Olen ihastunut erääseen mieheen joka on naimisissa. Minua ärsyttää se kun hän on naimisssa! Olen todella vihainen siitä, kun ihmiset menevät naimisiin! Tiedän, ettei minun kannata edes kertoa hänelle, kuinka paljon hänestä välitän, sillä hän on jo toisen omaisuutta! Ette voi tietää kuinka vihainen ja surullinen olen. Se ketä eniten rakastan on jo toisen oma, enkä saa millään tavalla sekaantua siihen. Tottakai se olisi väärin hänen vaimoa kohtaan ja Jumalaa kohtaan jos sekaantuisin heidän parisuhteeseen.En ymmärrä sitä, miten ihmiset uskaltavat luvata Jumalalle rakastavansa toisiaan ikuisesti? Kaikkea voi tapahtua ihmisille, eikä tulevaisuutta voi ennustaa. Yleensä ihmiset rakastuvat elämässään muihinkin ihmisiin, vaikka ovat naimisissa toisen kanssa! Entäs jos on mennyt naimisiin sellaisen ihmisen kanssa, joka onkin niin ilkeä, ettei hänen kanssaan voi enään elää. Asiat muuttuu ja siksi on liian rohkeata luvata Jumalalle niin suurta asiaa, kun sitoutuu koko loppuelämäkseen toisen ihmisen kanssa! Itse en ainakaan uskaltaisi luvata Jumalalle moista, jos vain oikeasti uskon Jumalaan. Oli miten oli. Olen vain todella msentunut ja tarvitsen apuanne!!
Rakkauteni vietiin!
masis...
233532
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
"Tahdon" sanotaan sille sopimuskumppanille, ei Jumalalle ja vihkikaavoja on erilaisia. On "myötä- ja vastoinkäymisissä" ja "kunnes kuolema erottaa". Ensimmäinen on nykyisin suositumpi.
Ihmiset eivät ole toistensa omaisuutta avioliitossakaan. Kamala ajatuskin. Avioliitto on sopimussuhde.
Eniten vahngoitat itseäsi, jos ryhdyt suhteeseen varatun kanssa, en siis suosittele. Sitten, jos tyyppi eroaa, ota asia uudelleen harkintaan.
Hööm hööm..
Sinä kun olet niin ihastunut, damn se nainen
vei sinun rakkautesi. Mieti, sun mies ja toi-
sella naisella!
Mitäs perkelettä, jos sinä olisit onnellisesti
naimisissa haluaisitko toista naista roikkumaan
mieheesi, mitä?
By the way, avioliiton kohdalla olet oikeassa.
Se on pyhä (kenelle on ja kenelle ei, eli
helvettiin vai ei) eikä ihminen voi sitä rikkoa.
Tietty jos meet pettää sen miehen kanssa nii
se vaimo saa oikeuden erota miehestää.
Lykka till.
minä lupasin jumalalle, että rakastan miestäni kunnes kuolema meidät eroitta ja viisitoista vuotta uskoin niin. Tulipahan tytön hutale joka sai mieheni pään pyörryksiin tuli ja söi kuormasta.Nyt olemme asumus erossa.Mies ei saanut tätä tytön hutaletta hänkin oli naimisissa. Tyttö syöti miehellen paljon valhetta ja hän onneton uskoi kaiken. Minä haluan antaa sulle neuvon,että mikä ei ole sinun niin älä himoitse toisen aviopuolisoa. Sinä varmaankin saat vielä ihania poikamiehiä ja ei tarvitse rikkoa toisten parisuhdetta.Minä tiedän miten pahalta se tuntuu. Senkun sinä muista,ettet herkuttele toisen kuormasta. Jumalakin rakastaa meitä
Voi niitä surkeita ihmisiä, jotka tietoisesti rikkovat avioliitossa olevien perheitä ja aiheuttavat surua ja tuskaa myös heidän lapsilleen ja samalla vahingoittavat itseäänkin, koska sama kohtalo seuraa tekijää myös hänen parisuhteissaan, puhumattakaan liitoista.
Joten ei sitä tee ,mikä ei eteen kierrä jossakin vaiheessa elämää.
Minun kohdalleni on sattunut näitä ihmisiä jotka ihan oikeasti haluavat vain pahaa muille ja rikkoa toisilta sen mitä heillä itsellään ei ole. Mitään jalompia tunteita rakkaudesta puhumattakaan ei heillä ole. Olen miettinyt tuleeko sama heille itselleen vastaan jossain elämän vaiheessa...Toivottavasti kaikki heidän aiheuttamansa tosiaan kiertää bumerangina takaisin, kaikki muu olisi niin epäoikeudenmukaista.
..kuormasta syödä, jos vain mahdollista.
Toimivaan liittoon ei pääse väliin..
Kommentit, joita olet saanut, ovat tosi masentavia, jopa ilkeitä.
Nämä täällä jo tuomitsevat sinun tunteesikin, apua ei näytä heruvan eikä myötätuntoakaan.
Tunteet kun kulkevat omia latujaan. Sitä ei ymmärrä kuin sellainen ihmiset, joilla on tunteita eikä kulissi- tai järkisyitä suhteilleen.
Ainoa, mikä näihin auttaa, on aika. Jos se joskus aiheuttaa sitten vahinkoakin...
et vaikuta oikein henkisesti tasapainossa olevalta.
Suosittelen hakemaan itsellesi apua. Et vaikuta henkisesti kovinkaan terveeltä. Maailma on paha paikka kun SINÄ haluat jonkun miehen, joka on naimisissa. Narsistisia luonteenpiirteitä. Hitot muiden onnesta, kun SINÄ haluat. Hakeudu hoitoon.
Olen samaa mieltä. Alkup. ei vaikuta terveeltä. Suorastaan järjettömältä.
On ero rakastumisella ja rakastumisella.
Tässä on jokin kaukorakkaus menoillaan, josta kohde ei edes tiedä.
Samalla syytetään kohdetta avioitumisesta. Eihän hänellä ole osaa eikä arpaa ihastujaan. Hänellä on oma elämänsä, työnsä, ystävänsä, valintansa. Onko edes kiinnittänyt koskaan mitään huomiota "rakastuneeseen"?
Elääkö tämä "rakastunut" harhamaailman kynnyksellä? Minä olen sitä mieltä että elää, reaaliteetti on vinksahtanut, samoin arvostelukyky.
Hoitoa hän tarvitsee, kaikella ystävyydellä.
Eihän tässä mitään narsistista ole näkyvillä. itseasiassa päin vastoin: Ap näkee hyvin sen, että hänellä ei ole "oikeutta" sekaantua toisen avioliittoo ja kärsii nyt itse omat emotionaaliset tuskansa... Hoitoa ja tukea tietysti voi silti hakea, jotta selviää tästä yli. Syy ei kuitenkaan ole narsisimi!
Tiedoksi vain, että kirjoitin tuon aloitus viestin. Olen syvästi petynyt teidän suhtautumiseen minua kohtaan! Te jotka olette onellisesti tai ei, mutta naimisissa kuitenkin niin ette osaa ajatella miltä tämä osapuoli tuntuu, kun joutuu katsomaan vierestä toisiinsa sitoutuneita ihmisiä! En ole sairas, enkä hullu! Enkä tarvitse mitään terapiaa jne. Monet terveet ihmiset ajattelevat samalla tavalla kuin minä ja kärsivät samoista ongelmista. Joskus naimisissa oleva ihminen ei edes itse halua kertoa toiselle olevansa varattu. Onneksi tiedän kuitenkin jo ajoissa, että parempi unohtaa, kuin yrittää mitään. Jos se mies vain itse haluaa olla kanssani niin en voi sille mitään. Yritän tietenkin puhua järkeä hänelle, jos vain kykenen.;)
Uskon, että tuntuu pahalta katsoa vierestä toisten onnea... tai onnettomuutta.
Mitä sitten aviossa olevat voivat tehdä epätoivoisen sinkun hyväksi?
Minä en tiedä.
Täytyy sanoa, että ei kai aina tarvitse olla jokapuolelle huutamassa: olen aviossa, olen aviossa...
En ymmärrä mitä loppujen lopuksi haluat sanoa, mihin tähtäät.
Yritä silti päästä eroon ihastumisen tunteesta. Arkipäivä toisen ihmisen kanssa ei aina ole niin kivaa. Pääosin se on tavallista junnaamista. Kyllä siinä glamour karisee ennen pitkää.
Maailmassa on vapaita miehiä, joista löytyy yhtä ihania kuin nykyinen ihastuksesi.
On vain omasta tahdosta kiinni, kehen haluaa sitoutua.
Onko sinulla muuten ollut aikaisempia rakkauksia ennen tätä?
Etsi se oma onnesi jonkun toisen miehen kanssa, äläkä mene yrittämään toisen omaa. Meinaan jos se yksinolo on niin perseestä, niin tee asialle jotain, mutta älä todellakaan koske varattuihin!
Sinä taidat olla vähän pettynyt kaikeen tällä hetkellä? OK. varmasti nyt tuntuu epäoikeudenmukaiselta.
Älä katso vierestä toisiinsa sitoutuneita ihmisiä vaan mene ja sitoudu itsekkin jos ajattelet että
onni on sitä ja vain sitä.
Joku sitten samoin katselee sinua kadehtien.
On totta että suurin osa terveistäkin ihmisistä kärsii samoista ongelmista.Kateudesta ja katkeruudesta.
Pettymyksen tunne mukaan lukien. Pettymykset ovat osa elämää kuten torjutuksi tulemisen pelkokin.
Ei sinun tarvitse lakata rakastamasta jos niin kovasti tunnet. Eihä sellaista voi käskeä.
Rakasta ja iloitse rakkaasi onnesta. Oikea rakastaminen on sitä että
haluaa kohteelleen parasta ja pelkkää hyvää.
Rakkaus ei vaadi mitään eikä odota yhtään mitään.
Ei muuta kun jatkat rakastamistasi.
Harva täällä edes osaa rakastaa muuta kuin itseään.
Miltä sinusta tuntuu? Entä miltä tästä naisesta tuntuisi, jos joku vokottelisi hänen aviomiestään? Tai rikkoisit heidän avioliiton. vaikka et sitä yksin pysty rikkomaan. Tarvitaan siinä miestäkin. Eli hän olisi yhtä syyllinen.
Kirjoituksesi vaikuttaa sen verran oudolta, että on varmaan pilaa. Mutta vastaan varmuudeksi.
Ihmiset eivät ole mitään omaisuutta. Oli parisuhteen muoto mikä tahansa. Et voi omistaa toista ihmistä. Eli mieskään ei ole kenenkään omaisuutta.
Kai rakastua voi toiseen ihmiseen vaikka on naimisissa, mutta on eri asia toimiiko sitten jotenkin.
Ja kaikki eivät usko Jumalaan ja voivat mennä esim. maistraatissa naimisiin. Silloin he eivät lupaa mitään Jumalalle. Ja vihkikaavassa kysytään tahdotko rakastaa. Kysymys on tahdosta. Ei siitä, että luvataan jollekin jotain. Vaan, että tahtoo rakastaa. Mies on sanonut, että tahtoo.
Kummallista olla vihainen siitä, että ihmiset menevät naimisiin. Eikö se ole hieno asia? Ja varmasti kyseisestä miehestä oli, ei kai hän muuten olisi mennyt naimisiin? Eikä nainen vienyt miestä sinulta, vai seurustelitteko silloin?
Maailmassa on varmasti vaikka kuinka paljon miehiä, jotka ovat sinkkuja. Varmasti löydät jonkun toisen. Vaikka nyt ei tunnu siltä. Moni muu on tuntenut samoin, usko pois. Olet varmaan aika nuorikin, kirjoituksestasi päätellen. Sinulla on aikaa. Ei kannata sotkea heidän suhdettaan (oletko varma, että mies edes haluaa sitä ja rakastaa sinua?), koska satutat muita ihmisiä ja itseäsi. Tarinalla tuskin olisi onnellista loppua ja vaipuisit vaan suurempaan masennukseen. Jotkut kyllä saattavat pettää puolisoaan, mutta eivät jätä tätä. Saattaisit olla ikuisesti kakkosnainen. Ei kannata uskoa kaikkea mitä mies sinulle sepittää ja lupailee. Hän voi käyttää sinua vaan hyväkseen. Ja kai sinulla on sen verran luonnetta, että vaikka mies olisi kiinnostunut sinusta niin pystyt hänen torjumaan. Miksi? Koska hän on naimisissa. Ala sitten vasta suhde, kun hän on eronnut. Jos näin käy. Älä kuitenkaan kannusta häntä siihen. Jos heidän suhde on tuhoon tuomittu, hän eroaa ilman sinuakin. Ja ehkä sinunkin kannattaisi saada elämäsi tasapainoon ennen kuin alat mihinkään suhteeseen. Ehkä kannattaisi hakea ammattiapua masennukseesi. Vakava masennus ei ole leikin asia.
Hmm,tuli vaan mieleen,että et vaan ole se nainen,joka seuraa meidän perhettä???Jos olet, ja vielä seuraat, ilmoitamme viranomaisille.
Tiedän kyllä, miten tuskallista on ihastuminen naimisissa olevaan mieheen. Silloin on parasta vältellä ja antaa asian olla, aika kyllä saa ihastuksen laantumaan. Onneksi nämä kolme varattua miestä, joihin elämäni aikana olen ollut ihastunut, eivät ole tienneet tunteistani.
Avioliitto on miehen ja naisen välinen ikuinen liitto. Raamatusta voit lukea, miten raskas synti sen rikkominen on. Jos tunteesi miestä kohtaan ovat syviä, kuten kerrot, olet varmasti onnellinen hänen onnellisuudestaan. Toista ei koskaan voi omistaa, mutta menemällä avioliittoon tämä mies on luvannut Jumalan kasvojen edessä tahtoa rakastaa aviovaimoaan kunnes kuolema heidät erottaa. Se on suuri lupaus. Uskovat tietävät, että elämänpolun varrella voi tulla ongelmia, mutta voimme silloin muistaa Jumalan rakastavan ihmistä perustavalla ja ehdottomalla tavalla. Näin olisi meidänkin rakastettava puolisoamme.
Sinun rakkauenkohdettasi ei siis ole viety, mutta sinä olet nyt tuhoamassa toisten avioliittoa.
ei voi muuta sanoa :)
tapaus. Vai vietiin sinulta rakkaus ja ihan vielä nenän edestä?. Eiköhän nyt olisi paras, että katselisit nyt vaan niitä vapaita miehiä ja päästäisit irti päiväunelmistasi.
Papin vihitessä meidät hän kysyí "tahdotko rakastaa". Ei siis "lupaatko rakastaa". Sanoi myös sen, että avioliitossa tulee tilanteita ja aikoja, joissa toinen ei tunnu kovin rakastettavalle. Silloin juuri kysytään sitä tahtoa. Teille, joiden avioliitto on kestänyt niin ylä- kuin alamäetkin ja tahdotte edelleen rakastaa ja tehdä asioita avioliittonne eteen suuri hatun nosto!! Ja sinulle, joka olet ihastunut ukkomieheen, "aika parantaa".
Kirjoituksesta saan sellaisen kuvan, että kirjoittaja on aika nuori. Onkohan itse edes vielä täysi-ikäinen? Ihastuksen kohde on paljon vanhempi veikkaisin. Silloin tuollaiset tunteet on maatiaispsykologialla aika alkeellisia ja kirjoittajalle on vain hyväksi joutua pettymään tässä jutussa. Ihastuksen kohde voi olla esim. opettaja tai valmentaja tai muu auktoriteettihahmo?