Minua sitten suuresti ihmettyttää, että tuoreet äidit valittavat kuolevansa lähinnä nälkään. Syynä pieni äitiyspäiväraha/vanhempainraha.
Eikö lasten isillä tosiaankaan ole mitään vastuuta lapsen ja juuri synnyttäneen äidin eli ns. perheensä elatuksesta? Ei ihme, että lapsia syntyy yhä vähemmän ja vähemmän tässä itsekkyyden kasvavassa ilmapiirissä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200708306522081_uu.shtml
Eikö lasten isillä tosiaankaan ole mitään vastuuta lapsen ja juuri synnyttäneen äidin eli ns. perheensä elatuksesta? Ei ihme, että lapsia syntyy yhä vähemmän ja vähemmän tässä itsekkyyden kasvavassa ilmapiirissä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200708306522081_uu.shtml
Vastaukset 29
Vanhimmat
Nainen haluaa raskaaksi. Nainen teeskentelee mukavaa aluksi. Lopuksi nainen ei jaksa enää teeskennellä mukavaa ja alkaa käyttäytymään röyhkeästi kun vauva on tissiä imemässä.
Naisen isoin unelma on synnyttää vauva.
Onko vauvakuumetta tuleva yh-ämmä?
Mies, ajattele ehkäisyä ennenkuin panet naista. Nainenhan ei välitä ehkäisystä, tulee raskaaksi jos on tullakseen. Jos et olisi kohdannut naistasi niin toinen mies panisi sen raskaaksi. Sma kohtalo olisi hänelläkin.
Joko sinnittelet vittumaisessa suhteessa tai maksat elatusmaksuja.
Jos on oikeaa älyä ja rakkautta kahdessa ihmisessä ja heidän välillään niin sitten harvinaisuus on kohdalla ja idylli jatkuu kunnes kuolema erottaa. Vaan missä on se nainen joka miestänsä omalla aloitteella ottaa hyvällä tavalla huomioon.
terapeuttisi on ammattitaitoinen!
yh alkaa vetämään terapeutteja mukaan.
Kysyn minäkin, onko pakko vittuilla mies pois elämästä? Eikö löydy sentin vertaa suvaitsevaisuutta, hyväksyntää sitä puolisoa?
Vastaa, REHELLISESTI! Kiitos
...ottaa lujille luopua siitä elintasosta jonka mies on heille aiemmin hyvää hyvyyttään suonut.
Siis eihän lapsen isä ole velvoitettu elättämään lasten äitiä (käsittääkseni), vaan maksamaan puolet lapsen elatuksesta aiheutuvista kuluista. Mikäli äiti ei kykene kohtuudella hoitamaan jäljelle jäävää osuutta, niin sitten lapset pitäisi määrätä isälle.
Btw. Saataisi vaimollanikin olla sulattelemista siinä elintasoromahduksessa, joka erosta seuraisi.
(Iltalehden juttua en ole lukenut, joten en tiedä liityíkö tämä mitenkään aiheeseen)
Kuinkahan moni mies ottaisi lapset itselleen eron jälkeen? Taitaa olla helpompi maksella elareita...
"Kuinkahan moni mies ottaisi lapset itselleen eron jälkeen?"
- Yllättävän moni luulisin. Itsekin tunnen muutaman jotka ei tulisi helpolla luovuttamaan huoltajuutta lasten äidille.
- Tarkoitin vastauksellani sitä, että jos äiti ei pysty itsestään taloudellisessa mielessä huolehtimaan niin silloin lasten huoltajuus tulisi siirtää lasten isälle tai ottaa lapset huostaan.
Ihan yököttää taas kun lukee näiden "kunnon miesten" vastauksia. Teillä kun on tuota selkärankaa ja periaatteita!
Ehkä lapsi tosiaan synnytyksen jälkeen pitäisi heti määrätä isälle, että äiti voi jatkaa työntekoa. Millähän se isä sitten eläisi sen muutaman kuukauden kun vauvaa hoitaisi? Jos lapsen toisen vanhemman ei tarvitse hänen elatukseensa osallistua.
..onhan se tietenkin mahdollista, että isäkin on niin persaukinen, että taloudelliset (ja/tai henkiset) resurssit eivät riitä. Tällöin lapsi kuuluu ottaa huostaan.
Pienet tulot ei ole ongelma, vaan liian suuret menot. Pittäis ihimisten ellää suu säkkiä myören.
Nyt taisin mennä sivuraiteille aloituksesta, sori vaan. Kysymys olikin ihan muusta kuin erotilanteesta ja yksinhuoltajuudesta. Eiköhän se kotona oleva vanhempi saa samaa vanhempainrahaa sukupuolesta riippumatta? Tietysti jos yhdessä ollaan niin puolison pitää myös elättää se kotona oleva ja lasta hoitava puoliso, oli se työssäkäyvä sitten mies tai nainen.
Nyt ei kannata yleistää. Kyllä miehetkin haluavat lapsia ja pelästyvät sitten vastuuta, jonka ne tuovat tullessaan.
Eivätkä kaikki yh't ole tyhjätaskuja vaan selviävät oikein hyvin ilman elatusmaksuja ja sosiaalitukia.
Jos on sitten käynyt niin että äidiltä on koulutus jäänyt hankkimatta ja elanto on tiukassa niin silloin luulisi isänkin miettivän jälkeläisensä ihmisarvoista elämää.
Sinänsä lapsen asuminen isänkin luona on mielestäni kannatettavaa - aika harva mies vaan erotilanteessa oikeasti sitä haluaa. Sillä kyllä uhkaillaan ja jälkikäteen itketään asiasta kavereille mutta tositilanteessa menee pupu pöksyyn. Vastuu lapsen kasvattamisesta kunnon kansalaiseksi nyky-yhteiskunnassa on VALTAVA, eikä kenenkään soisi joutuvan tekemään sitä yksin, saati sitten tilanteessa, jossa rahat ovat kovin tiukalla.
Tsemppiä kaikille yksinhuoltaja -äideille ja -isille!
"Sinänsä lapsen asuminen isänkin luona on mielestäni kannatettavaa - aika harva mies vaan erotilanteessa oikeasti sitä haluaa."
- Varmasti paljon useampi kuin yleisesti ottaen luullaan. Minä tiedän useita tapauksia joissa lapset ovat jääneet isälle ja tiedän useita miehiä jotka hyvin todenäköisesti tulisi eron vaatimaan lasten huoltajuutta. Ihan oikeastikin on perheitä, joissa mies on se, joka on niitä lapsia halunnut ja niitä saatuaan ottanut omaksi tehtäväkseen lapsista huolehtimisen.
Jotkut äidit eivät paljoa lapsistaan perusta.
Miestä kusettanut, ehkäisyn itsekkäästi poisjättänyt nainen ei ole sympatian eikä eurojen arvoinen.
Miesten pitäisi enemmän huolehtia omasta ehkäisystään eikä haukkua naista jos se puuttuu. Vastuu on molemmilla osapuolilla jos ei kerran lasta halua.
Itselläni ei ole lapsia joten en ehkä ole paras mahdollinen vastaaja mutta mielestäni vanhempien pitää yhteisesti kantaa vastuu perheestä, niin henkisesti kuin taloudellisesti. Jos vanhemmat sopivat että toinen jää kotiin normaalin äitiysajan päätyttyä, niin toki perheen elatus taloudellisesti lankeaa toiselle.
Tähän olisi mielenkiintoista kuulla sellaisten ihmisten kommentteja jotka oikeasti ovat tällaisessa tilanteessa ja mitä itse ajattelevat siitä.
Minä en suostu uskomaan siihen että miehet yleisesti ottaen eivät kantaisi vastuutaan. Tunnen ja tiedän hyvin monia perheenisiä mutten tiedä yhtäkään kuka ei kantaisi vastuutaan perheestä, myös taloudellisesti.
tuntemaankaan. Homma menee nimittäin niin, että elatusavun tilittää äidin tilille kunta, jolle edelleen isä on sen velvollinen maksamaan. Jos isä on maksukyvytön, voi hän anoa vapautusta kunnan maksamista elatusavuista. Äiti siis saa joka tapauksessa rahan säännöllisesti kuukausittain. Jos isällä on varaa, muttei suostu noita maksuja kunnalle korvaamaan, peritään ne isältä ulosottoteitse korkoineen kunnan pyynnöstä.
kait enää vain puolelta vuodelta takautuvasti.
Tostapa tulikin mieleen tilanne jossa ite jäin pienenä isälle vanhempien erottua ja äiti lopetti työt välittömästi kun ei halunnut maksaa kahdesta lapsesta ellareita. Tämä oli jo 70 luvulla ja siihen aikaan maksut olis joutunu maksamaan kokoajalta takautuvasti.
koskee tapauksia joissa vanhemmat ovat eronneet? Tuossa alkuperäisessä kirjoituksessahan puhuttiin naisista jotka ovat kotona hoitamassa lapsia mutta joutuvat kituuttamaan pienellä rahalla, vaikka isän kanssa olisi yhdessä sovittu että nainen jää kotiin. Olisi mielenkiintoista tietää että miten sellaiset miehet kokevat tilanteen jotka ovat jääneet kotiin lasten kanssa ja nainen ansaitsee elannon perheelle.
Helppo jälleen kerran lapsettomana puhua mutta mielestäni erottuaankin vanhemmilla on vastuu lapsesta ja asiat pitäisi sopia ennenkaikkea lasta ajatellen. Lapsi on viaton vanhempien tilanteeseen joten lasta ei saisi vetää keskinäisten riitojen ja erimielisyyksien väliin. Enkä ymmärrä miksei joku haluaisi kustantaa lapsensa elämistä ja olemista, kyllä "normaalilla" työtätekevällä ihmisellä on varaa maksaa lapsen kuluja edes jonkin verran.
Jos nainen ja lapsi joutuvat elämään nälässä kotona ja mies asuu samassa taloudessa käyden töissä, eikö äidin mieleen tule harkitakaan eroa, että edes lapset saisivat ruokaa? Siis hulluhan sellainen äiti on, jos vapaaehtoisesti valitsee elämän nälänhädässä. Toki ei täysillä käy se mieskään. Noin typerältä perheeltä pitäisi ottaa lapset huostaan.
Eikös noi yhden kauden kansanedustajatkin nettoa aika helvetinmoiset eläkkeet noin niinkuin työläisten palkkohin verrattuna?
Mutjaa, koko keskustelu lasten hoidon raskaudesta (hohhoi) on taas yksi tekosyy naisten valittaa julmaa olemassaoloaan täällä maan päällä (jos ei viihdy täällä, niin lähteköön...), mutta jos palattaisiin pari tai yksikin sukupolvi taaksepäin ja annettaisiin isovanhempien hoitaa lastenlastensa kasvatuksesta vanhempien käydessä töissä. Liian hankalalaa ja täydellisen mahdotonta, tottakai, koska siitä ei valtio maksa mitään:(
Olen samaa mieltä itsekkyyden kasvavasta ilmapiiristä ja vaikka itsekäs olen minäkin, niin tuossa asiassa en sitä ole.
Kaikki on yhteistä.
Lapsen paikka on kotona mahdollisimman pitkään ja sitä tuen täysin.
En tiedä, mihin mihin tämä sinun miehiä syyllistävä kirjoitus perustuu?
Tuossa jutussa Rosa Meriläisen mukaan, monille naisilla käy ylpeyden päälle ottaa miehiltä rahaa.
Varmasti on sellaisiakin miehiä, ketkä ei siitä vastuuta kanna, mutta eiköhän ne taloudelliset ongelmat normaalisti koske koko perhettä.
Ainakin kaikilla ketä itse tiedän.
Isot lainanlyhennykset tai kova vuokra ja vähentyneet tulot. Yhtälailla on koko poppoo persaukisia.
Itse kun olen edelleen taloudellisesti ja myös emotionaalisesti sekä käytännönläheisesti ex-vaimoni ja kahden lapseni tuki enkä mitään muuta voisi kuvitellakaan (tai halua) olla. Vaikka ex-vaimoni ei olekaan minulle oikea kumppani en silti hylkää häntä heitteille ennenkaikkea siksi että hän on lasteni äiti. Muksut puolestaan ovat minullekin rakkaita jotan heidän hyvinvointinsa on aina etusijalla omassa elämässänikin vaikka minulla nyt enemmän vapautta onkin.
Ilmeisesti osa miehistä pistelee muksut aluille koska ilman kumia on kiva koipia ja sitten koittavat hetken elää perheidylliä johon ei kuitenkaan ole valmiuksia... oliskohan sen jälkeen perheessä pysyminen taloudellinen valinta kun ei haluta maksaa elatusmaksuja, ne voi välttää kun ei ota eroa...
Suomessa muutenkin tää systeemi on sitä että köyhät kyykkyyn ja sivistys on sitä että rikkaat saa kaiken ja köyhälle ei jää mitään. Esim. tanskassa opintotuki on 640euroa kuussa, suomessa se 260 euroa. Sama pätee varmasti kaikkeen muuhunkin. Sitten päälle pistetään kallis asuminen etc... niin ei ihmekään että porukka on täällä ryysykerjäläistasoa. Tosin hintahan tästä on se että tulevaisuus myydään, kun porukalla ei ole motiivia opiskella tiputaan kilpailukelkasta pikkuhiljaa ja kun lapsiperheet kärsii resurssienpuutteesta tulevat veronmaksajat ei mee oikeeseen suuntaan...
että tukia pitäisi yleisesti nostaa Suomessa? Tämä ei todellakaan ole "köyhät kyykkyyn"-mielipide, minä kannatan suuresti tasapuolista yhteiskuntaa jossa kaikilla olisi hyvä, ei vain rikkailla, mutta mielestäni jossain vaiheessa ihmisen olisi otettava vastuu itsestään ja tehtävä itsekin jotain oman tilanteensa parantamiseen. Terve, työkykyinen ihminen takuulla pärjää Suomessa jos niin haluaa, ei täällä kenenkään tarvitse nälkää nähdä jos vain on valmis tekemään töitä sen eteen. Tilanne voi tietty olla hyvin vaikea sairauden ym sattuessa ja tällaisissa onkin huomattavasti parannettavaa.
Itse arvostan todella paljon niitä tukia ja etuuksia joita meillä täällä on mutta takuulla on paljon parannettavaa, sitä en kiellä. Varsinkin lapsiperheiden ja vanhusten suhteen löytyy useita epäkohtia mutta kun on katsonut rikkinäisiin vaatteisiin pukeutunutta, keskellä likaista katua istuvaa pientä lasta silmiin slummialueella (siis oikeassa slummissa, ainoa koti peltihökkeli, ainoa puhdas vesi haettava kaukaa jne), ei kyllä kehtaa valittaa siitä että me saamme vain 260€ opintotukea ja siihen päälle asumislisät yms. Se, että jossain muualla on köyhyyttä ei tietenkään tarkoita sitä etteikö Suomen oloja pitäisi pyrkiä parantamaan entisestään mutta joskus voisi myös arvostaa sitä mitä meillä on saavutettu ja olla kiitollinen.
Tämä ei siis todellakaan ole mitään sinua vastaan, kuulostat harvinaisen fiksulta mieheltä ja olette ilmeisen kunnioitettavasti hoitaneet ex-vaimosi kanssa asiat. Tuli vain mieleen noista tuista... :)
No ainakin opintotukea pitäisi nostaa niin ettei tarvi UFF:n nahkakenkiä syödä jos haluaa tulla koulutetuksi ja ammattitaitoiseksi osaksi yhteiskuntakonetta. Tässä suhteessa voidaan olettaa että koulutuksen tasoon satsatut rahat tulee tulevaisuudessa takaisin tuottavampana ja kilpailukykyisempänä työvoimana kuin siinä että opiskelijat kääntää kanapurilaista grillillä kun pitäisi lukea tentteihin tai oppia sitä mitä tarvitaan. Ja siis opiskelijoilla pitäisi olla ilmaiset koulukirjat ala-asteelta yliopistolle. Tiedon hinta ei saa olla este opiskeluille.
Itse en näe tukemisessa mitään väärää, kannatan kansalaispalkkaa jopa. Sen ei tarvi olla leveä mutta totta munassa sillä on elettävä ja saatava vieläpä sellaisia perus-onnellisen elämän kannalta tarvittavia hyödykkeitä - myös hiukan luksusta - koska sellaiset asiat pitää ihmisen vireänä ja poissa mielenterveyskortistoista.
Sosiaalijärjestelmän tarkoitus on taata se että kukaan ei tipu, kukaan ei kärsi tarpeettomasti. Keneltäkään ei viedä tulevaisuutta. Meillä täällä suomessa vaan tuo pelko tunnutaan pitävän ainoana oikeana "motiivina" pyrkiä eteenpäin ja siksi porukkaa "motivoidaan" pelottelemalla elämänturvan menetyksellä (eli mitättömät tuet) työelämään. Mutta itseasiassa tämä kääntyy itseään vastaan; ne jotka tarvitsevat kunnon tukea esim. kuntoutuakseen kärsivät - heillä ei ole aikaa tai jaksamista koska kaikki menee päivittäisen rahattomuuden kanssa sompailuun.
Epäitsekäs yhteiskunta voi toimia vain jos kukaan ei pelkää tipahtamista. Ketään ei voi päästää verkon ulkopuolelle. Pelko ei ole hyvä kantaja; pelko johtaa paniikkikiipimiseen joka tallaa jalkoihin jäävien päälle. Pelko motiivina ei tuota turvallista ja ihmisläheistä yhteiskuntaa - ja juuri sitä sosiaalitukien minimoiminen aiheuttaa etenkin palkansaajissa; pelkoa - pelkoa työnmenetyksestä, sosiaalisen aseman romahtamisesta jne jne...
Ja mitä tulee niihin muihin maihin. Siellä järjestelmät ovat tietenkin kuvia sikäläisistä valinnoista ja elämäntavoista. Vaikka meillä asiat ovatkin paremmin TOISTAISEKSI (kaikkihan voi muuttua varsin nopeastikin) se ei tarkoita ettäkö meillä ei voisi olla parantamisen mahdollisuutta ja toisenlainen järjestelmä suojelisi yhteiskuntaamme ja jopa antaisi mahdollisuuksia auttaa ja neuvoa toisenlaisia yhteiskuntia parempaan suuntaan.
Itse näen että suomessa suurin ongelma on juuri se että kansakunta alkaa kahtiajakautua ongelmaiseen köyhälistöön ja semi-rikkaaseen keskiluokkaan jotka peesaavat porhoja ja samalla enemmistönä repivät vain kuilua syvemmäksi - ja tämä puolestaan johtaa yhteiskunnalliseen turvattomuuteen joka koskettaa aivan kaikkia ja loppujenlopuksi uhkaa koko kansakunnan tulevaisuutta. Mielestäni merkit ovat hyvin selkeitä tälläisen systeemin kypsymisestä, epätoivoisista ihmisistä tekemässä epätoivoisia tekoja.
Malttia, harkintaa, empatiaa ja nöyryyttä. Niitä on tässä maailmassa ihan liian vähän :-P
Oli aikalailla täysin se mitä itse ajattelen yhteiskunnasta tällä hetkellä, ei ole mitään lisättävää. Fiksua tekstiä... :)
on sidonnainen siihen mitä on tienannut ennen raskautta. (ei mun äippä/vanhempainraha ainakaan pieni ole)
No, eipä tuota ongelmaa, kun ei ole poitsulla edes isää, niin ei sitten nälkääkään kuolla ja hyvä niin, jos kerta isällisten lasten äidit kuolevat nälkää...
sitten taas ovat jo niin helvetin pieniä ja hoitolisään vaikuttaa puolison tulot.
Pakkohan se on minunkin lapsi viedä päiväkotiin ja palata töihin, kun ei ole sitä isääkään, mutta sitten taas, kun on yksin, niin voi tehdä puol viikkosta ja saa siltikin kodinhoidontuen ja hoitolisän, kunhan lapsi on myöskin puolpäiväisesti hoidossa.
vasta äskettäin ajellut ukkosi kanssa prismaan, vai sekotankohan johonkin toiseen?
se ei prismareissuista selvinnyt selvinpäin, vaan rupesi käyttämään amfetamiiniä, että se siitä uudelleen parisuhde yrityskokeilusta.
Ei taida vanha nisti päästä koskaan vanhoista karvoistaan eroon ja hänkun ei minun poitsun isä ole, vaan ex-mies, jonka kanssa yritimme uudelleen. Täytyy ottaa se myös ´huomioon, jos biologinen isä vetäytyy poikansa elämästä, niin ei pojan elämää tule kuka tahansa toinen mies sotkemaan ja pilaamaan piste!
Rosan blogista lainattu
"Virginia Woolf vaati aikoinaan naiselle omaa huonetta ja omaa rahaa. Jokainen lisääntymään äitynyt äitihenkilö ymmärtää, että se on helpommin sanottu kuin tehty.
Kuulemma jonkun asiantuntijan mukaan omaa aikaakin pitäisi olla vähintään puoli tuntia päivässä, että pysyisi järjissään. Monilla pienten lasten kanssa aika humahtaa ohi, niin että vessassakin käydessä samalla imetetään. Sitä ollaan pienen ihmisen asialla alati varsinkin, jos kotityötkin pitäisi tehdä.
Minua on kohdannut sellainen onni, että olen onnistunut laistamaan useimmista perinteisistä naisten töistä kotona. Voin mainiosti lukea kirjoja silloin, kun lapsi nukkuu päiväunia. Monilla kavereilla sekin aika kuluu siivoamiseen tai ruuanlaittoon.
***
Mutta se oma raha. Jos lapsi ei ole hoidossa, kotona oleva vanhempi ei ihmeitä pysty tienaamaan. Perhevapaat onkin yksi selittävä tekijä miesten ja naisten välisille palkkaeroille. Lastensaannista johtuva rikkonainen työura jättää jälkensä itse uran lisäksi myös palkkaan ja lopuksi eläkkeisiin.
Vauvojen äidit ovat erityisen persaukisia. Kun vielä viime vuosikymmenellä äitiyslomalaisista viisi prosenttia oli minimirahalla, nyt tällä naurettavan pienellä rahalla kitkuttaa jo kaksikymmentä prosenttia äideistä.
Perheen sisällä miehellä ja naisella voi käytännössä olla hyvinkin erilainen elintaso, sillä omiin itsekkäisiin tarpeisiin ja hassuihin heräteostoksiin käyttää rahaa useimmiten se, joka on rahan ansainnut.
Omalla palkalla on helppo herkutella viinerillä ja törsätä iltapäivälehteen. Jos raha pitää erikseen elämänkumppanilta pyytää, sen herkemmin sijoittaa perheen yhteisiin järkeviin hankintoihin, kuten lastenvaatteisiin ja ruokaan.
Kuinka monella mahtaa olla kumppani, joka mielellään antaa kaksi hunttia käteen, kun on tyttöjen ilta tulossa ja ainahan sitä tekisi pikkutunneilla mieli tarjota kavereille prikallinen teräviä.
***
Suomalaisessa kulttuurissa elää vahvana itse pärjäämisen perinne. Monille naisille on häkellyttävää ja vaikeaa joutua käymään kumppaninsa kukkarolla, vaikka ihan yhteisesti olisi sovittu, että äiti jää hoitovapaalle.
Yksi ihan toimiva ratkaisu joissakin perheissä on siirtää kunnon summa rahaa kuukausittain miehen tililtä naisen tilille tai yhteiselle tilille, jotta kotona olevan äidin ei tarvitse aina erikseen pyytää ja perustella menojaan.
Epäreiluinta, mitä naiselle voi taloudellisesti tapahtua on joutua hylätyksi siinä vaiheessa, kun oma ura ja palkkakehitys on ensin pariskunnan yhteisellä päätöksellä pilattu. Silloin ei naurata, jos mies vaihtaa nuorempaan. Sitoutuminen elämänmittaiseen parisuhteeseen on perheen eteen työskennelleelle naiselle tärkeää.
Jos vanhemmat jakaisivat vanhempainloman ja hoivavastuun tasan, naiset ja miehet saisivat saman verran palkkaa ja heitä kannustettaisiin ja nostettaisiin tasavertaisesti työelämässä, voisin kantaa vähemmän huolta perheen sisäisestä rahanjaosta."