Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Kaikkea sitä

    Miesystäväni on eronnut, hänellä on kaksi lasta ex-vaimonsa kanssa. Mies on ihana, kultainen, huolehtiva, hauska, hellä, huumorintajuinen jne. Meillä riittää keskusteltavaa laidasta laitaan. Seksi toimii.

    Nyt minua on alkanut mietityttää se jaksanko jakaa hänet hänen lastensa kanssa. Itselläni ei ole lapsia. Omasta päättyneestä avioliitostani traumaattisiksi kokemuksiksi jäivät exän lapset, sinänsä kivoja tenavia mutta...

    Olenko siis huono, itsekeskeinen narsisti kun mietin miten mukavaa olisi ilman noita miesystäväni lapsia......... Olen.

    Jaksanko sitoutua mieheen, jolla on alaikäisiä lapsia. Siinäpä kysymys, jonka vain itse pystyn ratkaisemaan. Kysymys on kai se rakastanko häntä tarpeeksi pystyäkseni jakamaan hänet.
    3538
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    tuollainen mies, kestäisin ihan mitä tahansa :)

    Äänestä

    huono, itsekeskeinen tai narsisti vaan terveesti asioita harkitseva. On paljon parempi miettiä asioita perusteellisesti kuin tutustua suinpäin toisen lapsiin ja sitten -kenties- huomata tehneensä virheen ja häipyä heidän elämästään.

    Ja ilmeisesti ymmärrät hyvin senkin, että lapset todella tulevat miehen mukana, eli lapsiaan hän ei tule sinun takiasi jättämään.

    Anna asialle aikaa. Et kertonut kauanko olette seurustelleet, mutta kiirettä tuskin on tehdä vielä mitään päätöksiä. Pysy pois lasten elämästä siihen saakka, että olet varma halustasi muodostua sen pysyväksi osaksi.

    Itse en ole pystynyt ottamaan toisen lapsia osaksi omaa elämääni, enkä soimaa siitä itseäni. On kaikkien osapuolten kannalta parempi myöntää se kuin yrittää perustaa uusperhettä, jossa olisi paha olla.

    Äänestä

    • On se vaan niin hankalaa tämä elämä. Huokaus.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    pohtii kirjoitti:

    Miesystäväni on eronnut, hänellä on kaksi lasta ex-vaimonsa kanssa. Mies on ihana, kultainen, huolehtiva, hauska, hellä, huumorintajuinen jne. Meillä riittää keskusteltavaa laidasta laitaan. Seksi toimii.

    Nyt minua on alkanut mietityttää se jaksanko jakaa hänet hänen lastensa kanssa. Itselläni ei ole lapsia. Omasta päättyneestä avioliitostani traumaattisiksi kokemuksiksi jäivät exän lapset, sinänsä kivoja tenavia mutta...

    Olenko siis huono, itsekeskeinen narsisti kun mietin miten mukavaa olisi ilman noita miesystäväni lapsia......... Olen.

    Jaksanko sitoutua mieheen, jolla on alaikäisiä lapsia. Siinäpä kysymys, jonka vain itse pystyn ratkaisemaan. Kysymys on kai se rakastanko häntä tarpeeksi pystyäkseni jakamaan hänet.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu