Teenkö nyt aivan kamalan väärin naistani kohtaan?
Naisellani on jonkin asteen masennus.. ei syvä käsittääkseni, mutta huomattava kyllä (en tiedä oikeita termejä) ja tämän vuoksi hän on harmillisen usein allapäin.
Hän valmistui juuri keväällä alalta joka oli täysin väärä valinta hänelle ja sen alan työt ei kiinnosta.
Hän on itse mieltä, että välivuosi on nyt oikea ratkaisu (äitinsä on samaa mieltä ja kaverit) mutta minusta se ei mene näin.
Ymmärränmasennuksen ajavan mielen maahan ja elämä ei ole enään niin hohdokasta.
Minä olen valitettavasti itse käytökselläni saanut avovaimoni masentumaan.
Olen tullut miettineeksi, että voiko toinen masentua vasta vuosia jälkeen päin?
Olin suhteemme alussa aika suht kamala poikaystävä ja en ole siitä ylpeä. Naiseni antoi minulle anteeksi ja jatkoimme suhdetta.
Muutimme yhteen n. 1,5 vuoden seurustelun jälkeen ja kaikki oli ok ja naiseni oli onnellinen yhteisestä kodista.
Nyt hän sanoo, että alkusuhteen asiat vaivaa toden teolla ja pelottaa että masennus pahenee.
Olen tosiaan miettinyt, että onko vaan laiska ja haluaa minun maksavan kaiken. Kerta töihin ei halua mennä. Vannottaa, että menee kouluun kunhan saa vaan tämän vuoden olla rauhassa kaikelta koulutukselta ja työltä.
Olen nyt yrittänyt häntä aika pahasti painostaa hakemaan työpaikkaa, koska tuntuu todella typerältä itse raataa töissä ja aina loppukuusta rahat vähissä..
Olen toisaalta sitä mieltä, että naiseni ei ole tyytyväinen palkkaani ja on näreissään kun rahat uhkaa loppua. Sain hänelle monta päivää kestävän sänky-makoilun ja itkun, kun mainitsin asiasta, että minusta tuntuu että hän ei ole tyytyväinen minuun ja palkkaani.. ja että hänen tulisi hankkia töitä, että minun ei tarvitsisi katsella närkästynyttä naamaa aina loppukuusta.
Närkästynyt naama voi tosiaan johtua kaikesta muustakin ja itse avovaimo myös vannoo, että on todella onnellinen siitä, että haluan auttaa ja käydä töissä.
Kotona hän siivoaa ja laittaa ruokaa kyllä.. mutta se ei tuo meille rahaa!
-Teenkö väärin jos masentunutta painostan menemään töihin?
-Ja voiko masennus pahentua jos hän minun painostuksen alaisena hankkii työpaikan ja rupeaa käymään siellä?
Ja.. Voiko ihminen tosiaan masentua joistain vanhoista asioista parikin vuotta jälkeenpäin?
Vai olenko joutunut höynäytetyksi hankkimaan ahaa laiskalle avovaimolle.
Naisellani on jonkin asteen masennus.. ei syvä käsittääkseni, mutta huomattava kyllä (en tiedä oikeita termejä) ja tämän vuoksi hän on harmillisen usein allapäin.
Hän valmistui juuri keväällä alalta joka oli täysin väärä valinta hänelle ja sen alan työt ei kiinnosta.
Hän on itse mieltä, että välivuosi on nyt oikea ratkaisu (äitinsä on samaa mieltä ja kaverit) mutta minusta se ei mene näin.
Ymmärränmasennuksen ajavan mielen maahan ja elämä ei ole enään niin hohdokasta.
Minä olen valitettavasti itse käytökselläni saanut avovaimoni masentumaan.
Olen tullut miettineeksi, että voiko toinen masentua vasta vuosia jälkeen päin?
Olin suhteemme alussa aika suht kamala poikaystävä ja en ole siitä ylpeä. Naiseni antoi minulle anteeksi ja jatkoimme suhdetta.
Muutimme yhteen n. 1,5 vuoden seurustelun jälkeen ja kaikki oli ok ja naiseni oli onnellinen yhteisestä kodista.
Nyt hän sanoo, että alkusuhteen asiat vaivaa toden teolla ja pelottaa että masennus pahenee.
Olen tosiaan miettinyt, että onko vaan laiska ja haluaa minun maksavan kaiken. Kerta töihin ei halua mennä. Vannottaa, että menee kouluun kunhan saa vaan tämän vuoden olla rauhassa kaikelta koulutukselta ja työltä.
Olen nyt yrittänyt häntä aika pahasti painostaa hakemaan työpaikkaa, koska tuntuu todella typerältä itse raataa töissä ja aina loppukuusta rahat vähissä..
Olen toisaalta sitä mieltä, että naiseni ei ole tyytyväinen palkkaani ja on näreissään kun rahat uhkaa loppua. Sain hänelle monta päivää kestävän sänky-makoilun ja itkun, kun mainitsin asiasta, että minusta tuntuu että hän ei ole tyytyväinen minuun ja palkkaani.. ja että hänen tulisi hankkia töitä, että minun ei tarvitsisi katsella närkästynyttä naamaa aina loppukuusta.
Närkästynyt naama voi tosiaan johtua kaikesta muustakin ja itse avovaimo myös vannoo, että on todella onnellinen siitä, että haluan auttaa ja käydä töissä.
Kotona hän siivoaa ja laittaa ruokaa kyllä.. mutta se ei tuo meille rahaa!
-Teenkö väärin jos masentunutta painostan menemään töihin?
-Ja voiko masennus pahentua jos hän minun painostuksen alaisena hankkii työpaikan ja rupeaa käymään siellä?
Ja.. Voiko ihminen tosiaan masentua joistain vanhoista asioista parikin vuotta jälkeenpäin?
Vai olenko joutunut höynäytetyksi hankkimaan ahaa laiskalle avovaimolle.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos se on pettäminen on luottamuksesi ikuisesti menetetty. Sehän varmasti masentaa.
taitaa olla, että jotkut asiat on liian vaikeita kestää..mullakin on negatiivisia tunteita kultaani kohtaan, koska hän suhteen alussa petti lupauksiaan mua kohtaan ja mm. kehui muiden naisten ulkonäköä, jopa naapurin naisen (siis vailla mitään asiayhteyttä saattoi alkaa puhua, miten joku muu on niin kaunis).vaikka olen itsekin melko kaunis nainen, en kyennyt lainkaan ymmärtämään hänen motiivejaan. olemme seurustelleet lähes kaksi vuotta, ja hän on muuttunut paljon. silti en koskaan unohda, miten huonosti hän on mua kohdellut. rakastan häntä kuitenkin paljon, ja yritän vapautua tuskasta.
mutta sulle: jos olet tehnyt jotain, joka on oikeasti haavoittanut, kanna vastuusi ja kerro aina uudelleen, kuinka pahoillasi olet. sulla ei kuitenkaan ole velvollisuutta häntä elättää missään nimessä.
Asuin toisella paikkakunnalla alussa ja hain seksiseuraa netissä sen paikkakunnan naisilta.
En kertaakaan saanut sen kautta seksiä eli en edes toisaalta pettänyt.
Ei avovaimoni usko etä en olisi harrastanut seksiä eli pettänyt.. eikö se tee asiaa paremmaksi, että kuitenkaan en kenenkään kanssa sänkyyn mennyt? Tai siis päässyt silloin.
No.. siitä ei ole ollut PUHETTA vuosiin.. ja nykyään arvostn naistani niin paljon, että en pettäisi.
Voiko tämä olla syynä nykyiseen masennukseen?
On tullut minun osaltani myös haukkuja ulkonäköön yms.. mutta niistäkin kauan aikaa ja palvon naiseni ulkonäköä nykyään, vaikka onkin samannäköinen kun alkuaikoina.
Joskus on jaksanut tivata huonoina päivinä, että mihis se mieli olisi muttunut.. tuota kuittailua ei tosin ole tarvinnut sietää pitkään aikaan.
Naiseni on sanonut selvästi, että suhteen alkuajat pistää mielen matalaksi ja välillä tuntuu ero oikeaslta ratkaisulta.. mutta kun kuulemma rakastamaan oppinut niin paljon ja olen nykyään niin kultainen..
Erehdyin myös sanomaan joskus suhteen ensimmäisenä vuonna humalassa, että en olisi edes halunnut alkaa seurustelemaan, mutta sama oli että kitinä loppuisi.. NYKYÄÄN EN TODELLAKAAN OLE TÄTÄ MIELTÄ!
Olen ollut kamala ja olen tosiaan muuttunut vuosien varrella. Mitään en kadu yhtä paljon kun huonoa käytöstäni nyk avovaimoani kohtaan.
Rakastan häntä ja pelottää että menetän nuoruuden typeryyden takia.
Sanokaa mitä teen? Kaikkea olen yrittänyt, mutta naisellani ei mieli kohene.
Auttaisiko kukat? Joskus on sanonut, että tuntuisi hyvältä saada kukkia ja nyt harmittaa sekin kun en ole niitä koskaan hänelle tuonut vaikka tiesin hänen tykkäävän.
Taidanpa lähteä kukkakauppaan jos mieli vähän kohenisi.
tuolla jossain miehen logiikan puolella oli viesti jossa oli linkki naisen kirjoittamaan artikkeliin masennuksesta. sen mukaan masennus on vihaa, joka pitäisi purkaa. käypäs miehen logiikan puolella ja etsi se viestiketju jossa sanotaan jotain että "eikös tämä nainen kirjoitakin hyvin naiseksi" tai jotain sinne päin otsikossa.
kehoita häntä vihaamaan sinua ja tekojasi. ehkä se siitä.
itselläni oli myös vaikea alkusuhde, mies petti ja jätti muutamia kertoja, nykyään meillä menee ihan hyvin, ja mies on yli vuoden nyt ollut kunnollinen ja hyvin rakastava. masennuin, itsetunto laski ym. mutta jaksoin mennä töihin koska KÄVIN TERAPIASSA ja mies maksoi sen.
yksin naisesi ei ehkä selviä.??
hänen pitäisi nyt saada vihansa pois purettua jotenkin. hän selvästi vihaa sinua ja tekojasi, ja ne patoutuvat sisälle. tehkää asialle jotain.
Et ole väärässä patistaessasi häntä töihin.
Jos hän sitten oikeasti osoittautuu masentuneeksi lääketieteellisessä mielessä, hän saa sairaslomaa ja -päivärahaa diagnoosin jälkeen. Jos taas ei suostu tohtorin pakeille ollenkaan, kyse on vain laiskuudesta.
Totta on, että menneet asiat saattavat joskus alkaa vaivata vasta jälkeenpäin. Mutta jos ne asiat aiheuttavat työkyvyttömyyttä, ainoa oikea ratkaisu on itsensäkin kannalta avun hakeminen - mikään "välivuosi" ei niitä asioita ratkaise. Hänhän itseasiassa yrittää uskotella sinulle, että "pvm:llä 30.8.2008 tämä asia herkeää minua vaivaamasta" - tuskinpa realistista jos muuta ei ko. vuoden aikana tapahdu kuin märehtimistä.
Et voi ottaa vastuullesi yksin teidän toimeentuloanne, nykyaikana ja -liksoilla, kun molempien oletetaan tuovan perheeseen tuloja, se ei ole mahdolista pidemmän päälle. Yritä olla kaukaa viisas ja diplomaattinen: Patista edelleen töihin tai vaihtoehtoisesti lääkäriin. Älä missään nimessä anna kaiken kaatua omaan niskaasi, siis kai tunnistat jo itsekin kantavasi ylimääräistä syyllisyyttä elintasostanne, vaikka jo teet vähän enempikin kuin mieheltä voi vaatia..
Tarkenukseksi: Olen nainen joka on sairastanut masennuksen, ollut 2 vuotta työkyvytön sen vuoksi aikoinaan mutta selvinnyt tuottavaksi kansalaiseksi ja itseni elättäjäksi. Myös se, että ei hallitse elämäänsä = ei pysty hankkimaan tuloja vaan on toisten avusta (jonkun läheisen tai yhteiskunnan) riippuvainen, osaltaan lisää masennusta.
Mikäli hänelle on opiskelemansa ala mahdoton (tosin ihmettelen kuinka sai opintonsa pätökseen ylipäätään jos todella noin on), on paljon töitä joihin pääsee kiinni epäpätevänäkin ja oppimaan työn ohessa. Vaihtoehtoisia suunnitelmia kehiin vain.
että ihminen joka on todella masentunut on vaikea saada otetta mistään vielä jos toinen patistaa töihin niin ahistuu entisestää.sano naiselle että hakee apua oman lääkärin kautta ja sieltä ohjataan juttusille ja määrätään lääkettä joka auttaa selviämään pvästä ja kun lääkkeet alkaa auttaan oikiasti voi pikkuhiljaa(1v)alkaa miettimään sitä opiskelua tai töihin menoa.kyllä se on niin että ihminen jota on haukuttu,petetty ahistuu tai masentuu ja jos on vielä herkempi ihminen(olen ite tällä hetkellä semmosessa tilanteessa ja olen hakenu apua ja on auttanu jaksamaan paremmin ja paremmin joka pvä)
muuhun välillänne tapahtuneeseen, mutta masennus "pahoista" ja jo aikoja sitten tapahtuneista asioista voi iskeä, kuten minulla 40v. takaisten asioiden takia. Ei pelkästään ne asiat, vaan kuormaani kasattiin vuosien mittaan niin paljon kaikkea ja annoin itsestäni liikaa, huolehtimatta itsestäni.
Masennuin ja uuvuin ja olen ollut 1.5 v pois työstä.
Enkä pystyisi mihinkään työhön, vaikka minua kuinka tuputettaisiin.
Sinun pitäisi olla tukena, jotenkin, vaikka ymmärrän , että raha-asiat kiusaavat.
Itse tienaan tosi vähän, mutta olen huomannut, etten rahalla saa sitä, mitä eniten tarvitsisin, mielenterveyttä.
Ja se minkä olen nyt huomannut, parantuminen ottaa aikaa.
Voimia teille molemmille ja onnea elämäänne.
Olet siis tehnyt hänelle hyvin pahasti. Olet katunut ja parantanut tapasi, kuten pitääkin. Olet hyvitellyt tekojasi hyvin paljon, taloudellisestikin.
Mielestäni et enää ole velkaa hänelle. Voi olla, että hänessä on yhä vihaa sinua kohtaan ja hänen on jotenkin purettava se, mutta ei ole sinua kohtaan oikein, että enää nyt sinä joudut kärsimään siitä.
Yllä kirjoittanut ex-masentunut nainen on mielestäni oikeassa: töihin tai sairaslomalle ja hoitoon, ei mitään tyhjää välivuotta.
Jos hän haluaa jatkaa kanssasi, hänen on annettava anteeksi. Jos terapeuttisista syistä hänen on vielä jonkin aikaa tarpeen kantaa kaunaa sinulle, tehköön sen terapeutin kanssa.
Sekalaisi huomioita.
* Se että hän ei ole tyytyväinen sinun palkkaan ei anna mitään oikeutta ryppyillä - etenkään jos sinä olet ainoa rahaa kotiin tuova osapuoli.
* Väärää työtä ei kukaan halua tehdä. Mutta ei tässä maassa ilman rahaa eletä. Eli osa-aika työn hankkiminen vähintäänkin suositeltavaa. Uutta suuntaa ja uraa sitten iltakoulun kautta vaikka. Aika taloudellisesti raskaalta kuulostaa myös se että hän pitäisi loppuvuoden vapaata ja sitten sinä elättäisit vielä uuden opiskelun ajan - montakin vuotta(?)
* Masennus on paska juttu ei siitä mihinkään pääse. Jos on keväästä asti levännyt masentuneena laakereillaan, niin en usko että pelkästään kotona olemalla olo parantuu. Ammattaliaisen juttusille mars, jos ei oma-avusteisesti näy edistystä.
* Olet ollut suhteen alkupuolella paskiainen, mutta se on menneisyyttä. Tottakai tuollaiset asiat nousee aina pintaan kun menee huonosti. Naisesi tuskin voi olla 100 varma siitä että et harrastanut seksiä sillon kun sitä metsästit (sanoit mitä tahansa). Näistä asioista pitää puhua jos toinen haluaa, mutta jos olette yhteispäätöksellä menneet teenpäin, niin ei tuossa menneessä tule elää.
* Itseasiassa en usko että naien on noiden sinun toilailujesi takia masentunut. Uskon että hjohtuu tuosta koulut/työ asiasta... On sellainen kumulatiivisen paska olo koko elämäntilanteesta, mikään ei ole täydellistä, eikä ole mitään suurta suunnitelmaa tai uskoa tulevasta, niin kyllähän siitä kun tarpeeksi murehtii, niin kaikki vanha paskakin nousee pinnalle. Toki menneisyyden jutuissa on varmaan vielä käsittelemätöntä, mutta ne varmaan on vain oireita, ei varsinainen syy.
En usko että sinun kananttaa painostaa missään muodossa, se vaan pahentaa asiaa. Oikea tie kulkee kannustamisen kautta ja "painostusta" saisi olla vasta sitten kun on joku suunniitelma ja jonkinlaista liike-energiaa päämärän saavuttamiseen havaittavissa. Eli jos vaikka ehdotat sille että huilaa kuukauden jos ei tunnu paremmalta, ammattitädin juttusille ja jollain tapaa vielä tähän että ottaiasi ainakin osa-aika työtä ja teette jonkinlaisen suunnitelman siitä mitä hän opiskelisi tms. kehittäisi että saisi tehdä sitten joskus sitä "kivaa työtä". Sitä ennen kaikki mieltä paianvat asiat puhumalla pois - voi riittää ihan että vain kuuntelet tarpeeksi.
Niin ja osta niitä kukkia, etenkin jos et sitä aiemmin ole tehnyt - käytä sitä R-sanaa, kun kerran sanoit sitä tuntevasi. Kotitöiden tekemisestä sopii myös kiitellä vaikka siitä rahaa ei tulekkaan. Jos tuntuu työläältä, niin voit tehdä nämä kaikki kolme yhdellä istumalla :-)
Kokonaisuutta pitää titentekin aina miettiä, mutta muista että asiat pitää myös hajottaa osiin ja käsitelä omina kokonaisuuksianaan. Eli teillä on nyt ainakin kolme asiaa.
1) Taloudelliset asiat & kodinhoito
2) Sinun menenneisyyden tötöilyjen loppukeksustelu
3) Edellisistä asioista riippumaton "nykypäivä" tunnetasolla ja tulevaisuus.
Jos sitä naista rakastat, niin uskon että se kyllä palaa ruotuun sieltä jos saat itsestäsi sellaisen reilun tietä näyttävän miehen esiin. Ei siihen välttämättä mitään voodoo kikkoja tarvita - riittää että saat naisen uskomaan itseensä ja tulevaisuuteen jotain valoa tunnelin päähän. Älä kuitenkaan heittäydy missään vaiheessa myötäileväksi nössöksi, tsemppiä.