"Tunne" ensitapaamisella

4kymppiselle vähän uutta ohjeistusta; tuo sun lopputekstisi nyt ei minuun ainakaan tehoaisi ollenkaan! Naurettavaa lässytystä, tuollainen ehkä pelittää jonkun vanhanpiian kohdalla joka on ikuinen seinäruusu. sellaiseen naiseen tuollainen lässytys saatta vaikka iskeäkin. Aika moniin muihin ei.

minkä ikäisiin tuollainen taktiikka tehoaa?

pahasti tuollaisesta ja ajattelisin kotona, tai ellen jo heti siinä pystyisi pakokauhuni vallassa, että onpa hullu mies ja aivan varmasti joku pelimies. pelimiehet muuten kuvottaa mua. Kaikki naiset ei o niin tyhmiä et sortuisi heihin.

30+++ kirjoitti:

4kymppiselle vähän uutta ohjeistusta; tuo sun lopputekstisi nyt ei minuun ainakaan tehoaisi ollenkaan! Naurettavaa lässytystä, tuollainen ehkä pelittää jonkun vanhanpiian kohdalla joka on ikuinen seinäruusu. sellaiseen naiseen tuollainen lässytys saatta vaikka iskeäkin. Aika moniin muihin ei.

Lue lisää

Kiitos vain, en tarvitse ohjeistusta ainakaan mua nuoremmalta. Annoin vähän nuoremmalle pojalle ohjeita asioissa, joissa itse tein väärin nuorena.

En väitä, että itse tekisin noin systemaattisesti, koska iskeminen ei ole enää tarkoitukseni, sekin on niitä nuoruuden virheitä. Sattumalta olen vain käytännössä oivaltanut, mikä puree. Rehellisyys ja avoimuus ainakin. Mutta jollen jotenkin ilmaise sitä, niin asiat eivät kehity.

Unohdit perusasian, jonka kerroin, puhe pois. Ei tosiaankaan mitään lässytystä vaan tilaa sille muulle kommunikaatiolle, jonka puhe peittää. Mutta oli jossain lehdessä deittivinkkinä, että naista pitää kehua vähintään kolmasti illan aikana. Teen sen mielelläni, jos löydän naisesta jonkin miellyttävän ominaisuuden. Toinen vinkki, älä lörpöttele, kuuntele. Teen niin, koska teen niin luonnostani. Kolmas vinkki, älä pälyile vaan katso kumppaniasi rohkeasti silmiin. Kaikki eivät luonnollisestikaan pidä tästä, mutta hyvin monet pitävät. Kun nainen puhuu, olen aiemmin katsellut hänen kasvojaan, puhuvaa suuta, mutta nykyään katson läheltä silmiin, pidän siitä ja deittien onnistumisprosentti hipoo sataa. :-)

En usko, että siihen kuka tahansa pystyy, mutta silmiin katsominen on näköjään se ratkaiseva tekijä. Jonkinlaisen halun se on saanut aikaan toisessa osapuolessa, joka yhtä halukkaasti tapittaa takaisin. Toimii tavallisiin naisiin ikähaarukassa 30..50 v, nuorempiin en ole kokeillut.

4kymppinen kirjoitti:

Kiitos vain, en tarvitse ohjeistusta ainakaan mua nuoremmalta. Annoin vähän nuoremmalle pojalle ohjeita asioissa, joissa itse tein väärin nuorena.

En väitä, että itse tekisin noin systemaattisesti, koska iskeminen ei ole enää tarkoitukseni, sekin on niitä nuoruuden virheitä. Sattumalta olen vain käytännössä oivaltanut, mikä puree. Rehellisyys ja avoimuus ainakin. Mutta jollen jotenkin ilmaise sitä, niin asiat eivät kehity.

Unohdit perusasian, jonka kerroin, puhe pois. Ei tosiaankaan mitään lässytystä vaan tilaa sille muulle kommunikaatiolle, jonka puhe peittää. Mutta oli jossain lehdessä deittivinkkinä, että naista pitää kehua vähintään kolmasti illan aikana. Teen sen mielelläni, jos löydän naisesta jonkin miellyttävän ominaisuuden. Toinen vinkki, älä lörpöttele, kuuntele. Teen niin, koska teen niin luonnostani. Kolmas vinkki, älä pälyile vaan katso kumppaniasi rohkeasti silmiin. Kaikki eivät luonnollisestikaan pidä tästä, mutta hyvin monet pitävät. Kun nainen puhuu, olen aiemmin katsellut hänen kasvojaan, puhuvaa suuta, mutta nykyään katson läheltä silmiin, pidän siitä ja deittien onnistumisprosentti hipoo sataa. :-)

En usko, että siihen kuka tahansa pystyy, mutta silmiin katsominen on näköjään se ratkaiseva tekijä. Jonkinlaisen halun se on saanut aikaan toisessa osapuolessa, joka yhtä halukkaasti tapittaa takaisin. Toimii tavallisiin naisiin ikähaarukassa 30..50 v, nuorempiin en ole kokeillut.

Lue lisää

Olen itse nainen ja kirjoitin aiemmin tuosta silmäteemasta "miten mies isketään"-palstalle.Lempeä silmiin (syvälle) katsominen ja kuunteleminen saa miehetkin sekaisin. Naurattaa vain minkälaisethan treffit meillä olisi, kun kaksi tapittajaa olisi vastakkain...Tosin tiedän jo lopputuloksen, sillä johtaa nopeasti märkään suulliseen kontaktiin (muistelee hymyllä yhtä Gant-paitaista tohtorismiestä kesällä)

pahaan oloosi -> Itsetunto-ongelmat. Miten tällaiset vaivat saa korjattua, sitä kannattaa miettiä. Kllä se sopivakin tyttö sieltä sitten löytyy, kun itsetuntoa on riittävästi, jotta osaa sellaisen etsiä, valita ja kohdella valittua hyvin.

itsekin syyn kirjoitti:

pahaan oloosi -> Itsetunto-ongelmat. Miten tällaiset vaivat saa korjattua, sitä kannattaa miettiä. Kllä se sopivakin tyttö sieltä sitten löytyy, kun itsetuntoa on riittävästi, jotta osaa sellaisen etsiä, valita ja kohdella valittua hyvin.

Lue lisää

Juu, kyllä tiedän että olen huonoitsetuntoinen. Eikä sitä nämä muijat ole ainakaan auttaneet, jotka odottaa jotain välitöntä "fiilistä" treffeillä ja antaa rukkasta.

Väittäisin, että itsetuntoa on useampaa sorttia. Olen suht hyväitsetunoinen kaikilla muilla osa-aluella, tiedän osaavani tehdä eri asioita ja olevani hyvä niissä. Mutta nais-itsetunto on ihan perseestä, enkä uskalla lähestyä naisia. Heh, hyvä kun edes uskallan työpaikan naisille suutani avata, tuskaa tekee jo sekin.

Ja tämähän johtuu siitä, että kun ei ole tähän mennessä kenellekään naiselle kelvannut. Niin. Kun siitä on aina puuttunut "se jokin" naisen mielestä. Ja miten tätä itsetunnon osa-aluetta oikein pystyisi muutenkaan parantamaan, kuin löytämällä se nainen joka todella välittää ja on kiinnostunut. Ja sehän ei ole mikään helppo homma.

Minä väitän, että miehet ja naiset pettyy treffeillä eri tavalla.

Naiset pettyvät yleensä, koska heillä on suhteettoman korkeat odotukset miehestä. Heidän itsetuntoonsa tällaisella pettymyksellä on aika minimaalinen vaikutus. Ei kun uutta treffiä putkeen vaan, eiköhän sieltä se prinssi joskus löydy.

Miehet taas pettyvät, koska yleensä treffeillä kiinnostuvat naisesta, mutta nainen ei kiinnostu heistä. Muutama tällainen treffitilanne ja itsetunto alkaa olemaan aika rappiolla. Alkaa se treffailuintokin pikkuhiljaa hiipua.

En tiedä, mitä luonto on ajatellut luodessaan tämän ns. "ihmisten väliset kemiat".
Lajikehitys pyrkii vaan ja ainoastaan siihen, että ihminen lisääntyisi.

Miksi sitten tämä sokea evoluutio on valinnut niinkin tyhjänpäiväisen seikan, kuin ihmisen ilmiasun (liikkeet, eleet..ymv. "kehon kemian" ) niin ratkaisevaan osaan, että sen kautta valitaan jopa pari itselleen? Eikö olisi paljon kestävämpi valintaperuste ns hengen kemiat, eli yhteensopivuus niissä asioissa, mitä ihminen suoltaa suusta ulos?
En oikein löydä mitään järkeä tässa asiassa??????
Ei kait tässä elämässä (kohtalo ymv.)muutenkaan mitään sellaista logiikkaa ole, mitä ihminen voisi ymmärtää. Sattumaako kaikki vaan on???????? Ei kannustaisi yrittämään.

Mitä se on? kirjoitti:

En tiedä, mitä luonto on ajatellut luodessaan tämän ns. "ihmisten väliset kemiat".
Lajikehitys pyrkii vaan ja ainoastaan siihen, että ihminen lisääntyisi.

Miksi sitten tämä sokea evoluutio on valinnut niinkin tyhjänpäiväisen seikan, kuin ihmisen ilmiasun (liikkeet, eleet..ymv. "kehon kemian" ) niin ratkaisevaan osaan, että sen kautta valitaan jopa pari itselleen? Eikö olisi paljon kestävämpi valintaperuste ns hengen kemiat, eli yhteensopivuus niissä asioissa, mitä ihminen suoltaa suusta ulos?
En oikein löydä mitään järkeä tässa asiassa??????
Ei kait tässä elämässä (kohtalo ymv.)muutenkaan mitään sellaista logiikkaa ole, mitä ihminen voisi ymmärtää. Sattumaako kaikki vaan on???????? Ei kannustaisi yrittämään.

Lue lisää

Se ihmisten välinen kemia tarkoittaa ihmisen ominaistuoksua, jota tosin nykyihminen koettaa kaikin kosmeettisin ainein peittää. Kun valitaan paria, niin sellainen ihminen, joka geneettisiltä ominaisuuksiltaan sopii hyvin pariksi, myös tuoksuu hyvältä. Nuuskuttelepa vain ihmisiä, niin kaikki eivät todellakaan omaan nenään tuoksu miellyttävältä.

Ulkonäöstä sen verran, että symmetriset muodot näyttävät ihmisen silmään kauniilta ja symmetrisyyttä haetaan myös ihmiskehosta ja kasvoista. Myös vyötärö-lantio -suhde naisella on tärkeä. Ja siinä nimenomaan tulee esille se, että onko naisesta synnyttäjäksi.

Kysyt, että onko tässä järkeä. No nimenomaan tässä on järkeä, sillä sekä eläin- että ihmiskunnassa tärkein tehtävä on lisääntyminen ja mahdollisimman elinkelpoisten ja hyvien jälkeläisten tuottaminen. Eli mikään ei ole sattumaa.

tuoksukas kirjoitti:

Se ihmisten välinen kemia tarkoittaa ihmisen ominaistuoksua, jota tosin nykyihminen koettaa kaikin kosmeettisin ainein peittää. Kun valitaan paria, niin sellainen ihminen, joka geneettisiltä ominaisuuksiltaan sopii hyvin pariksi, myös tuoksuu hyvältä. Nuuskuttelepa vain ihmisiä, niin kaikki eivät todellakaan omaan nenään tuoksu miellyttävältä.

Ulkonäöstä sen verran, että symmetriset muodot näyttävät ihmisen silmään kauniilta ja symmetrisyyttä haetaan myös ihmiskehosta ja kasvoista. Myös vyötärö-lantio -suhde naisella on tärkeä. Ja siinä nimenomaan tulee esille se, että onko naisesta synnyttäjäksi.

Kysyt, että onko tässä järkeä. No nimenomaan tässä on järkeä, sillä sekä eläin- että ihmiskunnassa tärkein tehtävä on lisääntyminen ja mahdollisimman elinkelpoisten ja hyvien jälkeläisten tuottaminen. Eli mikään ei ole sattumaa.

Lue lisää

Kun on nähnyt kuvan toisesta, kuullut puhelimessa äänen ja on mailailtu kymmeniä viestejä, niin molemmat ovat luoneet toisestaan kuvitellun hahmon, mihin ovat rakastuneet. Kun sitten tavataan ja todellisuus ei vastaakaan sitä kuviteltua olemusta, niin petytään.

Olen myös ajatellut, että juuri tapaamishetkellä (muutaman sekunnin sisällä) tapahtuu erittäin nopeaa vuorovaikutteista signalointia. Molemmat peilaavat toisen käytöstä ja jos tässä vaiheessa menee pieleen, niin peli on menetetty. Jos esim. toinen hämmentyy/jännittyy, niin viesti kulkee valitömästi toiselle, joka jähmettyy myös. Tämä viesti palaa taas alkuperäiselle ja "tilanne" vahvistuu". Tämä hetki on myös äärimmäisen alti väärintulkinnoille. Toisen hymy voidaan esim. tulkita virnuiluksi, totisuus vihaisuudeksi jne...

Noin kunnes sitten menin rakastumaan jo pitkään tuntemaani naiseen ja intohimoa ei todellakaan puuttunut suhteesta, pikemminkin kiihkein kokemani suhde koska tunsimme toisemme läpikotaisin. Kun pitää yhtä asiaa totuutena, ei edes tarjoa mahdollisuutta millekään muulle vaihtoehdolle.

Kemia on olemassa, mutta itse en ole sitä ikinä ensi tapaamisella tajunnut. Ellei sitten ole hakemassa pelkkää yhden illan seksisuhdetta.

Elämässäni on kolahtanut kahdesti, ensimmäinen pitkä suhteeni ei ollut varsinaista kemiaa, enemmänkin riippuvuutta, vaikka teininä muuta kuvittelinkin.

Pahiten kolahti mies, jonka olin tuntenut yhteisten tuttujen kautta joitakin kuukausia, ellei vuoden. Kemia iski sitten yhtäkkiä kuin sähköisku illanvietossa (joka oli kostea), eikä se ole varsinaisesti päättynyt vieläkään vaikka suhde kesti vain joitakin kuukausia ja sen päättymisestäkin on jo vuosia. Useat riippumattomat ulkopuolisetkin huomasivat tämän "samankaltaisuutemme" ja sanoivat siitä myös. Harmi että olimme silloin molemmat niin hukassa että elämän oli pakko mennä eri teille. Tavallaan hän oli elämäni rakkaus, vaikken häntä enää haikailekaan. Mielestäni on kuitenkin hienoa, että on saanut kokea tälläisen liki "taivaassa solmitun" kohtaamisen (en ole uskovainen)

KOlmannen olin tuntenut kaverina jokusen vuoden, kun mielessäni välähti "tuo", mitään en kuitenkaan tehnyt ja kului vuosia kunnes kohtasimme uudestaan, siitä alkoi vuosia kestänyt suhde.

Yhden todella yltiökomean tumman pitkän miehen torjuin kun en minkäänlaista kemiaa (edes seksimielessä) tuntenut. Sellainenkin on mahdollista, pojat, uskokaa vain. Kemialla on lopulta aika vähän tekemistä ulkonäön kanssa. Enemmänkin se on juuri SAMANKALTAISUUTTA.

Tämä samankaltaisuus tuntui olevan monelle se syttymisen taikasana. Hassua, kun se itselle on vastakohtaisuus eli toisen erilaisuus. Tumma ja tulinen etsii siis sitä rauhallista vastakohtaansa, sielun ja mielen rauhoittajaa. Eipä ole vielä löytynyt 2 vuodessa, liekö koskaan. Kai mä olen niin kamalan pelottava,....Mutta se täytyy allekirjoittaa, että joskus kolahtaa ja kovaa, siitä ensi silmäyksestä. Sille vaan kun ei voi mitään.(Niille tunteilleen.) Harmi, ettei aina ole molemminpuolista.

Kuule, voisin jutella vaikka ummet ja lammet naisen kanssa mutta väitän tunnistavani sussa sellaisia piirteitä ettei keskustelumme kauan eläisi ja syy siihen ei ole siinä, ettenkö keksisi puhuttavaa vaan että kaltaisesi "ehtojen" laittajan tutustumiselle tiedän olevan todella pikkusieluisen ja ymmärtämättömän eli tyhmän ihmisen ja tyhmän kanssa en halua jutella.

Jos hiljaista on ollut ja keskustelua ei ole syntynyt niin ei ole tullut koskaan mieleen kuka se tuppisuu ja tunnelman syöjä oikeasti on?

Itsehän istut tuppisuuna ja voin nähdä jo nyt olemuksesi pelkuruude ja negatiivisuudem, joka on yksinkertaisille naisille ominainen. Ammattilaisena mun ei tarvitse kuin vilkaista sinua niin ymmärrän ongelmasi. Älä välitä se on yleistä tässä yhteiskunnassa juuri teidän vamhempien naisten keskuudessa, onneksi olette pikkuhiljaa poistumassa markkinoilta ja terveasenteisemmat nuoret naiset astuvat tilalle.

Tajuan täysin M kirjoitti:

Kuule, voisin jutella vaikka ummet ja lammet naisen kanssa mutta väitän tunnistavani sussa sellaisia piirteitä ettei keskustelumme kauan eläisi ja syy siihen ei ole siinä, ettenkö keksisi puhuttavaa vaan että kaltaisesi "ehtojen" laittajan tutustumiselle tiedän olevan todella pikkusieluisen ja ymmärtämättömän eli tyhmän ihmisen ja tyhmän kanssa en halua jutella.

Jos hiljaista on ollut ja keskustelua ei ole syntynyt niin ei ole tullut koskaan mieleen kuka se tuppisuu ja tunnelman syöjä oikeasti on?

Itsehän istut tuppisuuna ja voin nähdä jo nyt olemuksesi pelkuruude ja negatiivisuudem, joka on yksinkertaisille naisille ominainen. Ammattilaisena mun ei tarvitse kuin vilkaista sinua niin ymmärrän ongelmasi. Älä välitä se on yleistä tässä yhteiskunnassa juuri teidän vamhempien naisten keskuudessa, onneksi olette pikkuhiljaa poistumassa markkinoilta ja terveasenteisemmat nuoret naiset astuvat tilalle.

Lue lisää

se tunne on tosiaan olemassa...itse jo olin sen unohtanut, minulla on pieni lapsi ja rakastin hänen isäänsä. Mutta yleisesti ottaen kaikki "elämäni miehet" ovat pitäneet minusta enemmän kuin minä heistä, enkä juuri koskaan ole itse heti ollut kiinnostunut...nyt sitten yli 30senä tapasin sattumalta uudessa työpaikassani miehen jonka pistin heti merkille taloon tullessani, mutta en törmännyt häneen kuitenkaan, ennenkuin sitten eräänä päivänä satuttiin keskusteluetäisyydelle ja tuo tunne iski kuin salamana kirkkaalta taivalta, aivan käsittämätöntä ilman sakeaksi pistävää huminaa korvissa, eikä mitään järkevää sanaa suusta...täysin 15vee tasoista juttua...jälkeenpäin mietin että mikä pisti puhumaan hassuja..mut se oli kyllä juuri se "kolahdus"...sama toistuu aivan joka kerta kun häneen törmään...surullista etten tiedä mitä tehdä, en voi pilata omaa mainettani jos hän ei olekkaan kiinnostunut, ja tiedän että hän on lähdössä pois talosta... positiivista on se, että tuntee olevansa täysin elossa tuon tunteen ansiosta...ja jos sattuisi oikeasti samaan aikaan niin olisi lähestulkoon ylimaallista...surullista että se oikeasti on tässä maailmassa harvinaista, lähestulkoonkaan kaikki eivät koskaan sitä koe...ja mitä vanhemmaksi tulee, sen enempi elämä ja vanhat jutut sotkee mitään uusia juttuja. Ehkä sitten vielä joskus...

Ajattelee sana pitäisi korvata sanalla kuvittelee, koska ensitapaamisella ei edes intuititiivinen ihminen pysty sanomaan oikeasti muuta kuin ehdottoman ein eli toisin sanoen pitää toista enemmän tai vähemmän vastenmielisenä. Sanot ehkä tunteelle ei ja saatat kulkea hyvinkin onnesi ohi. Itseasiassa, jos omaa ns. "kuudennen" aistin niin osaa myöntää, että se on myös yhtä usein väärässä kuin oikeassa.