... ja toisiimme ihastuttiin vähitelleen ja kovasti, seksikin tuli kuvioihin!!!. Molemmat olimme varattuja. Erosin avomiehestäni, hän samoin. Nyt en enää tiedä missä mennään, voisimme olla yhdessä vihdoinkin, mutta nyt mietin vain olisiko minun sittenkin parempi edellisen kanssa, kaikki oli ennen niin hyvin, kunnes sokeasti ihastuin ja tunteen mukana vaan leijuin... nyt alkaa jalat taas koskettaa maata, enkä tiedä mitä tehdä...
työpaikalla tavattiin....
nina79
21344
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itselläni vähän sama juttu meneillään työkaverin kanssa. Tykätään toisistamme kovasti ja petetty omia puolisoitamme toistemme kanssa. Meillä on yhteiset pelisäännöt, joita toivon todella, että myös tämä työkaverini noudattaa ja kunnioittaa. Ollaan sovittu, että ei muuta kuin seksiä ja ei saa ihastua liikaa/rakastua toisiin yms. Tietysti tunteillehan ei mitään voi, jos niin pääsee käymään. Itse olen ainakin tyytyväinen tähän hetkeen, eletään päivä kerrallaan. Ollaan myös puhuttu, ettei kumpikaan aio erota toisen vuoksi nykyisestä puolisostaan, hyvä niin. Emme aio aloittaa yhteistä elämää keskenämme, ainoastaan jotain pientä säpinää pidetään yllä, päivien piristykseksi. Työpaikalla pidetään erittäinkin matalaa profiilia, tosin eipä juuri nähdäkään, mutta viestejä lähetetään sitäkin tiiviimmin. Todella törkeää toimintaahan tämä oman puolison selän takana on, mutta.. jokainen eläkööt kuten haluaa! Mutta muistakaa, että ei se ruoho sen vihreempää aidan toisella puolella välttämättä ole, aina ainakaan..
Hienoa kun kerroit tuollaisesta. Missä tapaatte, miten asia pysyy salassa puolisoiltanne? Niin, elämähän on liian lyhyt siihen, ettei tekisi elämästään mahdollisimman elämisen arvoista... En usko, että tulen ainakaan onnellisemmaksi tässä uudessa suhteessani, kuin vanhassa, vaikka vuosien varrella intohimo toki vähentynyt, mutta missäpä pidemmässä suhteessa niin ei kävisi. Nyt taiteilen tässä näiden kahden välillä ja jotain pitäisi päättääkin...