissuhdetta kun keskityn vain pinnallisiin asioihin.
Siis onko tuo joku yhden yön kundi vai VAKIpoikaystäväsi...?