Etsin ystävää Oulusta

En halua roikkua kenessäkään, en etsi itselleni kuuntelijaa ja kaikistä viimesimmäksi haluan olla kenellekään vaivaksi.

Oon tyttö/nainen (lähinnä jotain siltä väliltä) joka ei 22 vuoden ikään tultuaan vieläkään ole löytänyt itseään.

En todellakaan etsi muodikasta bileseuraa enkä muutenkaan vaadi ku luotettavuutta, rehellisyyttä ja sitä, että etsii sitä omaa paikkaansa maailmassa ja elämässä.

Mä oon aika rehellinen ja mun on todella vaikee esittää ilosta. Tekohymyilystä mä saan vaan päänsäryn, enkä mä sitä keneltä muultakaan oota.

Mä opiskelen alaa, josta tykkään tosi paljo, että siihen nähden menee hyvin. Mä en vaan osaa tutustua ihmisiin ja jos tutustunki, en saa ylläpidettyä niitä kaverisuhteita. Mä vähä luulen, että se yleensä johtuu siitä, että mä oonki ollu pettymys.

Sitä ei todellakaan oo kaunis katsoa ku huomaa, että jollakin ihmisellä on ollu liian suuret odotukset mun suhteen. Ehkä se johtuu, tai on ainakin joissain tapauksissa johtunu siitä, mitä näkyy ulospäin. Kai mä oon omalla laillani ihan sievä. Sen voi jokainen itse päättää.

Mulla on pari kaveria, joita nään joskus harvoin. Mulla on jopa poikakaveri, mutta se ei oo sen vika, että mä oon joskus todella yksinäinen ja onneton.

Mä etin kaveria. Oulusta.
7634
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

väliä,niin haluaisitko ehkä tutustua kohta 18-vuotiaaseen nuoreen naiseen oulusta? kerro vähän itsestäsi enemmän tai voisihan sitä mailata...:)

Äänestä
  • Kiitos kun olit kommentoinut! :)

    Ei sillä iällä niin väliä oo. Mun maili osote on
    [email protected]

    Mielelläni luen sähköposteja ja vastaan niihin
    mutta todellisuudessa mä etin ihan oikeeta
    ystävää.

    Äänestä

Mistäpäin oulua sä olet?
Täällä olis 27 vuotias yksinäisyydestä kärsivä nainen.

Äänestä
  • Asun Karjasillalla. Posti on enemmän ku tervetullutta. :)

    Osote on [email protected]

    Äänestä

Itse olen jo yli 30:n, mutta kavereita on ollut töissä ja opiskelussa, yhtäkkiä vaan aina huomaan olevani yksin, eli kukaan ei pyydääkään esim. kahvitauolle mukaan jne. Kotona oleskelen paljon yksikseni, kun ei noita kavereita (edes) saatikka ystäviä ole. Olen jopa yrittänyt harrasta, siellä käy samoin, että huomaan olevani yksin. Että kai se vika on sitten minussa, miesten kanssa kyllä pärjään ja omakin on, mutta naisten en. Jopa jo peruskoulussa huomasin, ettei pyydetä mihinkään jne. Oulussa on todella vaikea "ystävystyä" kenenkään kanssa, asuin siellä ja muutin tänne naapurikuntaan, kun en viihtynyt.

Äänestä
  • Joo-o, kylläpä kirjoitukseksi kuulostaa tutulta. Olen itse myös 30 vuoden iän ylittänyt, Ouluun alunperin muualta muuttanut. Tulen kyllä juttuun ihmisten kanssa, mutta olen myös huomannut jääväni ulkopuoliseksi, kun muut menevät yhdessä kahville ja syömään, harrastuksiin ja jne.

    Olisi mukava tutustua uusiin ihmisiin, ja olisi mukava kuulla onko tilanne muuttunut paikkakunnan vaihdon myötä (sitähän voisi laittaa asian itse myös harkintaan), niin minulle voi laittaa mailia osoitteeseen [email protected]

    Myös muut kohtalontoverit, olkaa yhteydessä!

    Äänestä

Kuulostaa niin tutulta nuo teidän kirjoitukset. Kavereita itselläni toki on, mutta silti tunnen itseni välillä todella yksinäiseksi.. Hyvät ystävät puuttuvat. Löytyisköhän uusia tuttavuuksia, kavereita, jopa ystäviä täältä? =)

Olen 27-v nainen Oulun läheltä. Jos kaipaat uusia tuttavuuksia, laita spostia osoitteeseen [email protected]

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kill-Joy kirjoitti:

En halua roikkua kenessäkään, en etsi itselleni kuuntelijaa ja kaikistä viimesimmäksi haluan olla kenellekään vaivaksi.

Oon tyttö/nainen (lähinnä jotain siltä väliltä) joka ei 22 vuoden ikään tultuaan vieläkään ole löytänyt itseään.

En todellakaan etsi muodikasta bileseuraa enkä muutenkaan vaadi ku luotettavuutta, rehellisyyttä ja sitä, että etsii sitä omaa paikkaansa maailmassa ja elämässä.

Mä oon aika rehellinen ja mun on todella vaikee esittää ilosta. Tekohymyilystä mä saan vaan päänsäryn, enkä mä sitä keneltä muultakaan oota.

Mä opiskelen alaa, josta tykkään tosi paljo, että siihen nähden menee hyvin. Mä en vaan osaa tutustua ihmisiin ja jos tutustunki, en saa ylläpidettyä niitä kaverisuhteita. Mä vähä luulen, että se yleensä johtuu siitä, että mä oonki ollu pettymys.

Sitä ei todellakaan oo kaunis katsoa ku huomaa, että jollakin ihmisellä on ollu liian suuret odotukset mun suhteen. Ehkä se johtuu, tai on ainakin joissain tapauksissa johtunu siitä, mitä näkyy ulospäin. Kai mä oon omalla laillani ihan sievä. Sen voi jokainen itse päättää.

Mulla on pari kaveria, joita nään joskus harvoin. Mulla on jopa poikakaveri, mutta se ei oo sen vika, että mä oon joskus todella yksinäinen ja onneton.

Mä etin kaveria. Oulusta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu