Jännite-ero, mihin paikantuu?

Okei. No nyt tuli vielä mieleen yksi sähkövirrasta kuulemani asia eli että virta kulkisi aina sieltä, mistä se helpoiten pääsee menemään. Eikös juuri tämän takia ole turvallista koskea nollajohtoon: koska virta pääsee helpommin kulkemaan johdinta pitkin takaisin maahan ja voimalaan, se ei yritäkään mennä ihmisen läpi.

"Kaikki johtimet ovat vastuksia, joissa tapahtuu jännitehäviötä jos virta kulkee, ohmin lain mukaan. Jos katkaisija on auki eikä virtaa kulje, ei jännitehäviötä tapahdu, eli koko johtimessa on sama jännite."

Eli edellisen pohjalta voisi kait ajatella, että jos talossa kytketään pääkytkin pois päältä ja virtapiiri aukeaa vaiheiden ja talon sähköjohtojen välillä, niin talon johdoissa olisi maajännite koko siltä matkalta, kun ne ovat yhtenäisiä. Eli jos laitteiden katkaisijat ovat päällä (siis "suljettuina"), niin maajännite ulottuisi pääkytkimelle saakka. Eli tilanne olisi sama kuin ekan viestini lamppuesimerkissä, paitsi että nyt se maajännite ulottuisi kaikkien vehkeiden kohdalla katkaisimen sijasta pääkytkimelle saakka. Jos muistamani laki pitää paikkansa (virta kulkee aina sieltä mistä se helpoiten pääsee menemään...), niin tämän pohjaltahan voisi ajatella, että kun pääkytkin jälleen kytketään päälle (virtapiiri suljetaan), niin sähkövirta kulkisi ainostaan sen vehkeen läpi, missä olisi vähiten resistanssia eli mistä se pääsisi helpoiten kulkemaan.

Tiedän, että asia ei kuitenkaan noin ole, vaan että kaikkien sähkövehkeiden läpi kulkisi virta. Eli missä on looginen virhe tuossa em. päättelyketjussa?

Lampun vaihtaja kirjoitti:

Okei. No nyt tuli vielä mieleen yksi sähkövirrasta kuulemani asia eli että virta kulkisi aina sieltä, mistä se helpoiten pääsee menemään. Eikös juuri tämän takia ole turvallista koskea nollajohtoon: koska virta pääsee helpommin kulkemaan johdinta pitkin takaisin maahan ja voimalaan, se ei yritäkään mennä ihmisen läpi.

"Kaikki johtimet ovat vastuksia, joissa tapahtuu jännitehäviötä jos virta kulkee, ohmin lain mukaan. Jos katkaisija on auki eikä virtaa kulje, ei jännitehäviötä tapahdu, eli koko johtimessa on sama jännite."

Eli edellisen pohjalta voisi kait ajatella, että jos talossa kytketään pääkytkin pois päältä ja virtapiiri aukeaa vaiheiden ja talon sähköjohtojen välillä, niin talon johdoissa olisi maajännite koko siltä matkalta, kun ne ovat yhtenäisiä. Eli jos laitteiden katkaisijat ovat päällä (siis "suljettuina"), niin maajännite ulottuisi pääkytkimelle saakka. Eli tilanne olisi sama kuin ekan viestini lamppuesimerkissä, paitsi että nyt se maajännite ulottuisi kaikkien vehkeiden kohdalla katkaisimen sijasta pääkytkimelle saakka. Jos muistamani laki pitää paikkansa (virta kulkee aina sieltä mistä se helpoiten pääsee menemään...), niin tämän pohjaltahan voisi ajatella, että kun pääkytkin jälleen kytketään päälle (virtapiiri suljetaan), niin sähkövirta kulkisi ainostaan sen vehkeen läpi, missä olisi vähiten resistanssia eli mistä se pääsisi helpoiten kulkemaan.

Tiedän, että asia ei kuitenkaan noin ole, vaan että kaikkien sähkövehkeiden läpi kulkisi virta. Eli missä on looginen virhe tuossa em. päättelyketjussa?

Lue lisää

"virta kulkisi aina sieltä, mistä se helpoiten pääsee menemään"

Tämä on "nyrkkisääntö" joka ei pidä paikkaansa. Ohmin laki pätee tässäkin, virta on jännite vastuksen yli jaettuna resistanssilla. Jos laitat haaroitusjatkojohtoon eri kokoisia lamppuja niin kyllähän ne kaikki palavat, ja kunkin läpi kulkee virtaa lampun tehon mukaan.

sähköinssi kirjoitti:

"virta kulkisi aina sieltä, mistä se helpoiten pääsee menemään"

Tämä on "nyrkkisääntö" joka ei pidä paikkaansa. Ohmin laki pätee tässäkin, virta on jännite vastuksen yli jaettuna resistanssilla. Jos laitat haaroitusjatkojohtoon eri kokoisia lamppuja niin kyllähän ne kaikki palavat, ja kunkin läpi kulkee virtaa lampun tehon mukaan.

Lue lisää

Kirschoffin lakiin liittyväksi jutuksi!

sähkövirta kulkee johdinmateriaalissa, ei niinkään eristemateriaalissa.

Kiva toi sun nimimerkki, ihan itsekö keksit sen?

ö-aapinen kirjoitti:

Kirschoffin lakiin liittyväksi jutuksi!

sähkövirta kulkee johdinmateriaalissa, ei niinkään eristemateriaalissa.

Kiva toi sun nimimerkki, ihan itsekö keksit sen?

Lue lisää

"Kirschoffin lakiin"

Onko tällä jotain tekemistä Kirschberryn kanssa? En pidä ko. tökötistä.

Kirchoffin virtalain kyllä tunnen, ehkä jopa paremmin kuin sinä.

sähköinssi kirjoitti:

"virta kulkisi aina sieltä, mistä se helpoiten pääsee menemään"

Tämä on "nyrkkisääntö" joka ei pidä paikkaansa. Ohmin laki pätee tässäkin, virta on jännite vastuksen yli jaettuna resistanssilla. Jos laitat haaroitusjatkojohtoon eri kokoisia lamppuja niin kyllähän ne kaikki palavat, ja kunkin läpi kulkee virtaa lampun tehon mukaan.

Lue lisää

"Ohmin laki pätee tässäkin, virta on jännite vastuksen yli jaettuna resistanssilla."

Vaikka tässä tapauksessa siis vastuksen molemmilla puolilla (esim. se lamppu) on molemmissa se sama maajännite ja vasta pääkytkimen kohdalla tulee se jännite-ero? Jos vielä ulottaa pidemmälle samankaltaisen esimerkin, niin mites tilanne, jossa esimerkiksi sähkölinja on katkennut jossain metsän keskellä. Tällöinhän taas edellisten viestien logiikkaa käyttäen kaikki nollajohtimesta tulevat linjat siihen katkeamiskohtaan saakka ovat samaa maajännitettä? Kun linja taas korjataan, niin jääkö se jännite-ero kohta juuri siihen korjauskohtaan (tai siis varmaan käytännössä sille muuntajalle yms., josta virta seuraavan kerran kotitalouksien suuntaan yhdistetään)? Tällöin siitä kohdasta kotitalouksien suuntaan voisi huoletta maasta kurotella sähkölinjaa saamatta sähkäriä. Arkijärki sanoo, että ei tietenkään se noin mene, mutta missä vaiheessa vaihelinjat sitten palautuvat jälleen vaihelinjoiksi ja mihin kohtaan sen jälkeen tulee pisteet, missä vaihelinja loppuu ja nollalinja alkaa?

Menee jo vähän hiusten halkomiseksi, mutta edelleenkin mua askarruttaa just tuo jännite-ero kohdan määrittyminen.

Lampun vaihtaja kirjoitti:

"Ohmin laki pätee tässäkin, virta on jännite vastuksen yli jaettuna resistanssilla."

Vaikka tässä tapauksessa siis vastuksen molemmilla puolilla (esim. se lamppu) on molemmissa se sama maajännite ja vasta pääkytkimen kohdalla tulee se jännite-ero? Jos vielä ulottaa pidemmälle samankaltaisen esimerkin, niin mites tilanne, jossa esimerkiksi sähkölinja on katkennut jossain metsän keskellä. Tällöinhän taas edellisten viestien logiikkaa käyttäen kaikki nollajohtimesta tulevat linjat siihen katkeamiskohtaan saakka ovat samaa maajännitettä? Kun linja taas korjataan, niin jääkö se jännite-ero kohta juuri siihen korjauskohtaan (tai siis varmaan käytännössä sille muuntajalle yms., josta virta seuraavan kerran kotitalouksien suuntaan yhdistetään)? Tällöin siitä kohdasta kotitalouksien suuntaan voisi huoletta maasta kurotella sähkölinjaa saamatta sähkäriä. Arkijärki sanoo, että ei tietenkään se noin mene, mutta missä vaiheessa vaihelinjat sitten palautuvat jälleen vaihelinjoiksi ja mihin kohtaan sen jälkeen tulee pisteet, missä vaihelinja loppuu ja nollalinja alkaa?

Menee jo vähän hiusten halkomiseksi, mutta edelleenkin mua askarruttaa just tuo jännite-ero kohdan määrittyminen.

Lue lisää

Olisi helpointa, jos opettelisit käyttämään johtimista niiden oikeita nimityksiä. Tällöin koko ongelma ratkeaisi ihan itsestään ja sellaisenaan.

Maajännite? Nollajohtimesta tulevat linjat? Vaihelinjat???

Sähkönjakelujärjestelmässä on kolmenlaisia johtimia: vaihejohdin, nollajohdin ja suojamaadoitusjohdin.

Unohda kaikki linjat. Ne kuuluvat jonnekin maanmittauksen puolelle.

Arkijärki sanoo, että vaihejohtimen ja nollajohtimen väliin kytkettyyn lamppuun syttyy valo, kun vaihejohtimeen kytketään valokytkimestä jännite.

Jännitehäviö oikein mitoitetussa asennuksessa keskittyy lamppuun. Vaihe- ja nollajohtimessakin syntyy jännitehäviö, mutta sen on tarkoitus olla hyvin pieni. Oikein tehdyssä jatkoksessa ei synny mainittavaa jännitehäviötä.

Lampun vaihtaja kirjoitti:

Okei. No nyt tuli vielä mieleen yksi sähkövirrasta kuulemani asia eli että virta kulkisi aina sieltä, mistä se helpoiten pääsee menemään. Eikös juuri tämän takia ole turvallista koskea nollajohtoon: koska virta pääsee helpommin kulkemaan johdinta pitkin takaisin maahan ja voimalaan, se ei yritäkään mennä ihmisen läpi.

"Kaikki johtimet ovat vastuksia, joissa tapahtuu jännitehäviötä jos virta kulkee, ohmin lain mukaan. Jos katkaisija on auki eikä virtaa kulje, ei jännitehäviötä tapahdu, eli koko johtimessa on sama jännite."

Eli edellisen pohjalta voisi kait ajatella, että jos talossa kytketään pääkytkin pois päältä ja virtapiiri aukeaa vaiheiden ja talon sähköjohtojen välillä, niin talon johdoissa olisi maajännite koko siltä matkalta, kun ne ovat yhtenäisiä. Eli jos laitteiden katkaisijat ovat päällä (siis "suljettuina"), niin maajännite ulottuisi pääkytkimelle saakka. Eli tilanne olisi sama kuin ekan viestini lamppuesimerkissä, paitsi että nyt se maajännite ulottuisi kaikkien vehkeiden kohdalla katkaisimen sijasta pääkytkimelle saakka. Jos muistamani laki pitää paikkansa (virta kulkee aina sieltä mistä se helpoiten pääsee menemään...), niin tämän pohjaltahan voisi ajatella, että kun pääkytkin jälleen kytketään päälle (virtapiiri suljetaan), niin sähkövirta kulkisi ainostaan sen vehkeen läpi, missä olisi vähiten resistanssia eli mistä se pääsisi helpoiten kulkemaan.

Tiedän, että asia ei kuitenkaan noin ole, vaan että kaikkien sähkövehkeiden läpi kulkisi virta. Eli missä on looginen virhe tuossa em. päättelyketjussa?

Lue lisää

*
*
Tai nolla-johtimessa, jos on, kutsu asiantunteva sähkömies tarkastamaan kotisi sähkölaitteiden kytkennät ja myös jakeluverkon kytkennät liittymästä jakelumuuntamoon asti.

Jos asut taloyhtiössä, ota yhteys taloyhtiön kunnossapitoon.



Meikäläistä vähän riepoo tuo termi "maajännite", kun kysyt päättelyketjun loogista virhettä.



Älä itse koske sähköjohtimiin!!!!!

pysy vain lampun vaihtajana.

Lampun vaihtaja kirjoitti:

Okei. No nyt tuli vielä mieleen yksi sähkövirrasta kuulemani asia eli että virta kulkisi aina sieltä, mistä se helpoiten pääsee menemään. Eikös juuri tämän takia ole turvallista koskea nollajohtoon: koska virta pääsee helpommin kulkemaan johdinta pitkin takaisin maahan ja voimalaan, se ei yritäkään mennä ihmisen läpi.

"Kaikki johtimet ovat vastuksia, joissa tapahtuu jännitehäviötä jos virta kulkee, ohmin lain mukaan. Jos katkaisija on auki eikä virtaa kulje, ei jännitehäviötä tapahdu, eli koko johtimessa on sama jännite."

Eli edellisen pohjalta voisi kait ajatella, että jos talossa kytketään pääkytkin pois päältä ja virtapiiri aukeaa vaiheiden ja talon sähköjohtojen välillä, niin talon johdoissa olisi maajännite koko siltä matkalta, kun ne ovat yhtenäisiä. Eli jos laitteiden katkaisijat ovat päällä (siis "suljettuina"), niin maajännite ulottuisi pääkytkimelle saakka. Eli tilanne olisi sama kuin ekan viestini lamppuesimerkissä, paitsi että nyt se maajännite ulottuisi kaikkien vehkeiden kohdalla katkaisimen sijasta pääkytkimelle saakka. Jos muistamani laki pitää paikkansa (virta kulkee aina sieltä mistä se helpoiten pääsee menemään...), niin tämän pohjaltahan voisi ajatella, että kun pääkytkin jälleen kytketään päälle (virtapiiri suljetaan), niin sähkövirta kulkisi ainostaan sen vehkeen läpi, missä olisi vähiten resistanssia eli mistä se pääsisi helpoiten kulkemaan.

Tiedän, että asia ei kuitenkaan noin ole, vaan että kaikkien sähkövehkeiden läpi kulkisi virta. Eli missä on looginen virhe tuossa em. päättelyketjussa?

Lue lisää

koskemaan mihinkään sähköjohtoon.

Tässäpä käytännön esimerkki.
Kun muutimme tähän asentoon nolla oli kyllä nollassa, mutta vaihe oli kytketty maajohtoon, jonkun remontti Ranen toimesta.

Kaikkea vastaavaa tullut nähtyä, erittäin usein...

Vyysikko kirjoitti:

koskemaan mihinkään sähköjohtoon.

Tässäpä käytännön esimerkki.
Kun muutimme tähän asentoon nolla oli kyllä nollassa, mutta vaihe oli kytketty maajohtoon, jonkun remontti Ranen toimesta.

Kaikkea vastaavaa tullut nähtyä, erittäin usein...

Lue lisää

asuntoon siis heh, tää on niin tätä kun kuumeessa kirjottelee...

Vyysikko kirjoitti:

asuntoon siis heh, tää on niin tätä kun kuumeessa kirjottelee...

tämä kytkentä löytyi siis olohuoneen valaisimesta.

Vyysikko kirjoitti:

koskemaan mihinkään sähköjohtoon.

Tässäpä käytännön esimerkki.
Kun muutimme tähän asentoon nolla oli kyllä nollassa, mutta vaihe oli kytketty maajohtoon, jonkun remontti Ranen toimesta.

Kaikkea vastaavaa tullut nähtyä, erittäin usein...

Lue lisää

kuten olohuoneen lampussasi kerrot olleen, niin se on oikosulku ja varoke palaa ja johtimissa ei ole lainkaan sähköä, eikä olohuoneesi lamppu lainkaan pala..

Lampun vaihtaja kirjoitti:

Okei. No nyt tuli vielä mieleen yksi sähkövirrasta kuulemani asia eli että virta kulkisi aina sieltä, mistä se helpoiten pääsee menemään. Eikös juuri tämän takia ole turvallista koskea nollajohtoon: koska virta pääsee helpommin kulkemaan johdinta pitkin takaisin maahan ja voimalaan, se ei yritäkään mennä ihmisen läpi.

"Kaikki johtimet ovat vastuksia, joissa tapahtuu jännitehäviötä jos virta kulkee, ohmin lain mukaan. Jos katkaisija on auki eikä virtaa kulje, ei jännitehäviötä tapahdu, eli koko johtimessa on sama jännite."

Eli edellisen pohjalta voisi kait ajatella, että jos talossa kytketään pääkytkin pois päältä ja virtapiiri aukeaa vaiheiden ja talon sähköjohtojen välillä, niin talon johdoissa olisi maajännite koko siltä matkalta, kun ne ovat yhtenäisiä. Eli jos laitteiden katkaisijat ovat päällä (siis "suljettuina"), niin maajännite ulottuisi pääkytkimelle saakka. Eli tilanne olisi sama kuin ekan viestini lamppuesimerkissä, paitsi että nyt se maajännite ulottuisi kaikkien vehkeiden kohdalla katkaisimen sijasta pääkytkimelle saakka. Jos muistamani laki pitää paikkansa (virta kulkee aina sieltä mistä se helpoiten pääsee menemään...), niin tämän pohjaltahan voisi ajatella, että kun pääkytkin jälleen kytketään päälle (virtapiiri suljetaan), niin sähkövirta kulkisi ainostaan sen vehkeen läpi, missä olisi vähiten resistanssia eli mistä se pääsisi helpoiten kulkemaan.

Tiedän, että asia ei kuitenkaan noin ole, vaan että kaikkien sähkövehkeiden läpi kulkisi virta. Eli missä on looginen virhe tuossa em. päättelyketjussa?

Lue lisää

Niin atomi voimala tyhjeneisi ensimmäiseen lamppuun. Nyt sähkö mene tosiaankin mistä helpommin pääsee. Mutta kaikki sähkö ei sovi esim lampun kautta, ei mene kuin 40w. jää vielä yli kilovattitolkulla. sitten jos niitä 40w on tarpeeksi, ettei sähkö piisaakkaan kuten venäjällä joskus käy, himmenee valot tai palaa sulakkeet, kun kuormaa on liikaa.

ja vaihe maajohdossa kirjoitti:

kuten olohuoneen lampussasi kerrot olleen, niin se on oikosulku ja varoke palaa ja johtimissa ei ole lainkaan sähköä, eikä olohuoneesi lamppu lainkaan pala..

homman pointti oli se, että vaihejohdinta (musta) ei oltu kytketty mihinkään.

Sininen oli kytketty siniseen (nolla).

Keltavihreä maajohto oli kytketty vaiheeseen.

Tarinan opetus älä luota värikoodauksiin ts. älä koske sähköjohtoihin.

nimittelijä kirjoitti:

Olisi helpointa, jos opettelisit käyttämään johtimista niiden oikeita nimityksiä. Tällöin koko ongelma ratkeaisi ihan itsestään ja sellaisenaan.

Maajännite? Nollajohtimesta tulevat linjat? Vaihelinjat???

Sähkönjakelujärjestelmässä on kolmenlaisia johtimia: vaihejohdin, nollajohdin ja suojamaadoitusjohdin.

Unohda kaikki linjat. Ne kuuluvat jonnekin maanmittauksen puolelle.

Arkijärki sanoo, että vaihejohtimen ja nollajohtimen väliin kytkettyyn lamppuun syttyy valo, kun vaihejohtimeen kytketään valokytkimestä jännite.

Jännitehäviö oikein mitoitetussa asennuksessa keskittyy lamppuun. Vaihe- ja nollajohtimessakin syntyy jännitehäviö, mutta sen on tarkoitus olla hyvin pieni. Oikein tehdyssä jatkoksessa ei synny mainittavaa jännitehäviötä.

Lue lisää

Niin ja jos jännitehjäviötä alkaa syntymään, niin yleensä syynä on liian ohut johdin suhteessa sen pituuteen. ja on syytä myös mustaa sellainen laki, että "kun virta kasvaa,niin jännite pienenee" ja toisinpäin. Ja lisäksi "Kirshofia" pisteestä palaavien virtojen summa on pisteestä lähtevien virtojen summa....eli piste ei pullistu.

Vyysikko kirjoitti:

homman pointti oli se, että vaihejohdinta (musta) ei oltu kytketty mihinkään.

Sininen oli kytketty siniseen (nolla).

Keltavihreä maajohto oli kytketty vaiheeseen.

Tarinan opetus älä luota värikoodauksiin ts. älä koske sähköjohtoihin.

Lue lisää

Kyllä värikoodeihin pitää luottaa. Ensin vain on katsottava, että sähkötyöt on tehnyt sähköalan ammattilainen (sähköalan insinöörikään ei välttämättä ole asennuksen ammattilainen), joka OSAA asentaa. Ja tämä tarkistetaan dukumenteista (mittauspöytäkirjasta) ja jos olet sattunut ostamaan jonkun vanhan rintamamiestalon, johon sähköt on laittanut naapurin maatalon isäntä, niin dokumentteja ei löydy. Ja syytä myös muistaa, että värijärjestykset ovat matkojenvarrelle muuttuneet. Nyrkkisääntönä on, että keviä (keltaviedeä, eli maadoitus) saa nykysäännöillä käyttää VAIN maadoitukseen. Muita johtimia miten vain, mutta siinäkin susiteltuna ohjeena, että ru=L1 mu=L2 ha=L3 ja si= nolla, eli paluujohdin. Ja jos sinistä käytetään L johtimena se on merkattava teipillä tms. molemmista päistä esim. mustaksi. Nollamaadoituksia älkää ihmiset tehkö.Siitä saattaa antenniverkkonne mennä sekaisin. Esim keittiössä tehosekoitin käynistyy ja telkkarista häviää kuva. Sitä miksi saatte miettiä itse.

IsoPääSahkari kirjoitti:

Kyllä värikoodeihin pitää luottaa. Ensin vain on katsottava, että sähkötyöt on tehnyt sähköalan ammattilainen (sähköalan insinöörikään ei välttämättä ole asennuksen ammattilainen), joka OSAA asentaa. Ja tämä tarkistetaan dukumenteista (mittauspöytäkirjasta) ja jos olet sattunut ostamaan jonkun vanhan rintamamiestalon, johon sähköt on laittanut naapurin maatalon isäntä, niin dokumentteja ei löydy. Ja syytä myös muistaa, että värijärjestykset ovat matkojenvarrelle muuttuneet. Nyrkkisääntönä on, että keviä (keltaviedeä, eli maadoitus) saa nykysäännöillä käyttää VAIN maadoitukseen. Muita johtimia miten vain, mutta siinäkin susiteltuna ohjeena, että ru=L1 mu=L2 ha=L3 ja si= nolla, eli paluujohdin. Ja jos sinistä käytetään L johtimena se on merkattava teipillä tms. molemmista päistä esim. mustaksi. Nollamaadoituksia älkää ihmiset tehkö.Siitä saattaa antenniverkkonne mennä sekaisin. Esim keittiössä tehosekoitin käynistyy ja telkkarista häviää kuva. Sitä miksi saatte miettiä itse.

Lue lisää

Asiaa kerrankin. Kannattaa painaa mieleen! Ja varsinkin vanhoissa taloissa asuvat! Eikä niitä teippimerkintöjäkään muuten välttämättä aina löydy.

Ja mikä piru panee jotkut sormeilemaan johtojen päitä, jos ei ole turvallisuudesta satavarma? Yhden selityksen kuulin Jaako Tepon laulusta:

"Tykkäsin nuapurin Mirjasta,
jonka tukkamuoti oli lintukirjasta.
Siistäpä syöksyin suihkuun vaan
ja etusormet työnsin pistorasiaan.
Tukka pystyssä syöksyin diskoon hikiseen ...."

Olen ollut alan hommissa yli 30 vuotta ja saanut nuorempana sätkyjä sen verran, että en suosittele.

ö-aapinen kirjoitti:

*
*
Tai nolla-johtimessa, jos on, kutsu asiantunteva sähkömies tarkastamaan kotisi sähkölaitteiden kytkennät ja myös jakeluverkon kytkennät liittymästä jakelumuuntamoon asti.

Jos asut taloyhtiössä, ota yhteys taloyhtiön kunnossapitoon.



Meikäläistä vähän riepoo tuo termi "maajännite", kun kysyt päättelyketjun loogista virhettä.



Älä itse koske sähköjohtimiin!!!!!

pysy vain lampun vaihtajana.

Lue lisää

Ei ole mitenkään tavatonta, että maajohdon ja nolla johdon välillä on jännitettä, kun niitä ei nimittäin välttämättä ole toisiinsa yhdistetty !

Kahden eri talon maajohtimen välilltä voi myös löytyä jännitettä, joten mikäli nollajohdin kytkettäisiin molempiin, kulkisi maajohtimissa jatkuvasti virtaa. Tämähän ei todellakaan ole tarkoituksenmukaista, joten usein nollaa ja suojamaata ei ole kytketty toisiinsa.

nimittelijä kirjoitti:

Olisi helpointa, jos opettelisit käyttämään johtimista niiden oikeita nimityksiä. Tällöin koko ongelma ratkeaisi ihan itsestään ja sellaisenaan.

Maajännite? Nollajohtimesta tulevat linjat? Vaihelinjat???

Sähkönjakelujärjestelmässä on kolmenlaisia johtimia: vaihejohdin, nollajohdin ja suojamaadoitusjohdin.

Unohda kaikki linjat. Ne kuuluvat jonnekin maanmittauksen puolelle.

Arkijärki sanoo, että vaihejohtimen ja nollajohtimen väliin kytkettyyn lamppuun syttyy valo, kun vaihejohtimeen kytketään valokytkimestä jännite.

Jännitehäviö oikein mitoitetussa asennuksessa keskittyy lamppuun. Vaihe- ja nollajohtimessakin syntyy jännitehäviö, mutta sen on tarkoitus olla hyvin pieni. Oikein tehdyssä jatkoksessa ei synny mainittavaa jännitehäviötä.

Lue lisää

" Sähkönjakelujärjestelmässä on kolmenlaisia johtimia: vaihejohdin, nollajohdin ja suojamaadoitusjohdin. "

Talon ulkopuolella noin, paitsi että niitä vaihejohtimia on kolme ja ne ovat keskenään eri potentiaalissa.

Talon sisällä on myös sellaisia johtimia, joiden potentiaali riippuu kytkimien asennosta !
Esim kun sama valaisin on kytketty kahteen erillään olevaan valokatkaisijaan, ovat ne molemmat ns vaihtokytkimiä, eli kytkin ei kummassakaan asennossa irroita valaisimelle menevää johtoa, vaan se on aina kytketty joko nollaan tai vaiheeseen. Valokytkimien asennosta riippuen valaisin on poispäältä ollessaan siis joko nollajohtimien välissä, tai vaihejohtimien välissä. Kyseisiä johtimia ei siis voida yleisesti nimetä sen paremmin nollajohtimiksi kuin vaihejohtimiksikaan, kun niissä voi olla kumpi potentiaali tahansa.

Tällöin jos vaihtaa lamppua valaisimen ollessa poispäältä voi varomaton lampunvaihtaja koskea jännitteelliseen osaan !

Opetelkaa ensin, ja tehkää vasta sitten. Valokatkaisjan kääntäminen ei siis tee välttämättä sähköisistä osista jännitteettömiä !

IsoPääSahkari kirjoitti:

Kyllä värikoodeihin pitää luottaa. Ensin vain on katsottava, että sähkötyöt on tehnyt sähköalan ammattilainen (sähköalan insinöörikään ei välttämättä ole asennuksen ammattilainen), joka OSAA asentaa. Ja tämä tarkistetaan dukumenteista (mittauspöytäkirjasta) ja jos olet sattunut ostamaan jonkun vanhan rintamamiestalon, johon sähköt on laittanut naapurin maatalon isäntä, niin dokumentteja ei löydy. Ja syytä myös muistaa, että värijärjestykset ovat matkojenvarrelle muuttuneet. Nyrkkisääntönä on, että keviä (keltaviedeä, eli maadoitus) saa nykysäännöillä käyttää VAIN maadoitukseen. Muita johtimia miten vain, mutta siinäkin susiteltuna ohjeena, että ru=L1 mu=L2 ha=L3 ja si= nolla, eli paluujohdin. Ja jos sinistä käytetään L johtimena se on merkattava teipillä tms. molemmista päistä esim. mustaksi. Nollamaadoituksia älkää ihmiset tehkö.Siitä saattaa antenniverkkonne mennä sekaisin. Esim keittiössä tehosekoitin käynistyy ja telkkarista häviää kuva. Sitä miksi saatte miettiä itse.

Lue lisää

Mitenkäs IsoPääSahkari asentaa sähkölaitteen, jonka liittimeen tulee laitteesta vain kaksi johtoa, kevi ja sininen, kun toiseen pitäisi kytkeä vaihe ja toiseen nolla, että laitteen saisi toimimaan.
Jos pidät värikoodeistasi kiinni ja laitat laitteen nollan ja maadoituksen väliin, ei se kyllä toimi.
Eli värikoodeihin ei todellakaan kannata luottaa. Ei talossa olevissa asennuksissa, eikä tehdasvalmisteisissa sähkölaitteissa. Molemmista nimittäin löytyy standardien vastaisia värikoodeja. Vai rupeatko valmistamaan laitetta uudelleen ja laskutat siitä asiakasta ?!?

Entäs suoraan betoniin valetun kaapelin tapauksessa samoilla värikoodeilla, rupeatko roilottamaan uutta tilalle, vai laitatko kuitenkin entiseen kiinni ?

Liika luottaminen kun vie pahimmillaan hengen, niin eii kyllä kannattaisi luottaa liikaa, kunhan vaan asentelet niiden koodien mukaan aina kun mahdollista, ja laittelet niitä teippimerkkejä aina kun koodeja ei voida noudattaa.

...ja viestit on luettu ja asia selvisi. Ja samalla selvisi oikeat termitkin yms. Se on tätä kun alkaa täysin muun alan ihmisenä selittään ja kyseleen alueesta joka on itselle pitkälti vieras, mutta minkäs teet kun kaikki asiat pitää saada muka itselle selvitettyä.

Joka tapauksessa kiitokset kaikille asiallisesti vastanneille!